NordenBladet — ASP-lainsäädännön kehittämishanke on aloitettu ympäristöministeriössä. ASP-säästäminen on erittäin suosittua, mutta sitä koskeva lainsäädäntö on vaikeaselkoinen ja osin vanhentunut. Nykyistä selkeämpi lainsäädäntö palvelisi omistusasumista harkitsevia, asuntosäästäjiä ja heille asuntolainoja myöntäviä pankkeja. Lainsäädännön uudistamisen vaihtoehdoista on koottu suuntaviivamuistio, joka on kommentoitavana 1.2.–1.3.2024.Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) tarkoituksena on lisätä pitkäjänteistä asuntosäästämistä ja parantaa mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. ASP-lainsäädäntöä on neljässäkymmenessä vuodessa uudistettu osissa, joten lainsäädäntöä on nyt tarpeen uudistaa kokonaisuutena.Säädösvalmisteluhankkeessa valmistellaan esitys uudeksi lainsäädännöksi. Tarkoitus on, että ASP-järjestelmän peruselementit – säästäminen, korkotuki ja valtiontakaus – säilyvät, mutta lainsäädäntö uudistetaan perusteellisesti vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja tarpeita. Uusitussa lainsäädännössä tasapainossa ovat ensiasunnon ostajien ja pankkien näkökulmat ja toisaalta valtion riski ja tuen tehokas kohdentuminen.Tavoitteena on parantaa erityisesti ASP-lainan joustavuutta lainansaajan kannalta. Nyt ASP-laina on käytännössä monin tavoin jäykempi kuin niin sanottu tavallinen asuntolaina. Tämän ovat nostaneet esiin niin pankit kuin asunnonostajat.Lausuntokierroksen tavoitteena on saada palautetta ehdotuksista jo valmistelun alkuvaiheessa. Valmistelussa pohditaan laajasti suuntaviivamuistioon listattuja ehdotuksia. Kaikkia muistiossa mainittuja muutoksia ei sellaisenaan toteuteta, vaan eri vaihtoehdoista on tarkoitus valita ASP-järjestelmän toimivuuden ja asuntosäästämiseen kannustavuuden näkökulmasta paras kokonaisuus.Tutustu lakihankkeen suuntaviivoihin ja anna lausunto Lausuntopalvelussa 1.3. mennessä.Seuraa hanketta HankeikkunassaLisätietojaSatu Eronen hallitussihteeri [email protected] p. 0295 250 180Mikko Friipyöli erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 375
ASP-lainsäädännön kehittämishanke on aloitettu ympäristöministeriössä. ASP-säästäminen on erittäin suosittua, mutta sitä koskeva lainsäädäntö on vaikeaselkoinen ja osin vanhentunut. Nykyistä selkeämpi lainsäädäntö palvelisi omistusasumista harkitsevia, asuntosäästäjiä ja heille asuntolainoja myöntäviä pankkeja. Lainsäädännön uudistamisen vaihtoehdoista on koottu suuntaviivamuistio, joka on kommentoitavana 1.2.–1.3.2024.
NordenBladet — Poliisi on jatkanut Salossa 11. tammikuuta tapahtuneen henkirikoksen esitutkintaa muun muassa epäiltyjä kuulustelemalla. Tutkintavangeista kaksi on vapautettu.Poliisi on edistynyt Salossa vajaa kolme viikkoa sitten tehdyn henkirikoksen tutkinnassa.
Poliisi on jatkanut Salossa 11. tammikuuta tapahtuneen henkirikoksen esitutkintaa muun muassa epäiltyjä kuulustelemalla. Tutkintavangeista kaksi on vapautettu.
Poliisi on edistynyt Salossa vajaa kolme viikkoa sitten tehdyn henkirikoksen tutkinnassa.
Poliisin päätöksellä kaksi epäiltynä olevaa naista on vapautettu tutkintavankeudesta. Vapauttamisesta huolimatta naisia epäillään edelleen murhasta.
– Päätöstä tutkintavankeudesta vapauttamisesta harkittaessa on otettu huomioon se osuus tutkittavasta rikoksesta, joka heillä tällä hetkellä vaikuttaisi olevan. Lisäksi on otettu huomioon kohtuullisuuteen liittyviä seikkoja, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tuomas Kuure Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
Tutkintavankeudesta voi vapautua joko käräjäoikeuden tai poliisin päätöksellä. Jokaisen tutkintavangin osalta pakkokeinon välttämättömyys harkitaan erikseen ja tapauskohtaisesti. Vangitseminen on vahva pakkokeino, joka edellyttää välttämättömyyttä.
Tutkinta jatkuu monipuolisilla esitutkintatoimenpiteillä
Epäillyn henkirikoksen tutkinta Lounais-Suomen poliisissa jatkuu edelleen aktiivisena. Poliisi jatkaa tapauksen selvittämistä muun muassa kuulusteluilla, laite-etsintöjen materiaalisella tutkinnalla ja teknisen tutkinnan tuloksia hankkimalla.
– Tutkinnassa on päästy reippaasti eteenpäin, mutta kuitenkin merkittävä määrä työtä on yhä tekemättä, Kuure summaa.
Epäilty murha tapahtui Salon Kiikalassa 11. tammikuuta. Teosta epäillään kahdeksaa iältään 18–40-vuotiasta henkilöä. Poliisilla on käsitys henkirikoksen syystä, tapahtumien kulusta ja epäiltyjen osallisuudesta.
NordenBladet — Julkaisimme äsken lyhyen tiedotteen koskien Keravan kesustassa käynnissä olevaa tulipaloa.Kyseessä oli uuden 1.2. poliisissa käyttöön otettavan päivittyvä uutinen-tiedotteen koulutustilaisuus ja harjoitustiedote lähti ulos vahingossa.Kyseessä oli harajoitustiedotePahoittelemme tapahtunutta.
Julkaisimme äsken lyhyen tiedotteen koskien Keravan kesustassa käynnissä olevaa tulipaloa.
Kyseessä oli uuden 1.2. poliisissa käyttöön otettavan päivittyvä uutinen-tiedotteen koulutustilaisuus ja harjoitustiedote lähti ulos vahingossa.
NordenBladet — Lounais-Suomen poliisi on aloittanut Porissa vuonna 2010 kadonneen Johanna Hautamäen katoamistapauksesta henkirikostutkinnan. Asiaa tutkitaan tappona.– Hautamäen katoamisen tutkinnassa tuli viitteitä siitä, että Hautamäki ei ole kadonnut omasta tahdostaan vaan joutui henkirikoksen uhriksi katoamispäivänään, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juho Rinne Lounais-Suomen poliisista.Erittäin painavista tutkinnallisista syistä poliisi ei avaa tarkempia yksityiskohtia siitä, mitkä seikat johtivat henkirikostutkinnan aloittamiseen. Neljä henkilöä pidätettynäPoliisi on ottanut kiinni rikoksesta epäiltynä neljä henkilöä, joiden osuutta henkirikokseen selvitetään. Henkilöt ovat tällä hetkellä pidätettyinä.– Turvatakseen esitutkinnan suorittamisen poliisi ei kerro epäiltyjen henkilöiden ikää, sukupuolta, asuinkuntaa tai suhdetta Hautamäkeen. Poliisi tiedottaa asiasta lisää, kun se on tutkinnallisesti mahdollista, Rinne toteaa.Poliisilla ei ole tiedossa, missä epäillyn henkirikoksen uhriksi päätyneen Hautamäen ruumis on.Poliisi pyytää edelleen yhteydenottoja kaikilta niiltä henkilöiltä, joilla saattaa olla mahdollisia havaintoja Hautamäestä tai tietoja tutkittavasta tapauksesta.Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset havainnot tai tiedot Hautamäestä joko sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai WhatsApp-viestillä numeroon 050 411 7655.
Lounais-Suomen poliisi on aloittanut Porissa vuonna 2010 kadonneen Johanna Hautamäen katoamistapauksesta henkirikostutkinnan. Asiaa tutkitaan tappona.
– Hautamäen katoamisen tutkinnassa tuli viitteitä siitä, että Hautamäki ei ole kadonnut omasta tahdostaan vaan joutui henkirikoksen uhriksi katoamispäivänään, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juho Rinne Lounais-Suomen poliisista.
Erittäin painavista tutkinnallisista syistä poliisi ei avaa tarkempia yksityiskohtia siitä, mitkä seikat johtivat henkirikostutkinnan aloittamiseen.
Neljä henkilöä pidätettynä
Poliisi on ottanut kiinni rikoksesta epäiltynä neljä henkilöä, joiden osuutta henkirikokseen selvitetään. Henkilöt ovat tällä hetkellä pidätettyinä.
– Turvatakseen esitutkinnan suorittamisen poliisi ei kerro epäiltyjen henkilöiden ikää, sukupuolta, asuinkuntaa tai suhdetta Hautamäkeen. Poliisi tiedottaa asiasta lisää, kun se on tutkinnallisesti mahdollista, Rinne toteaa.
Poliisilla ei ole tiedossa, missä epäillyn henkirikoksen uhriksi päätyneen Hautamäen ruumis on.
Poliisi pyytää edelleen yhteydenottoja kaikilta niiltä henkilöiltä, joilla saattaa olla mahdollisia havaintoja Hautamäestä tai tietoja tutkittavasta tapauksesta.
Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset havainnot tai tiedot Hautamäestä joko sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai WhatsApp-viestillä numeroon 050 411 7655.
NordenBladet — Poliisille on edelleen tehty ilmoituksia tekstiviesteistä, jotka ovat koskeneet maksamattomia ylinopeussakkoja. Näissä viesteissä olevaa linkkiä ei pidä avata eikä syöttää henkilö- tai pankkitietoja linkistä avautuvalle sivustolle.Poliisin nimissä lähetetyissä huijausviesteissä sanotaan, että vastaanottajalla maksettava ylinopeussakko. Sakko pyydetään maksamaan viestissä olevan linkin kautta. Linkki on muotoiltu muistuttamaan poliisin sähköisen asiakaspalvelun osoitetta ja tuon linkin tarkempi tarkastelu paljastaa, että osoite ei ole poliisin.- Nämä viestit eivät ole poliisin lähettämiä, vaan ne ovat huijausviestejä, joilla yritetään kalastella vastaanottajan henkilö- ja pankkitietoja, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.Leinonen muistuttaa, että poliisi ei koskaan lähetä sakkoja tai liikennevirhemaksuja tekstiviestillä tai sähköpostilla. Poliisin automaattisessa liikennevalvonnassa määrätyt liikennevirhemaksut lähetetään Suomi.fi-käyttäjille suoraan verkkopalveluun, ja muussa tapauksessa postitse vastaanottajan kotiosoitteeseen. Automaattisen liikennevalvonnan päiväsakkotapaukset hoidetaan poliisilaitoksella, koska ne pitää antaa tiedoksi henkilökohtaisesti.Huijaukseksi epäilty viesti kannattaa poistaa. Viestiin ei pidä vastata eikä linkkejä tai liitteitä avata. Jos on jo antanut henkilö- tai pankkitietojaan viestiin vastaamalla tai painanut linkkiä ja syöttänyt tietojaan sivustolle, tulee ensin olla välittömästi yhteydessä omaan pankkiin ja tehdä sen jälkeen rikosilmoitus poliisille joko sähköisesti osoitteessa asiointi.poliisi.fi tai millä tahansa poliisiasemalla. Tarkkaavainen väistää huijauksen Yleisesti huijausviesteillä pyritään kalastelemaan luottokorttien numeroita tai pankkitunnuksia tai hankkimaan pääsy vastaanottajan tietokoneelle. Viestit voivat sisältää myös haittaohjelmia. Huijausviestejä voi saada tekstiviestillä, sähköpostilla tai eri keskustelualustoilla.- Oikea poliisi ei milloinkaan kysy puhelimitse tai millään muullakaan keinoin pankkitunnuksia tai pyydä lähettämään rahaa, rikoskomisario Juha Leinonen muistuttaa.Poliisin viralliset sähköpostiosoitteet päättyvät @poliisi.fi. Tarkista aina lähettäjän sähköpostiosoite ennen vastaamista. Osoitteita voidaan valitettavasti myös väärentää, joten kokonaisuuttakin joutuu arvioimaan.Leinosen mukaan liikkeellä voi olla yhtä aikaa useampia eri versioita samasta huijauksesta, kuten viime aikoina olemme varoittaneet Omaveron nimissä tehdyistä vastaavista huijauksista. Toimi näin, jos saat huijausviestin Jos saat kenen tahansa nimissä lähetetyn, huijaukseksi epäilemäsi sähköposti- tai tekstiviestin, poista se avaamatta liitteitä.Älä vastaa viestiin.Älä avaa viestin linkkejä tai liitteitä. Sinun ei tarvitse tehdä muuta asian suhteen. Toimi näin, jos olet jo antanut tietojasiJos olet jo vastannut viestiin ja antanut henkilö- tai pankkitietojasi, ole välittömästi yhteydessä omaan pankkiisi. Jos et saa yhteyttä omaan pankkiisi, niin soita hätäkeskukseen 112. Tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa poliisi.fi/asiointi tai millä tahansa poliisiasemalla.
Poliisille on edelleen tehty ilmoituksia tekstiviesteistä, jotka ovat koskeneet maksamattomia ylinopeussakkoja. Näissä viesteissä olevaa linkkiä ei pidä avata eikä syöttää henkilö- tai pankkitietoja linkistä avautuvalle sivustolle.
Poliisin nimissä lähetetyissä huijausviesteissä sanotaan, että vastaanottajalla maksettava ylinopeussakko. Sakko pyydetään maksamaan viestissä olevan linkin kautta. Linkki on muotoiltu muistuttamaan poliisin sähköisen asiakaspalvelun osoitetta ja tuon linkin tarkempi tarkastelu paljastaa, että osoite ei ole poliisin.
– Nämä viestit eivät ole poliisin lähettämiä, vaan ne ovat huijausviestejä, joilla yritetään kalastella vastaanottajan henkilö- ja pankkitietoja, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.
Leinonen muistuttaa, että poliisi ei koskaan lähetä sakkoja tai liikennevirhemaksuja tekstiviestillä tai sähköpostilla. Poliisin automaattisessa liikennevalvonnassa määrätyt liikennevirhemaksut lähetetään Suomi.fi-käyttäjille suoraan verkkopalveluun, ja muussa tapauksessa postitse vastaanottajan kotiosoitteeseen. Automaattisen liikennevalvonnan päiväsakkotapaukset hoidetaan poliisilaitoksella, koska ne pitää antaa tiedoksi henkilökohtaisesti.
Huijaukseksi epäilty viesti kannattaa poistaa. Viestiin ei pidä vastata eikä linkkejä tai liitteitä avata. Jos on jo antanut henkilö- tai pankkitietojaan viestiin vastaamalla tai painanut linkkiä ja syöttänyt tietojaan sivustolle, tulee ensin olla välittömästi yhteydessä omaan pankkiin ja tehdä sen jälkeen rikosilmoitus poliisille joko sähköisesti osoitteessa asiointi.poliisi.fi tai millä tahansa poliisiasemalla.
Tarkkaavainen väistää huijauksen
Yleisesti huijausviesteillä pyritään kalastelemaan luottokorttien numeroita tai pankkitunnuksia tai hankkimaan pääsy vastaanottajan tietokoneelle. Viestit voivat sisältää myös haittaohjelmia. Huijausviestejä voi saada tekstiviestillä, sähköpostilla tai eri keskustelualustoilla.
– Oikea poliisi ei milloinkaan kysy puhelimitse tai millään muullakaan keinoin pankkitunnuksia tai pyydä lähettämään rahaa, rikoskomisario Juha Leinonen muistuttaa. Poliisin viralliset sähköpostiosoitteet päättyvät @poliisi.fi. Tarkista aina lähettäjän sähköpostiosoite ennen vastaamista. Osoitteita voidaan valitettavasti myös väärentää, joten kokonaisuuttakin joutuu arvioimaan.
Leinosen mukaan liikkeellä voi olla yhtä aikaa useampia eri versioita samasta huijauksesta, kuten viime aikoina olemme varoittaneet Omaveron nimissä tehdyistä vastaavista huijauksista.
Toimi näin, jos saat huijausviestin
Jos saat kenen tahansa nimissä lähetetyn, huijaukseksi epäilemäsi sähköposti- tai tekstiviestin, poista se avaamatta liitteitä.
Älä vastaa viestiin.
Älä avaa viestin linkkejä tai liitteitä.
Sinun ei tarvitse tehdä muuta asian suhteen.
Toimi näin, jos olet jo antanut tietojasi
Jos olet jo vastannut viestiin ja antanut henkilö- tai pankkitietojasi, ole välittömästi yhteydessä omaan pankkiisi. Jos et saa yhteyttä omaan pankkiisi, niin soita hätäkeskukseen 112.
Tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa poliisi.fi/asiointi tai millä tahansa poliisiasemalla.
NordenBladet — Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on palkinnut Etelä-Karjalan Ankkuritoiminnan ja sen työryhmän Vuoden koulutusvaikuttaja 2023 -tunnustuksella. Palkinnon saaja julkistettiin Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa lauantaina 27. tammikuuta.Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä estetään ennalta rikollisuutta. Ankkuritoimintaa on kaikilla poliisilaitoksilla, mutta Etelä-Karjalassa toimintamalli on juurtunut erityisen hyvin käyttöön ja todettu tehokkaaksi. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella Ankkuritoiminnasta vastaa Ennalta estävän toiminnan ryhmä (EET-ryhmä). Sen kohderyhmä on alle 15-vuotiaat rikollisen teon tehneet nuoret. Ankkuritoiminnalla pyritään katkaisemaan nuoren orastava rikoskierre ja saamaan, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, nuoren elämä raiteilleen. Ankkuritoiminnalla pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan myös syrjäytymisvaarassa olevien perheiden tukemiseen.Etelä-Karjalan ankkuritiimissä keskeiset toimijat poliisin rinnalla ovat nuorten oikeusedustajat Maija Ström-Ripatti ja Sari Suikkanen sekä koulujen edustajat. Mukana toiminnassa ovat myös mm. nuorisotoimi ja pelastustoimi. Ankkuritiimi pyrkii puhuttamaan nuoren mahdollisimman pian tapahtuman tai teon jälkeen.- Etelä-Karjalan ankkuripuhutuksissa paikalla ovat poliisin, nuorten oikeusedustajan sekä rikolliseen tekoon epäillyn nuoren ja hänen huoltajiensa lisäksi usein uhri, hänen huoltajansa sekä tilanteesta riippuen muita mahdollisia toimijoita, kertoo ylikonstaapeli Sanna Lautamatti EET-ryhmästä.Viime vuoden aikana Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella ankkuritiimit puhuttivat yli 460 nuorta. Heistä yli 80 prosenttia oli ensikertalaisia.Ehdotuksen Vuoden koulutusvaikuttaja tunnustuksesta oli tehnyt OAJ:n Etelä-Karjalan alueyhdistys. Vuosittain jaettavan palkinnon myöntämisen kriteerejä ovat mm. pitkäjänteinen ja vahva työskentely kasvatuksen ja koulutuksen parissa, jokin erityinen koulutusteko tai näkyvyys omalla alueella.Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta tunnusta oli Helsingissä vastaanottamassa komisario Markus Purtanen, vanhempi konstaapeli Joni Mukala sekä ylikonstaapeli Sanna Lautamatti.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on palkinnut Etelä-Karjalan Ankkuritoiminnan ja sen työryhmän Vuoden koulutusvaikuttaja 2023 -tunnustuksella. Palkinnon saaja julkistettiin Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa lauantaina 27. tammikuuta.
Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä estetään ennalta rikollisuutta. Ankkuritoimintaa on kaikilla poliisilaitoksilla, mutta Etelä-Karjalassa toimintamalli on juurtunut erityisen hyvin käyttöön ja todettu tehokkaaksi.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella Ankkuritoiminnasta vastaa Ennalta estävän toiminnan ryhmä (EET-ryhmä). Sen kohderyhmä on alle 15-vuotiaat rikollisen teon tehneet nuoret. Ankkuritoiminnalla pyritään katkaisemaan nuoren orastava rikoskierre ja saamaan, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, nuoren elämä raiteilleen. Ankkuritoiminnalla pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan myös syrjäytymisvaarassa olevien perheiden tukemiseen.
Etelä-Karjalan ankkuritiimissä keskeiset toimijat poliisin rinnalla ovat nuorten oikeusedustajat Maija Ström-Ripatti ja Sari Suikkanen sekä koulujen edustajat. Mukana toiminnassa ovat myös mm. nuorisotoimi ja pelastustoimi. Ankkuritiimi pyrkii puhuttamaan nuoren mahdollisimman pian tapahtuman tai teon jälkeen.
– Etelä-Karjalan ankkuripuhutuksissa paikalla ovat poliisin, nuorten oikeusedustajan sekä rikolliseen tekoon epäillyn nuoren ja hänen huoltajiensa lisäksi usein uhri, hänen huoltajansa sekä tilanteesta riippuen muita mahdollisia toimijoita, kertoo ylikonstaapeli Sanna Lautamatti EET-ryhmästä.
Viime vuoden aikana Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella ankkuritiimit puhuttivat yli 460 nuorta. Heistä yli 80 prosenttia oli ensikertalaisia.
Ehdotuksen Vuoden koulutusvaikuttaja tunnustuksesta oli tehnyt OAJ:n Etelä-Karjalan alueyhdistys. Vuosittain jaettavan palkinnon myöntämisen kriteerejä ovat mm. pitkäjänteinen ja vahva työskentely kasvatuksen ja koulutuksen parissa, jokin erityinen koulutusteko tai näkyvyys omalla alueella.
Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta tunnusta oli Helsingissä vastaanottamassa komisario Markus Purtanen, vanhempi konstaapeli Joni Mukala sekä ylikonstaapeli Sanna Lautamatti.
NordenBladet — Aamun työmatkaliikenteen valvonta osoitti tarpeellisuutensa. Maanantaista perjantaihin jatkuneen valvonnan aikana poliisi tavoitti esimerkiksi kuusi törkeästi liikenneturvallisuutta vaarantanutta ja kirjoitti 469 sakkoa.Poliisi valvoi viime viikolla eli 22.–26. tammikuuta 2024 koko valtakunnan alueella aamun työmatkaliikennettä. Se valvoi liikennettä sekä perinteisesti että automaattivalvonnalla.
Aamun työmatkaliikenteen valvonta osoitti tarpeellisuutensa. Maanantaista perjantaihin jatkuneen valvonnan aikana poliisi tavoitti esimerkiksi kuusi törkeästi liikenneturvallisuutta vaarantanutta ja kirjoitti 469 sakkoa.
Poliisi valvoi viime viikolla eli 22.–26. tammikuuta 2024 koko valtakunnan alueella aamun työmatkaliikennettä. Se valvoi liikennettä sekä perinteisesti että automaattivalvonnalla.
Perinteisen valvonnan osalta poliisi käytti teemaan yhteensä 2 497,1 tuntia työaikaa. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia poliisi havaitsi kuusi, näistä se teki rikosilmoitukset ja määräsi ajokiellot. Sakkoja poliisi kirjoitti 469, näistä 30 oli vakavaa piittaamattomuutta osoittavia tekoa. Myös vakavat piittaamattomuudet johtivat ajokieltoihin. Ylinopeuksista poliisi määräsi myös 455 liikennevirhemaksua.
Automaattivalvonta-autoilla poliisi valvoi yhteensä 260,6 tuntia ja ylinopeuksia se havaitsi yhteensä 810 kpl. Seuraamukset näistä poliisi lähettää pääsääntöisesti postin välityksellä.
Poliisi valvoi työmatkaliikennettä tehostetusti, koska oli selvästi havaittavissa, että etenkin aamuisin tietyt kuljettajat käyttävät suuria nopeuksia ja ajavat muusta liikenteestä piittaamattomasti, jolloin vakavien onnettomuuksien riski kasvaa.
Poliisi valvoo aamun työmatkaliikennettä myös jatkossa, koska siihen on selvästi tarvetta.
NordenBladet — Poliisilla oli 23.1.2024 Joensuussa eläintehtävä, jonka yhteydessä poliisipartio lopetti lunnin.Poliisin toiminnan laillisuus tullaan arvioimaan sisäisesti, joten poliisi voi kommentoida aihetta tällä hetkellä vain yleisellä tasolla. Poliisin tiedossa ei ole, että asiasta olisi tehty kanteluita tai tutkintapyyntöjä.Laki velvoittaa auttamaan ja minimoimaan eläinten kärsimyksenLaki eläinten hyvinvoinnista velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä kykyjensä mukaan. Jos hengissä pitäminen on ilmeisen julmaa eläimelle, tulee eläin lopettaa tai huolehtia, että eläin tulee lopetetuksi. Laki ei tee eroa rauhoitettujen ja muiden eläinten välillä, vaan vahingoittuneiden eläinten kanssa tulee toimia samojen periaatteiden mukaisesti lajista riippumatta.Laki velvoittaa sekä yksityishenkilöitä että viranomaisia. Jos yksityishenkilö ei pysty täyttämään velvoitetta, jää sen toteuttaminen viranomaiselle. Hätäkeskus välittää eläimiä koskevat tehtävät joko pelastuslaitokselle tai poliisille. Poliisi saa hoitaakseen tehtävät, jotka koskevat loukkaantuneita, sairaita tai avuttomassa tilassa olevia eläimiä. Pelastuslaitos hälytetään avuksi tilanteissa, joissa eläin pitää pelastaa esimerkiksi kaivosta, jäistä, savupiipusta tai muusta pulasta. Päivystävää eläinlääkäriä hätäkeskus ei hälytä.Viranomaisilla, myös poliisilla, on valtuus tehdä harkinnanvarainen päätös eläimen lopettamisesta sen kunnon perusteella. Poliisia ohjaa eläintehtävillä myös poliisilaki, jossa eläimen lopettaminen on säädetty viimesijaiseksi keinoksi. Poliisi arvioi luonnonvaraisten eläinten lopettamista sillä ammattitaidolla, joka tehtävää hoitavalla poliisipartiolla on käytössään. Usein tämä vastaa keskivertokansalaisen arviointikykyä. Itä-Suomen poliisilaitoksen eläintehtävät 2023eläin liikenneonnettomuudessa 442 kplloukkaantunut eläin, lemmikki tai luonnoneläin 374 kplmuu eläintehtävä 681 kplPoliisi ei tiedota asiasta tällä erää enempää.
Poliisilla oli 23.1.2024 Joensuussa eläintehtävä, jonka yhteydessä poliisipartio lopetti lunnin.
Poliisin toiminnan laillisuus tullaan arvioimaan sisäisesti, joten poliisi voi kommentoida aihetta tällä hetkellä vain yleisellä tasolla. Poliisin tiedossa ei ole, että asiasta olisi tehty kanteluita tai tutkintapyyntöjä.
Laki velvoittaa auttamaan ja minimoimaan eläinten kärsimyksen
Laki eläinten hyvinvoinnista velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä kykyjensä mukaan. Jos hengissä pitäminen on ilmeisen julmaa eläimelle, tulee eläin lopettaa tai huolehtia, että eläin tulee lopetetuksi. Laki ei tee eroa rauhoitettujen ja muiden eläinten välillä, vaan vahingoittuneiden eläinten kanssa tulee toimia samojen periaatteiden mukaisesti lajista riippumatta.
Laki velvoittaa sekä yksityishenkilöitä että viranomaisia. Jos yksityishenkilö ei pysty täyttämään velvoitetta, jää sen toteuttaminen viranomaiselle. Hätäkeskus välittää eläimiä koskevat tehtävät joko pelastuslaitokselle tai poliisille. Poliisi saa hoitaakseen tehtävät, jotka koskevat loukkaantuneita, sairaita tai avuttomassa tilassa olevia eläimiä. Pelastuslaitos hälytetään avuksi tilanteissa, joissa eläin pitää pelastaa esimerkiksi kaivosta, jäistä, savupiipusta tai muusta pulasta. Päivystävää eläinlääkäriä hätäkeskus ei hälytä.
Viranomaisilla, myös poliisilla, on valtuus tehdä harkinnanvarainen päätös eläimen lopettamisesta sen kunnon perusteella. Poliisia ohjaa eläintehtävillä myös poliisilaki, jossa eläimen lopettaminen on säädetty viimesijaiseksi keinoksi. Poliisi arvioi luonnonvaraisten eläinten lopettamista sillä ammattitaidolla, joka tehtävää hoitavalla poliisipartiolla on käytössään. Usein tämä vastaa keskivertokansalaisen arviointikykyä.
Itä-Suomen poliisilaitoksen eläintehtävät 2023
eläin liikenneonnettomuudessa 442 kpl
loukkaantunut eläin, lemmikki tai luonnoneläin 374 kpl
NordenBladet — Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat sekä suuren yleisön että vene- ja jätealan ammattilaisten mukaan merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle. Hylätyt veneet ovat ympäristössä epäsiistejä ja rumentavat maisemaa. Lisäksi veneeseen jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat ajan myötä levitä ympäristöön ja lisätä ympäristökuormitusta. Ympäristöministeriö selvitti käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden keräyksen pullonkauloja kyselytutkimuksilla Itämeren rannikkokunnissa. Kyselyyn vastasi reilu 600 niin sanotun suuren yleisön edustajaa ja noin sata ammattilaista, kuten venesatamien, veneilyseurojen, venevalmistajien ja venemyyjien sekä kuntien ja jätelaitosten edustajaa. Kyselyä seuranneessa selvityksessä on tarkasteltu veneiden keräyksen ja kierrätyksen nykytilaa Suomessa ja valituissa Euroopan merkittävissä veneilymaissa. Näiden perusteella selvitykseen on koottu ehdotuksia keinoista, joilla veneitä saataisiin tehokkaammin jätehuollon piiriin.Lasikuituveneiden määräksi Suomessa arvioidaan yli 700 000. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä vain osa veneistä täytyy rekisteröidä. Merkittävä osa lasikuituveneistä on pienveneitä, kuten soutuveneitä. Käytöstä poistuvien veneiden lukumääräksi arvioidaan elinkaarilaskelmien pohjalta jopa yli 10 000 vuodessa. Verrattaessa Suomea maihin joissa on kehittyneempi keräysjärjestelmä, voidaan keräykseen saada arviolta muutama tuhat venettä vuodessa. Veneille on jo jätehuoltojärjestelmä Kotitalouksien soutuveneitä ja muita pienveneitä vastaanotetaan maksua vastaan kuntien jäteasemilla. Suuremmille veneille ja yritysten veneille tulee itse etsiä yksityisten jätehuoltoyritysten tarjoamaa jätehuoltopalvelua. Pidä Saaristo Siistinä ry:n keräyskampanjat Saaristomerellä ovat helpottaneet veneiden kuljetusta kierrätykseen haastavista paikoista, kuten saarilta, ja vastaaville kampanjoille voisi olla tarvetta myös muualla Suomessa. Lasikuituveneet luokitellaan sekajätteeksi tai polttokelpoiseksi jätteeksi. Jätehuollon piiriin tulevat veneet päätyvät tällä hetkellä pääosin poltettavaksi. Kaatopaikoista annettu asetus kieltää orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikalle eikä lasikuituveneiden sijoittaminen kaatopaikalle ole sen vuoksi sallittua. Aluehallintovirastot ovat kuitenkin myöntäneet poikkeuksia kaatopaikkakiellosta tietyissä tilanteissa.Jonkin verran lasikuituveneitä on hyödynnetty myös sementin tai muovikomposiitin valmistuksessa. Käytännössä kaikki Suomessa kerätyt veneet voisi toimittaa sementtireittiä pitkin hyödynnettäviksi.Sekä suuren yleisön että ammattilaisten mukaan veneiden kierrätystä pitäisi kannustaa paremmalla ohjeistuksella jätehuollosta, maksuttomilla veneiden vastaanottopisteillä, keräyskampanjoilla tai veneiden romutuspalkkiolla. Selvityksen tekijän Macon Oy:n suosituksissa korostetaankin erityisesti viestinnän ja tiedotuksen merkittävää roolia jätehuollon ratkaisussa. Mahdollisina vaihtoehtoina esitetään myös veneiden romutuspalkkiota tai kotitalouksien veneiden maksuttoman vastaanoton ja kuljetuksen järjestämisen vastuuttamista kunnille. Rekisteröintivelvollisuuden laajentamista kaikille veneille tai tuottajavastuujärjestelmää ei suositella.
Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat sekä suuren yleisön että vene- ja jätealan ammattilaisten mukaan merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle. Hylätyt veneet ovat ympäristössä epäsiistejä ja rumentavat maisemaa. Lisäksi veneeseen jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat ajan myötä levitä ympäristöön ja lisätä ympäristökuormitusta.  
NordenBladet — Hyvinkäällä kateissa ollut 76-vuotias nainen on löytynyt.Hyvinkäällä kateissa ollut 76-vuotias nainen on löytynyt. Poliisi kiittää kansalaisia saamistaan vihjeista.
Hyvinkäällä kateissa ollut 76-vuotias nainen on löytynyt.
Hyvinkäällä kateissa ollut 76-vuotias nainen on löytynyt. Poliisi kiittää kansalaisia saamistaan vihjeista.
