NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotukset uudeksi yhdyskuntakehittämislaiksi ja uudeksi yhdyskuntarakentamislaiksi. Kaavojen toteuttamista ja katujen kunnossapitoa ohjaavat säännökset uudistetaan näissä laeissa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Työ on osa laajempaa alueidenkäyttöä sääntelevän lainsäädännön uudistusta.Valmisteltava kokonaisuus sisältää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säännökset, jotka koskevat kuntien maapolitiikkaa, tonttijakoa, katuja ja muita yleisiä alueita. Työssä käsitellään kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista, maan luovuttamista ja lunastamista, hulevesiä, yleiskaavan ja asemakaavan toteuttamisesta johtuvaa korvausta sekä kehittämisalueita. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetut säännökset.Työryhmän puheenjohtajana toimii yksikön johtaja Samuli Alppi ympäristöministeriöstä, ja sen toimikausi on 1.12.2023–31.8.2025. Tavoitteena on, että hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026. Työryhmä huolehtii vuorovaikutuksesta keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tulevista sidosryhmätilaisuuksista tiedotetaan erikseen.Teemaan liittyvät muut uudistuksetYmpäristöministeriö asetti aiemmin tänä vuonna toisen työryhmän valmistelemaan uutta alueidenkäyttölakia. Uusi alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.Käynnistyvät lakiuudistukset ovat jatkoa vuonna 2018 alkaneelle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle, jossa säännösten uudistus jäi osin kesken. Eduskuntaan etenivät viime hallituskaudella rakentamisen osuus ja alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säädökset.Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen osuus, ja lain nimeksi tulee alueidenkäyttölaki. Lainsäädännön uudistuksessa huomioidaan soveltuvin osin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen aikana tehdyt selvitykset ja muu pohjatyö.LisätietojaTyöryhmän työtä voi seurata valtioneuvoston Hankeikkunassa​​​​​​​Alueidenkäyttölain uudistusta valmisteleva ryhmä, tiedote 6.11.Emma-Stina Vehmanen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Samuli Alppi
Yksikönjohtaja, ympäristöneuvos
p. 0295 250 036
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotukset uudeksi yhdyskuntakehittämislaiksi ja uudeksi yhdyskuntarakentamislaiksi. Kaavojen toteuttamista ja katujen kunnossapitoa ohjaavat säännökset uudistetaan näissä laeissa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Työ on osa laajempaa alueidenkäyttöä sääntelevän lainsäädännön uudistusta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisen kartoituksen Merenkurkun luonnonsuojeluun liittyvistä ristiriidoista. Kartoituksen perusteella luonnonsuojeluun liittyvät jännitteet ja osapuolten välinen syvä epäluottamus ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Varsinaisten kiistakysymysten lisäksi taustalla on tyytymättömyyttä ympäristöhallinnon toimintatapoihin sekä luottamuspulaa. Kartoitus toi esiin kuitenkin myös myönteistä kehitystä yhteistyössä sekä halua yhteiseen ongelmanratkaisuun.Kartoitus toteutettiin syksyllä 2023 neljänkymmenen haastattelun ja yhteisen työpajakeskustelun avulla. Haastateltavina oli alueen kansanedustajia, maakunnan ja alueen kuntien johtajia, viranomaisia, etujärjestöjen, säätiöiden, maanomistajien, metsästäjien ja kalastajien sekä luontojärjestöjen edustajia. Ympäristöhallinnon puolelta kuultiin ministeriön lisäksi Metsähallituksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajia.Merenkurkussa luontoa arvostetaan mutta suojelun tavoitteet ja keinot puhuttavatKaikki osapuolet arvostavat Merenkurkun saariston luontoa ja pitävät sen vaalimista tärkeänä. Suojelun tavoitteet eivät kuitenkaan ole kaikille selkeitä ja erimielisyyttä on varsinkin toimista ja niiden vaikutuksista. Haastatteluissa nousikin esiin vaatimus jo tehtyjen suojelupäätösten vaikuttavuuden arvioinnista ja ylipäätään toiminnan seurannan tärkeys.Ympäristökiistoille luonteenomaisesti tietoon, tiedon tuottamiseen, luotettavuuteen ja paikallisen tiedon hyödyntämiseen liittyvät kysymykset nousivat esiin. Muita erimielisyyksien aiheita ovat mm. metsästyksen rajoitukset, merimetso-, ja hyljekantojen säätely, erilaiset tulkinnat lainsäädännön tuomista reunaehdoista, yksittäisten suojelualueiden mielekkyys sekä Merenkurkkuun suunnitellun luonnonsuojelualueen toteutus.Haastatteluissa nousi esiin myös tyytymättömyys hallinnon toimintatapoihin ja kokemukset epäonnistuneista yhteistyöprosesseista. Osallistumismahdollisuudet on koettu osin näennäisinä. Valmiiden ratkaisuehdotusten sijaan olisi kaivattu avoimempaa yhteistä pohdintaa eri tavoitteista ja keinoista. Myös hallinnon resurssien puute hoitaa asioita sekä ajan myötä muuttuneet linjaukset herättivät kritiikkiä.  Työ luottamuksen rakentamiseksi jatkuuEri tahoilla on halua yhteisesti hyväksyttävien ratkaisujen etsimiselle, mutta se vaatii paitsi asiakysymysten ratkaisemista, myös yhteistyön ja vuorovaikutuksen jatkuvaa parantamista.”Toivomme, että nyt aloitettu prosessi on todella aito ja etenee. Odotukset ovat korkealla. Toisaalta tähän liittyy riski. Jos nyt ei päästä uudella lähestymistavalla eteenpäin, voivat ristiriidat kasvaa entisestään”, tiivistävät Merenkurkussa toimivat järjestöaktiivit Lars Skog ja John Erickson.Kartoituksen loppuvaiheessa järjestetyssä työpajassa syntyi ehdotus työn jatkamisesta aluksi pienemmällä ryhmällä. Tämän ”työrukkasen” tehtävänä olisi hahmotella seuraavia askeleita ja luonnostella työohjelmaa etenemiselle.”Kiitän lämpimästi tähän asti prosessiin osallistuneita arvokkaista näkemyksistä. Pidän myös erittäin tärkeänä, että työ jatkuu. Olemme nyt päässeet hyvään alkuun ja uskon, että määrätietoisella työllä pääsemme yhdessä osapuolten kanssa eteenpäin”, toteaa ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.Kartoitus: Turunen, J.P. & Strandberg-Panelius, C. (2023). Merenkurkun luonnonsuojelun ristiriidat ja ratkaisumahdollisuudet [Naturvården i Kvarken: meningsskiljaktigheter och möjliga lösningar]. Akordi Oy: Julkaisuja.

Ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisen kartoituksen Merenkurkun luonnonsuojeluun liittyvistä ristiriidoista. Kartoituksen perusteella luonnonsuojeluun liittyvät jännitteet ja osapuolten välinen syvä epäluottamus ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Varsinaisten kiistakysymysten lisäksi taustalla on tyytymättömyyttä ympäristöhallinnon toimintatapoihin sekä luottamuspulaa. Kartoitus toi esiin kuitenkin myös myönteistä kehitystä yhteistyössä sekä halua yhteiseen ongelmanratkaisuun.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet pääsivät tänään sopuun ilmastotuhoja koskevasta rahastosta Dubaissa. Rahasto on ollut erityisesti pienille ja köyhille maille neuvotteluissa prioriteetti.YK:n ilmastokokous COP28 alkoi tänään Arabiemiraateissa, Dubaissa. Neuvottelut käynnistyivät sovulla ilmastotuhoja koskevasta rahastosta. Rahastolla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä. Rahaston perustamisesta tehtiin päätös viime vuonna Egyptissä COP27:ssa, mutta rahaston yksityiskohdista sovittiin Dubain kokouksen ensimmäisenä päivänä.”Päätös on historiallinen, sillä samalla niin sanottu palomuuri kehittyvien ja kehitysmaiden välillä murtui, kun puheenjohtajamaa ja neuvotteluissa kehitysmaihin lukeutuva Arabiemiraatit sitoutui antamaan rahastoon 100 miljoonaa dollaria. Aiemmin ilmastorahoitusta on pidetty kehittyvien maiden vastuulla. Saksa sitoutuu rahastoon myös 100 miljoonalla dollarilla ja myös monet muut EU maat tulevat sitoutumaan rahastoon”, kertoo EU:n pääneuvottelija Outi Honkatukia kokouksesta.Honkatukia on ollut keskeisessä roolissa rahastoa valmistellussa työryhmässä, eli väliaikaisessa komiteassa, joka teki päätösehdotuksen rahoitusjärjestelyistä COP28:lle aiemmin syksyllä. Honkatukia toimi komitean toisena puheenjohtajana.Ilmastotuhoja koskevat rahoitusjärjestelyt ovat olleet YK:n aiemmissa ilmastokokouksissa ratkaisevassa roolissa. Se on ollut kynnyskysymys etenkin pienille ja köyhille maille sekä saarivaltioille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä eniten.”Toivon, että nyt syntynyt päätös antaa positiivista nostetta kokoukseen. Tämä antaa mahdollisuuden EU:lle keskittyä meille tärkeään kysymyksiin päästöjen vähentämisestä ja toimista rajata maapallon lämpötilan nousu 1,5 asteeseen”, Honkatukia huomioi.Suomi ja EU ajavat voimakkaasti fossiilisista polttoaineista luopumista sekä uusiutuvan ja puhtaan energiatuotannon lisäämistä. Ilmastokokouksessa huipentuu myös Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus (Global Stocktake), jossa tarkastellaan ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja toimien riittävyyttä. Toimet päästöjen vähentämiseksi eivät ole riittäviä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkastelun tulisi johtaa päästövähennystavoitteiden kiristämiseen.

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet pääsivät tänään sopuun ilmastotuhoja koskevasta rahastosta Dubaissa. Rahasto on ollut erityisesti pienille ja köyhille maille neuvotteluissa prioriteetti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt luonnonsuojeluasetuksen. Luonnonsuojeluasetuksen päivittäminen on osa luonnonsuojelulain uudistusta. Uusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1. kesäkuuta.Merkittäviä muutoksia uudessa asetuksessa ovat uudet säännökset, jotka koskevat luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatimista sekä tiukasti suojeltavien luontotyyppien määritelmiä. Myös suojeltujen luontotyyppien määritelmiä on tarkennettu.Asetuksesta poistetaan sellaisia säännöksiä, jotka luonnonsuojelulain uudistuksessa sisällytettiin asetuksen sijasta luonnonsuojelulakiin. Esimerkiksi rauhoitettujen lajien liitteestä poistetaan matelijat ja sammakkoeläimet, jotka on rauhoitettu uudella luonnonsuojelulailla. Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviin Suomessa esiintyviin lajeihin lisätään kaksi uutta ja poistetaan yksi lepakkolaji sekä lisätään luontodirektiivissä mainitut Suomessa esiintyvät kasvilajit.Luonnonsuojelulaki turvaa luonnon monimuotoisuuttaUusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2023. Uutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi luontotyyppien suojelun vahvistaminen tiukalla suojelulla, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja varovaisuusperiaate. Lain nojalla annetaan eri asetukset luontopaneelista, luonnonsuojelun tietojärjestelmästä ja vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta.Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Lain tavoitteet ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen, luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen, kansalaisten luonnontuntemuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen.LisätietojaRoosa Kellokoski
erityisasiantuntija
p. 0295250260
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt luonnonsuojeluasetuksen. Luonnonsuojeluasetuksen päivittäminen on osa luonnonsuojelulain uudistusta. Uusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1. kesäkuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään ehdotuksen pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Muutos toisi uuden vaihtoehdon alueiden pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen järjestämiseksi. Ehdotuksen mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja pilaantuneen alueen haltija tai muu osa puoli voisivat jakaa työn kustannukset. Tämä toisi enemmän ja entistä merkittävimpiä kohteita selvitys- ja kunnostustoimien piiriin.Nykyisen tukilain mukaan alueiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen voi saada valtionavustusta tai tukiviranomaisena toimiva Pirkanmaan ELY-keskus voi järjestää alueen pilaantuneisuuden tai puhdistamisen selvittämisen ja vastata hankkeen kustannuksista. Käytännössä järjestäminen tarkoittaa, että Pirkanmaan ELY-keskus kilpailuttaa hankkeen. Tukilain järjestämistehtävä on tärkeää erityisesti sellaisille pilaantuneiden alueiden haltijoille, joilla ei ole resursseja tai omaa osaamista pilaantuneisuuden selvittämisen tai puhdistamisen järjestämiseksi. Järjestämistehtävään pääsemisen edellytykset ovat kuitenkin olleet hyvin tiukat. Ehdotetulla muutoksella tarjotaan vaihtoehto valtionavustuksen hakemiselle ja pyritään helpottamaan järjestämistehtävän piiriin pääsemistä. Muutoksen myötä selvitys- ja puhdistuskustannukset jaettaisiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja alueen haltijan tai muun yhteistyöosapuolen kesken. Pirkanmaan ELY-keskuksen osuus hankkeen kustannuksista olisi enintään 50 prosenttia. Järjestämistehtävän piiriin pääsemisen edellytykset olisivat vastaavat kuin valtionavustuksen saamiselle asetetut edellytykset eli huomattavasti matalammat kuin voimassa olevassa laissa. Järjestämistehtävä säilyisi edelleen harkinnanvaraisena. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi lisäksi edelleen tietyissä tilanteissa vastata järjestämisen kustannuksista kokonaan. Haastava kohde, jonka selvittämisen tai puhdistamisen Pirkanmaan ELY-keskus olisi voimassa olevan lain mukaan voinut järjestää, voisi edelleen saada järjestämisen Pirkanmaan ELY-keskuksen kustantamana. Esityksen tavoitteena on helpottaa edellytyksiä päästä selvitys- ja puhdistustoimien piiriin. Tavoitteena on myös turvata valtion tuella se, että toimien piiriin saadaan nykyistä enemmän ja merkittävämpiä kohteita. Esityksen vaikutukset kohdistuvat niihin tahoihin, joiden hallussa pilaantuneita alueita on tai jotka muuten osallistuvat niiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen. 

Valtioneuvosto hyväksyi tänään ehdotuksen pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Muutos toisi uuden vaihtoehdon alueiden pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen järjestämiseksi. Ehdotuksen mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja pilaantuneen alueen haltija tai muu osa puoli voisivat jakaa työn kustannukset. Tämä toisi enemmän ja entistä merkittävimpiä kohteita selvitys- ja kunnostustoimien piiriin.

Lähde: ym.fi