NordenBladet — Hämeen poliisilaitos on saanut Asikkalan Salonsaaressa 20.8.2022 tapahtuneen henkirikos- ja seksuaalirikosepäilyn esitutkinnan valmiiksi. Esitutkintapöytäkirja toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten nimikkeillä murha ja törkeä raiskaus. Esitutkintapöytäkirja on kokonaan luokiteltu salaiseksi julkisuuslain perusteella, koska se sisältää tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan ja muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista. Lisäksi pöytäkirja sisältää tietoja rikoksen uhrista ja tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin muistoa ja läheisiä.
Hämeen poliisilaitos on saanut Asikkalan Salonsaaressa 20.8.2022 tapahtuneen henkirikos- ja seksuaalirikosepäilyn esitutkinnan valmiiksi. Esitutkintapöytäkirja toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten nimikkeillä murha ja törkeä raiskaus.
Esitutkintapöytäkirja on kokonaan luokiteltu salaiseksi julkisuuslain perusteella, koska se sisältää tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan ja muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista. Lisäksi pöytäkirja sisältää tietoja rikoksen uhrista ja tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin muistoa ja läheisiä.
NordenBladet — Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian lausuntoyhteenveto on valmistunut. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.Strategialuonnos oli lausunnoilla 14.12.2022-27.1.2023. Lausuntoja annettiin yhteensä 158 kappaletta. Valtaosa lausunnonantajista pitää luontokadon pysäyttämistä tärkeänä ja strategiaa tarpeellisena. Lausuntopalautteessa korostuu laajan osallistumisen merkitys strategian toimeenpanossa ja toisaalta koherenssi muun strategisen suunnittelun kanssa. Monet lausujat kiittävät luontokadon juurisyiden kattavaa tunnistusta. Lisäksi useissa lausunnoissa korostetaan kestävyyden kaikkien ulottuvuuksien huomioimista. Useat lausunnonantajat pitävät strategian valmistelua kiitettävän laaja-alaisena ja sidosryhmiä osallistavana: valmistelu on ollut kattavaa, asiantuntijoita on kuultu ja strategiaa on pyritty uudistamaan tietopohjaisesti. Arvokkaaksi todetaan erityisesti se, että kansalaisia ja nuoria on otettu mukaan valmisteluun.Lausunnonantajat näkevät strategialla olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia laajasti yhteiskunnan eri toimintoihin. Useissa lausunnoissa tuodaan esiin lisätarpeita strategian vaikutusten arviointiin liittyen. Monissa lausunnoissa todetaan, että riittävälle tarkkuustasolle voidaan arvioinnin osalta päästä vasta toimintaohjelman valmistuttua. Useat lausunnonantajat korostavat seurannan merkitystä paitsi strategian vaikutustenarvioinnille myös toimeenpanolle. Useat lausunnonantajat peräänkuuluttavat kattavien, helposti hyödynnettävien mittarien kehittämistä luonnon monimuotoisuudelle, jotta eri sidosryhmät voivat osallistua strategian toteutukseen. Sidosryhmät mukana jokaisessa strategian vaiheessaKansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu aloitettiin alkuvuodesta 2021 Biodiversiteettiareena 2021 -työpajasarjalla, jonka jälkeen valmistelutyö jatkui vuoden 2021 toimineissa ympäristöministeriön nimittämissä alatyöryhmissä. Tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille järjestettiin omat keskustelutilaisuudet ja keväällä 2022 tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 250 henkilöä. Lisäksi kansalaisista koostuva Luontoraati punnitsi toimia luontokadon pysäyttämiseksi.Strategian valmistelu jatkuuKansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ohjaa luonnon suojelun, ennallistamisen ja hoidon politiikkaa, vaikuttaa kaikilla sektoreilla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien paineiden pienentämiseksi sekä edistää luontokadon juurisyihin kohdistuvaa kestävyysmurrosta. Uutta strategiaa laaditaan, koska edellisen toimikausi päättyi vuoteen 2020. Sekä YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, jonka osapuoli Suomi on, sekä uudistettu luonnonsuojelulaki edellyttävät, että Suomessa laaditaan kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ja sitä toteuttavat toimintaohjelma.Strategian käsittely valtioneuvoston sisällä jatkuu ja jatkovalmistelua on ohjannut lausuntopalautteen lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen osapuolikokouksessa sovittu uusi kansainvälinen kehys luontokadon pysäyttämiselle. Kehyksessä määritellään muun muassa, että suojelualueiden määrää kasvatetaan maailmanlaajuisesti 30 prosenttiin maa- ja sisävesialueilla sekä merialueilla ja että luonnon tilan parannetaan ja elinympäristöjä ennallistamista lisätään 30 prosenttiin heikentyneistä elinympäristöistä.
Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian lausuntoyhteenveto on valmistunut. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.
NordenBladet — Vuonna 2022 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjattiin 87 ryöstöä ja 16 törkeää ryöstöä, joiden tekijöiksi epäillään alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Alle 18-vuotiaiden tekemistä rikoksista tyypillisin on edelleen näpistys, joita poliisi kirjasi vuonna 2022 yhteensä 729. Heti toisena listalla tulee pahoinpitely, joita poliisi kirjasi alaikäisten osalta 512.Alle 18-vuotiaiden ryöstö- ja väkivaltarikollisuus on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavasti Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Jo ennen koronapandemiaa kasvuun lähtenyt kehitys vastaa valtakunnallista muutosta.− Nuoret ja lapset käyttävät väkivaltaa, ja usein he tekevät sitä ryhmässä. Tavallisessa tapauksessa on yksi asianomistaja ja lukuisia tekijöitä. Usein tekijät uhkailevat uhriaan, ja on mahdollista, että moni rikos ei tule vanhempien ja poliisin tietoon, ennalta estävästä toiminnasta vastaava komisario Hannu Väänänen kertoo.Tyypillisesti uhri ja tekijät tietävät toisensa esimerkiksi ystäviensä kautta tai ainakin nimimerkein sosiaalisesta mediasta. Tiedossa on kuitenkin myös useita tapauksia, joissa tuntematon henkilö houkutellaan paikalle tekaistun kaupankäynnin, esimerkiksi sähkötupakkamyynnin verukkeella. Rikokset tapahtuvat usein julkisilla paikoilla, kuten kauppakeskusten läheisyydessä, julkisen liikenteen asemilla tai koulussa. Rikosten tekijöissä ja uhreissa on ollut edustettuna monet kansalaisuudet syntyperäisten suomalaisten lisäksi.Rikoksiin liittyy usein nöyryyttämistä, joka ilmenee fyysisenä käskyttämisenä, pakottamalla uhri sanomaan halventavia ilmauksia tai esimerkiksi nuolemaan kenkiä. Lisäksi niissä käytetään väkivaltaa esimerkiksi lyömällä, potkimalla, erilaisia puukkoja tai jopa aseita käyttämällä. Lisäksi uhrilta usein viedään omaisuutta, kuten puhelin tai arvokkaat kengät. Useissa tapauksissa koko teko on myös kuvattu ja sitä on levitetty sosiaalisen median kautta. Ikävä tosiasia on myös se, etteivät ulkopuoliset aikuiset uskalla tai tahdo puuttua näihin väkivaltatilanteisiin.- Valvontatallenteista on useissa tapauksissa nähtävillä, kuinka aikuiset kävelevät tilanteissa ohi, kommentoi komisario Hannu Väänänen.Raha ja tunnustuksen saaminen motivoivat rikoksen tekemiseenLapsia ja nuoria vetää rikosten pariin useat asiat. Osa syrjäytyneeksi itsensä tuntevista nuorista voi saada rikoksia tekemällä tunnustusta saman henkisessä piirissä. Myös raha motivoi, jos perhe ei esimerkiksi voi hankkia niitä tavaroita, joita ikäluokka pitää menestymisen merkkinä.− Lasten käsien kautta voi kulkea jopa 10 000 euroa esimerkiksi sähkötupakka- tai huumausainekaupan myötä. Osa kokee, että jos isoja rahoja saavuttaa helposti, miksi panostaa kouluun tai työnhakuun, Väänänen kertoo poliisin tietoon tulleiden tapausten pohjalta.Tilastollinen kasvu alkoi jo ennen pandemiaaValtakunnallisesti alaikäisten ja täysi-ikäisten väkivaltarikollisuus on kehittynyt eri suuntiin viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Vuodesta 2015 lähtien 18-29-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on laskenut, kun taas alaikäisillä se on kasvanut.Muutos on vastaavaa myös Länsi-Uudellamaalla, ja viime vuosien aikana se on ollut merkittävän suurta. Vuonna 2022 alle 18-vuotiaiden henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alaikäisten omaisuusrikokset lisääntyivät samalla aikavälillä 61 prosenttia.Vaikka koronapandemian rajoitusten poistamisella voi olla vaikutuksia tilastoihin, se ei yksin selitä muutosta. Alaikäisten väkivaltarikollisuus on ollut kasvussa jo ennen pandemiaa.Rikoskierre on katkaistavissa, jos viranomaiset voivat käyttää kaikkia puuttumisen keinojaKomisario Väänäsen mukaan ratkaisuja lasten ja nuorten rikoskierteiden ja niistä johtuvien ikävien seuraamusten estämiseksi on useita.− Viranomaistoimien tulee olla nopeampia. Pahimmillaan lapset toistavat tekoja sillä välin, kun poliisi ja muut viranomaiset vasta käsittelevät ensimmäistä rikosta. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon tulisi olla nopeampaa. Osa laeista mahdollistaa viranomaisten välisten tiedonvaihdon jo nyt, mutta näitä tulkitaan osin eri tavoin, Väänänen pohtii.Niiden rikoksilla oireilevien nuorten osalta, jotka eivät tahdo ottaa apua vastaan, tarvitaan poliisin näkemyksen mukaan rajoituskeinoja, jotta haitallinen toiminta saataisiin lopetettua välittömästi.− Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla puhutaan arviolta muutamasta kymmenestä nuoresta, joiden tilanteeseen puuttumalla vaikutettaisiin samalla positiivisesti laajempaan joukkoon. Viranomaisten tulee tunnistaa rajoittavimmatkin käytettävissä olevat keinot.Haasteena tosin on, että esimerkiksi lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveyden osalta palveluihin on hankala päästä, ja ne voivat akuutissa tilanteessa olla täynnä. Resurssien puute ja pitkät asiointijonot eri viranomaisilla näkyvät tämän päivän nuorissa, kun poliisi heidät kohtaa. Poliisillakin on omat haasteensa oman esitutkintaprosessinsa kanssa. Palaute väärästä teosta pitäisi pystyä antamaan mahdollisimman nopeasti.Vaikuttavimmat toimet tulisi kohdistaa alle 15-vuotiaisiinViime vuonna tehdyissä ryöstöissä korostuvat alle 15-vuotiaat. Komisario Väänänen näkeekin, että huomio tulisi kohdistaa heihin tai hieman heitä nuorempiin lapsiin.− Vaikuttavimmat viranomaistoimet kannattaa minun mielestäni panostaa 11−13-vuotiaisiin. Jos heihin ei panosteta, uhkakuvana on se, että rikoskierteestä irti pääseminen vaikeutuu. Siitä tulee paitsi kallista, myös tehotonta.Jos aikuiset voivat tarjota riittävän ajoissa mielekkään vaihtoehdon rikolliselle tielle, onnistumisen mahdollisuudet ovat suuremmat. Väänänen kokee, että niissä tapauksissa, kun lapsen tai nuoren rikoskierre on saatu hetkeksi katkaistua ja lapsi on viranomaisten kanssa tekemisissä, nuorelle löytyy yllättävän mielekästä tekemistä.− Opiskelun osalta saattaakin löytyä sopiva polku. Kun nuoret vielä viranomaisten tuen lisäksi pääsevät järjestöjen ja yhdistysten tarjoaminen harrastusten pariin, voi rikokseton tulevaisuus alkaa näyttää hyvältä.Valitettavasti nuorten joukossa on myös niin ongelmallisessa elämäntilanteessa olevia lapsia, joiden saaminen useammankaan viranomaisen toimin pois rikoksen polulta tuntuu jo lähes mahdottomalta. Siitä huolimatta näihinkin hyvin haasteellisiin tapauksiin täytyy kaikin keinoin yrittää vaikutta.- Luovuttaa ei saa, toteaa Väänänen.Länsi-Uudenmaan poliisi torjuu alaikäisten rikollisuutta tutkinnan ja ennalta ehkäisemisen keinoinLänsi-Uudellamaalla tutkinnallista työtä alaikäisten rikollisuuden selvittämiseksi tehdään useissa eri ryhmissä. Vakavimmat teot tutkitaan laitoksen vaativan tutkinnan ryhmässä. Lisäksi laitoksella toimii nuorisorikollisuustutkijoiden ryhmä.Poliisi panostaa myös ennalta ehkäisevään työhön nuorten parissa Sisäministeriön ENSKA-strategian mukaisesti. Ennalta estävän erityistoiminnan konstaapelit tuntevat alueensa nuoret ja nuorten ilmiöt. Konstaapelit työskentelevät siellä missä ongelmatkin esiintyvät – suoraan nuorten parissa. EET-poliisi pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen kaikin poliisin käytössä olevin keinoin yhteistyössä muiden toimijoiden ja nuorten kanssa.- Työtä ei tehdä yksin poliisin voimin, vaan yhteistyö poliisin ja muiden viranomaisten ja sidosryhmien välillä on tiivistä. Toiminnassa kohdatut haasteet vaativat usein moniammatillista osaamista, toteaa Väänänen.Yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaalitoimen, lastensuojelun, pelastuslaitoksen, Espoon kaupungin ja kolmannen sektorin kuten yhdistysten kanssa.
Vuonna 2022 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjattiin 87 ryöstöä ja 16 törkeää ryöstöä, joiden tekijöiksi epäillään alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Alle 18-vuotiaiden tekemistä rikoksista tyypillisin on edelleen näpistys, joita poliisi kirjasi vuonna 2022 yhteensä 729. Heti toisena listalla tulee pahoinpitely, joita poliisi kirjasi alaikäisten osalta 512.
Alle 18-vuotiaiden ryöstö- ja väkivaltarikollisuus on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavasti Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Jo ennen koronapandemiaa kasvuun lähtenyt kehitys vastaa valtakunnallista muutosta.
− Nuoret ja lapset käyttävät väkivaltaa, ja usein he tekevät sitä ryhmässä. Tavallisessa tapauksessa on yksi asianomistaja ja lukuisia tekijöitä. Usein tekijät uhkailevat uhriaan, ja on mahdollista, että moni rikos ei tule vanhempien ja poliisin tietoon, ennalta estävästä toiminnasta vastaava komisario Hannu Väänänen kertoo.
Tyypillisesti uhri ja tekijät tietävät toisensa esimerkiksi ystäviensä kautta tai ainakin nimimerkein sosiaalisesta mediasta. Tiedossa on kuitenkin myös useita tapauksia, joissa tuntematon henkilö houkutellaan paikalle tekaistun kaupankäynnin, esimerkiksi sähkötupakkamyynnin verukkeella. Rikokset tapahtuvat usein julkisilla paikoilla, kuten kauppakeskusten läheisyydessä, julkisen liikenteen asemilla tai koulussa. Rikosten tekijöissä ja uhreissa on ollut edustettuna monet kansalaisuudet syntyperäisten suomalaisten lisäksi.
Rikoksiin liittyy usein nöyryyttämistä, joka ilmenee fyysisenä käskyttämisenä, pakottamalla uhri sanomaan halventavia ilmauksia tai esimerkiksi nuolemaan kenkiä. Lisäksi niissä käytetään väkivaltaa esimerkiksi lyömällä, potkimalla, erilaisia puukkoja tai jopa aseita käyttämällä. Lisäksi uhrilta usein viedään omaisuutta, kuten puhelin tai arvokkaat kengät. Useissa tapauksissa koko teko on myös kuvattu ja sitä on levitetty sosiaalisen median kautta. Ikävä tosiasia on myös se, etteivät ulkopuoliset aikuiset uskalla tai tahdo puuttua näihin väkivaltatilanteisiin.
– Valvontatallenteista on useissa tapauksissa nähtävillä, kuinka aikuiset kävelevät tilanteissa ohi, kommentoi komisario Hannu Väänänen.
Raha ja tunnustuksen saaminen motivoivat rikoksen tekemiseen
Lapsia ja nuoria vetää rikosten pariin useat asiat. Osa syrjäytyneeksi itsensä tuntevista nuorista voi saada rikoksia tekemällä tunnustusta saman henkisessä piirissä. Myös raha motivoi, jos perhe ei esimerkiksi voi hankkia niitä tavaroita, joita ikäluokka pitää menestymisen merkkinä.
− Lasten käsien kautta voi kulkea jopa 10 000 euroa esimerkiksi sähkötupakka- tai huumausainekaupan myötä. Osa kokee, että jos isoja rahoja saavuttaa helposti, miksi panostaa kouluun tai työnhakuun, Väänänen kertoo poliisin tietoon tulleiden tapausten pohjalta.
Tilastollinen kasvu alkoi jo ennen pandemiaa
Valtakunnallisesti alaikäisten ja täysi-ikäisten väkivaltarikollisuus on kehittynyt eri suuntiin viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Vuodesta 2015 lähtien 18-29-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on laskenut, kun taas alaikäisillä se on kasvanut.
Muutos on vastaavaa myös Länsi-Uudellamaalla, ja viime vuosien aikana se on ollut merkittävän suurta. Vuonna 2022 alle 18-vuotiaiden henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alaikäisten omaisuusrikokset lisääntyivät samalla aikavälillä 61 prosenttia.
Vaikka koronapandemian rajoitusten poistamisella voi olla vaikutuksia tilastoihin, se ei yksin selitä muutosta. Alaikäisten väkivaltarikollisuus on ollut kasvussa jo ennen pandemiaa.
Rikoskierre on katkaistavissa, jos viranomaiset voivat käyttää kaikkia puuttumisen keinoja
Komisario Väänäsen mukaan ratkaisuja lasten ja nuorten rikoskierteiden ja niistä johtuvien ikävien seuraamusten estämiseksi on useita.
− Viranomaistoimien tulee olla nopeampia. Pahimmillaan lapset toistavat tekoja sillä välin, kun poliisi ja muut viranomaiset vasta käsittelevät ensimmäistä rikosta. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon tulisi olla nopeampaa. Osa laeista mahdollistaa viranomaisten välisten tiedonvaihdon jo nyt, mutta näitä tulkitaan osin eri tavoin, Väänänen pohtii.
Niiden rikoksilla oireilevien nuorten osalta, jotka eivät tahdo ottaa apua vastaan, tarvitaan poliisin näkemyksen mukaan rajoituskeinoja, jotta haitallinen toiminta saataisiin lopetettua välittömästi.
− Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla puhutaan arviolta muutamasta kymmenestä nuoresta, joiden tilanteeseen puuttumalla vaikutettaisiin samalla positiivisesti laajempaan joukkoon. Viranomaisten tulee tunnistaa rajoittavimmatkin käytettävissä olevat keinot.
Haasteena tosin on, että esimerkiksi lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveyden osalta palveluihin on hankala päästä, ja ne voivat akuutissa tilanteessa olla täynnä. Resurssien puute ja pitkät asiointijonot eri viranomaisilla näkyvät tämän päivän nuorissa, kun poliisi heidät kohtaa. Poliisillakin on omat haasteensa oman esitutkintaprosessinsa kanssa. Palaute väärästä teosta pitäisi pystyä antamaan mahdollisimman nopeasti.
Vaikuttavimmat toimet tulisi kohdistaa alle 15-vuotiaisiin
Viime vuonna tehdyissä ryöstöissä korostuvat alle 15-vuotiaat. Komisario Väänänen näkeekin, että huomio tulisi kohdistaa heihin tai hieman heitä nuorempiin lapsiin.
− Vaikuttavimmat viranomaistoimet kannattaa minun mielestäni panostaa 11−13-vuotiaisiin. Jos heihin ei panosteta, uhkakuvana on se, että rikoskierteestä irti pääseminen vaikeutuu. Siitä tulee paitsi kallista, myös tehotonta.
Jos aikuiset voivat tarjota riittävän ajoissa mielekkään vaihtoehdon rikolliselle tielle, onnistumisen mahdollisuudet ovat suuremmat. Väänänen kokee, että niissä tapauksissa, kun lapsen tai nuoren rikoskierre on saatu hetkeksi katkaistua ja lapsi on viranomaisten kanssa tekemisissä, nuorelle löytyy yllättävän mielekästä tekemistä.
− Opiskelun osalta saattaakin löytyä sopiva polku. Kun nuoret vielä viranomaisten tuen lisäksi pääsevät järjestöjen ja yhdistysten tarjoaminen harrastusten pariin, voi rikokseton tulevaisuus alkaa näyttää hyvältä.
Valitettavasti nuorten joukossa on myös niin ongelmallisessa elämäntilanteessa olevia lapsia, joiden saaminen useammankaan viranomaisen toimin pois rikoksen polulta tuntuu jo lähes mahdottomalta. Siitä huolimatta näihinkin hyvin haasteellisiin tapauksiin täytyy kaikin keinoin yrittää vaikutta.
– Luovuttaa ei saa, toteaa Väänänen.
Länsi-Uudenmaan poliisi torjuu alaikäisten rikollisuutta tutkinnan ja ennalta ehkäisemisen keinoin
Länsi-Uudellamaalla tutkinnallista työtä alaikäisten rikollisuuden selvittämiseksi tehdään useissa eri ryhmissä. Vakavimmat teot tutkitaan laitoksen vaativan tutkinnan ryhmässä. Lisäksi laitoksella toimii nuorisorikollisuustutkijoiden ryhmä.
Poliisi panostaa myös ennalta ehkäisevään työhön nuorten parissa Sisäministeriön ENSKA-strategian mukaisesti. Ennalta estävän erityistoiminnan konstaapelit tuntevat alueensa nuoret ja nuorten ilmiöt. Konstaapelit työskentelevät siellä missä ongelmatkin esiintyvät – suoraan nuorten parissa. EET-poliisi pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen kaikin poliisin käytössä olevin keinoin yhteistyössä muiden toimijoiden ja nuorten kanssa.
– Työtä ei tehdä yksin poliisin voimin, vaan yhteistyö poliisin ja muiden viranomaisten ja sidosryhmien välillä on tiivistä. Toiminnassa kohdatut haasteet vaativat usein moniammatillista osaamista, toteaa Väänänen.
Yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaalitoimen, lastensuojelun, pelastuslaitoksen, Espoon kaupungin ja kolmannen sektorin kuten yhdistysten kanssa.
NordenBladet — Myymälävaras oli kaljavarkaissa kahdesti, ensimmäisen kerran Hämeenlinnassa ja toisen kerran Riihimäellä. Muutoin ”poliisi” pakkanen piti järjestystä yllä varsin mallikkaasti Hämeessä kuluneen vuorokauden aikana.RIIHIMÄKI. Hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän torstaina iltapäivällä kauppaliikkeeseen Karankadulle. Ilmoituksen mukaan mies oli työntänyt ostoskärryissä olutlaatikoita ulos kaupasta maksamatta niitä. Mies oli lastannut laatikot autoon ja hän oli poistunut kaupan pihasta autoineen.Tapahtuneesta ilmoittanut valpas kansalainen seurasi kaljavarasta ja johdatti poliisipartion varkaan perään. Partio sai pysäytettyä kyseisen auton, jota kuljetti ajokiellossa oleva liki seitsemänkymppinen mies.Poliisipartiolle selvisi, että samainen mies oli paria tuntia aikaisemmin käynyt kaljavarkaissa Hämeenlinnassa. Miehen autosta löytyi 32 laatikkoa olutta. Mies otettiin kiinni epäiltynä varkauteen.LAHTI. Poliisipartio kiinnitti huomiota epämääräisesti muun liikenteen seassa pujottelevaan henkilöautoon Hollolankadulla torstaina aamupäivällä. Partio pysäytti kyseisen auton, jota kuljetti ajo-oikeudeton parikymppinen mies. Hän puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta huumepikatesti oli positiivinen.Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.LAHTI. Nuoren miehen epäillään syyllistyneen vahingontekoon torstaina aamupäivällä Lahden Liipolassa. Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan asianomistajan autosta oli potkaistu peili rikki.Poliisipartio tavoitti epäillyn auto vierestä. Miehellä ei ollut muistikuvaa tapahtuneesta.LAHTI. Hätäkeskukseen tuli ilmoitus epäillystä rattijuoposta torstaina iltapäivällä Lahden Renkomäessä. Poliisipartio tapasi kyseisen auton, jota kuljetti ajokiellossa oleva keski-ikäinen mies. Hänelle tehty huumepikatesti oli positiivinen useammalla huumausaineelle.Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.ASIKKALA. Poliisipartio kirjoitti sakkovaatimuksen rattijuopumuksesta keski-ikäiselle miehelle torstaina puolenpäivän aikoihin Vääksyssä. Mies puhalsi rattijuopumuksen ylittävän tuloksen, joten hänet vietiin tarkkuusalkometrikokeeseen. Tulos oli 0.39 mg/l.Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Myymälävaras oli kaljavarkaissa kahdesti, ensimmäisen kerran Hämeenlinnassa ja toisen kerran Riihimäellä. Muutoin ”poliisi” pakkanen piti järjestystä yllä varsin mallikkaasti Hämeessä kuluneen vuorokauden aikana.
RIIHIMÄKI. Hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän torstaina iltapäivällä kauppaliikkeeseen Karankadulle. Ilmoituksen mukaan mies oli työntänyt ostoskärryissä olutlaatikoita ulos kaupasta maksamatta niitä. Mies oli lastannut laatikot autoon ja hän oli poistunut kaupan pihasta autoineen. Tapahtuneesta ilmoittanut valpas kansalainen seurasi kaljavarasta ja johdatti poliisipartion varkaan perään. Partio sai pysäytettyä kyseisen auton, jota kuljetti ajokiellossa oleva liki seitsemänkymppinen mies. Poliisipartiolle selvisi, että samainen mies oli paria tuntia aikaisemmin käynyt kaljavarkaissa Hämeenlinnassa. Miehen autosta löytyi 32 laatikkoa olutta. Mies otettiin kiinni epäiltynä varkauteen.
LAHTI. Poliisipartio kiinnitti huomiota epämääräisesti muun liikenteen seassa pujottelevaan henkilöautoon Hollolankadulla torstaina aamupäivällä. Partio pysäytti kyseisen auton, jota kuljetti ajo-oikeudeton parikymppinen mies. Hän puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta huumepikatesti oli positiivinen. Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.
LAHTI. Nuoren miehen epäillään syyllistyneen vahingontekoon torstaina aamupäivällä Lahden Liipolassa. Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan asianomistajan autosta oli potkaistu peili rikki. Poliisipartio tavoitti epäillyn auto vierestä. Miehellä ei ollut muistikuvaa tapahtuneesta.
LAHTI. Hätäkeskukseen tuli ilmoitus epäillystä rattijuoposta torstaina iltapäivällä Lahden Renkomäessä. Poliisipartio tapasi kyseisen auton, jota kuljetti ajokiellossa oleva keski-ikäinen mies. Hänelle tehty huumepikatesti oli positiivinen useammalla huumausaineelle. Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.
ASIKKALA. Poliisipartio kirjoitti sakkovaatimuksen rattijuopumuksesta keski-ikäiselle miehelle torstaina puolenpäivän aikoihin Vääksyssä. Mies puhalsi rattijuopumuksen ylittävän tuloksen, joten hänet vietiin tarkkuusalkometrikokeeseen. Tulos oli 0.39 mg/l. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
NordenBladet — Euroopan Unionin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan uutta ilmanlaatudirektiiviä. Valtioneuvosto tukee pääosin ilmanlaadun EU-lainsäädännön uudistamista.Euroopan komissio antoi 26. lokakuuta 2022 ehdotuksen ilmanlaatudirektiivistä. Direktiiviehdotuksella yhdistettäisiin kaksi nykyistä ilmanlaatua koskevaa direktiiviä uudelleenlaadituksi ilmanlaatudirektiiviksi. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella jo vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvosto tukee kannassaan komission keskeistä ehdotusta, jonka mukaan terveyden ja ympäristön suojelemiseksi asetettuja ilmanlaatuvaatimuksia ja -tavoitteita tiukennettaisiin, jotta ne olisivat lähempänä Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2021 antamia suosituksia. Erityistä huomiota kiinnitettäisiin terveydelle kaikkein vaarallisimpien pienhiukkaspitoisuuksien vähentämiseen. Eräät ilmanlaatulaatutavoitteet muutettaisiin oikeudellisesti sitoviksi laatuvaatimuksiksi.Valtioneuvosto suhtautuu muihinkin ehdotettuihin lainsäädännön tiukennuksiin pääosin myönteisesti. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että nykyinen ero oikeudellisesti sitovien ilmanlaatuvaatimusten ja oikeudellisesti sitomattomien ilmanlaatuvaatimusten välillä tulisi säilyttää. Näin ollen ilmanlaatutavoitteisiin ei tulisi liittää yhtä tiukkoja seurantamenetelmiä, kuin ilmanlaadun raja-arvoihin ja muihin ilmanlaatuvaatimuksiin. Ilmanlaatutavoitteiden noudattamiseksi edellytettävien toimien ei myöskään tulisi olla yhtä tiukkoja kuin mitä ilmanlaatuvaatimuksilta edellytetään. Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä, että seurantavelvoitteiden tiukennukset olisivat oikeassa suhteessa niistä saatuun hyötyyn. Valtioneuvosto toimitti tänään 9. maaliskuuta 2023 eduskunnalle U-kirjelmän komission ehdotuksesta.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan.
Euroopan Unionin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan uutta ilmanlaatudirektiiviä. Valtioneuvosto tukee pääosin ilmanlaadun EU-lainsäädännön uudistamista.
NordenBladet — Itä-Suomen poliisi turvaa Kymen jääkäripataljoonan perinnepäivän paraatin sujumisen Mikkelissä perjantaina 10.3.2023 yhdessä puolustusvoimien virka-apuosaston kanssa. . Katselmus ja paraati aiheuttavat liikennejärjestelyjä Mikkelin keskustassa klo 10.00-12.30 välillä.Paraatiin osallistuu noin 500 henkilöä sekä panssarivaunuja ja -ajoneuvoja. Ohimarssin vastaanottoalue on entisen lääninhallituksen kohdalla, Mikkelin torin laidalla. Paraatia ja kalustoa voi seurata Maaherrankadun varrella välillä Savilahdenkatu – Vilhonkatu. Poliisi kehottaa noudattamaan annettuja pysäköintirajoituksia Vilhonkadun, Porrassalmenkadun, Vuorikadun, Maaherrankadun alueella ja välttämään ajoneuvoliikennettä lähialueilla. Rajoitukset puretaan mahdollisimman pian tapahtuman päätyttyä.
Itä-Suomen poliisi turvaa Kymen jääkäripataljoonan perinnepäivän paraatin sujumisen Mikkelissä perjantaina 10.3.2023 yhdessä puolustusvoimien virka-apuosaston kanssa. . Katselmus ja paraati aiheuttavat liikennejärjestelyjä Mikkelin keskustassa klo 10.00-12.30 välillä.
Paraatiin osallistuu noin 500 henkilöä sekä panssarivaunuja ja -ajoneuvoja. Ohimarssin vastaanottoalue on entisen lääninhallituksen kohdalla, Mikkelin torin laidalla.
Paraatia ja kalustoa voi seurata Maaherrankadun varrella välillä Savilahdenkatu – Vilhonkatu.
Poliisi kehottaa noudattamaan annettuja pysäköintirajoituksia Vilhonkadun, Porrassalmenkadun, Vuorikadun, Maaherrankadun alueella ja välttämään ajoneuvoliikennettä lähialueilla. Rajoitukset puretaan mahdollisimman pian tapahtuman päätyttyä.
NordenBladet — Henkilöauto ja pakettiauto kolaroivat Oijustiellä.Rovaniemellä Oijustiellä tapahtui keskiviikkona 08.03.2023 aamupäivällä kahden auton peltikolari. Autot kärsivät peltivaurioita, mutta henkilövahingoilta säästyttiin.
Henkilöauto ja pakettiauto kolaroivat Oijustiellä.
Rovaniemellä Oijustiellä tapahtui keskiviikkona 08.03.2023 aamupäivällä kahden auton peltikolari. Autot kärsivät peltivaurioita, mutta henkilövahingoilta säästyttiin.
NordenBladet — Joensuussa töhrittiin seinää, ajeltiin alkoholin vaikutuksen alaisena sekä tapeltiin ravintolassa.Keskiviikkona klo 18 – 19 oli Joensuun keskustassa Kauppakadulla sijaitsevan kauppakeskuksen seinään piirretty mustalla tussilla graffiti. Vartija otti tekijän kiinni. Asiaa tutkitaan lievänä vahingontekona.Torstaina kello 1.45 Joensuussa Torikadulla sijaitsevassa ravintolassa oli tapahtunut pahoinpitely. Mies oli lyönyt toista miestä nenään. Pahoinpitelystä epäilty oli tehnyt voimakasta vastarintaa vartijoiden yrittäessä poistaa häntä ravintolasta. Poliisipartio otti epäillyn kiinni asian selvittämiseksi. Hänen epäillään syyllistyneen pahoinpitelyn ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisen lisäksi myös toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta hänen taskustaan löytyneiden saksien vuoksi.Torstaina kello 00.36 Suvantokadulla Joensuussa poliisipartio tavoitti päihtyneen kuljettajan henkilöauton ratista. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänen ajokorttinsa otettiin poliisin haltuun. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena.Torstaina kello 2.50 Tulliportinkadulla Joensuussa poliisi, jonka epäillään kuljettaneen pakettiautoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänen ajokorttinsa otettiin poliisin haltuun. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena.
Joensuussa töhrittiin seinää, ajeltiin alkoholin vaikutuksen alaisena sekä tapeltiin ravintolassa.
Keskiviikkona klo 18 – 19 oli Joensuun keskustassa Kauppakadulla sijaitsevan kauppakeskuksen seinään piirretty mustalla tussilla graffiti. Vartija otti tekijän kiinni. Asiaa tutkitaan lievänä vahingontekona.
Torstaina kello 1.45 Joensuussa Torikadulla sijaitsevassa ravintolassa oli tapahtunut pahoinpitely. Mies oli lyönyt toista miestä nenään. Pahoinpitelystä epäilty oli tehnyt voimakasta vastarintaa vartijoiden yrittäessä poistaa häntä ravintolasta. Poliisipartio otti epäillyn kiinni asian selvittämiseksi. Hänen epäillään syyllistyneen pahoinpitelyn ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisen lisäksi myös toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta hänen taskustaan löytyneiden saksien vuoksi.
Torstaina kello 00.36 Suvantokadulla Joensuussa poliisipartio tavoitti päihtyneen kuljettajan henkilöauton ratista. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänen ajokorttinsa otettiin poliisin haltuun. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena.
Torstaina kello 2.50 Tulliportinkadulla Joensuussa poliisi, jonka epäillään kuljettaneen pakettiautoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänen ajokorttinsa otettiin poliisin haltuun. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena.
NordenBladet — Uuden ilmastolain nojalla perustettava saamelainen ilmastoneuvosto aloittaa keväällä toimintansa. Saamelaisen ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Valtioneuvosto hyväksyi tänään 9. maaliskuuta asetuksen saamelaisesta ilmastoneuvostosta. Saamelainen ilmastoneuvosto on riippumaton asiantuntijaelin. Sen tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.”Ilmaston kuumeneminen vaikuttaa erityisellä tavalla saamelaiseen kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin, jotka perustuvat arktiseen luontoon. Siksi on välttämätöntä, että saamelaisten alkuperäiskansan tietämys voidaan ottaa vahvasti mukaan ilmastopolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon. Saamelaisella ilmastoneuvostolla on mahdollisuudet myös toimia kansainvälisenä edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä alkuperäiskansan oikeudet huomioivalle ilmastopolitiikalle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Ilmastoneuvosto tuottaa tietopohjaa saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien näkökulmastaNyt hyväksytyllä asetuksella täsmennetään ilmastolain säännöksiä saamelaisesta ilmastoneuvostosta: Saamelaisessa ilmastoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä. Vähintään puolen jäsenistä on oltava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita. Muut ilmastoneuvoston jäsenet edustavat ympäristötieteitä tai muita keskeisiä tieteenaloja.Ilmastoneuvoston tehtävänä on muun muassa tuottaa tietopohjaa saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien näkökulmasta kansallisen ilmastopolitiikan vaikutusten arviointia ja seurantaa varten. Saamelaiskulttuuri erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutokselleIlmasto lämpenee arktisilla alueilla huomattavasti nopeammin kuin muualla maailmassa. Saamelaiskulttuuri on erityisen haavoittuvainen ilmaston lämpenemiselle, sillä perinteinen saamelaiskulttuuri on kytköksissä arktiseen luontoon.Saamelainen ilmastoneuvosto on maailmanlaajuisesti ainutkertainen kansallinen elin, joka ottaa huomioon alkuperäiskansojen oikeudet. Ilmastoneuvoston asettamista valmistellaan kevään 2023 aikana.
Uuden ilmastolain nojalla perustettava saamelainen ilmastoneuvosto aloittaa keväällä toimintansa. Saamelaisen ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.
NordenBladet — Poliisi epäilee paikkakuntalaisen reilu 60-vuotiaan miehen syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen keskiviikkoiltana Siilinjärvellä.Poliisipartio sai ilmoituksen Siilinjärven keskustasta mahdollisesti päihtyneestä henkilöauton kuljettajasta. Paikalle mennyt poliisipartio tapasi epäillyn mieskuljettajan yksityisasunnosta. Alustavassa puhuttelussa kuljettaja myönsi ajaneensa hetkeä aikaisemmin autoaan ja puhalsi poliisin alkometriin törkeän rattijuopumuksen lukemat. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.
Poliisi epäilee paikkakuntalaisen reilu 60-vuotiaan miehen syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen keskiviikkoiltana Siilinjärvellä.
Poliisipartio sai ilmoituksen Siilinjärven keskustasta mahdollisesti päihtyneestä henkilöauton kuljettajasta. Paikalle mennyt poliisipartio tapasi epäillyn mieskuljettajan yksityisasunnosta. Alustavassa puhuttelussa kuljettaja myönsi ajaneensa hetkeä aikaisemmin autoaan ja puhalsi poliisin alkometriin törkeän rattijuopumuksen lukemat. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.
