NordenBladet — Poliisi tutkii henkirikosta TampereellaHätäkeskukseen ilmoitettiin perjantai-iltana 9.2 hieman ennen puolta kymmentä sekavasti ja häiritsevästi käyttäytyneestä miehestä ulkona Meesakadulla. Poliisipartio otti miehen kiinni. Saman tehtävän yhteydessä poliisi tarkasti lähistöllä olleen asunnon, josta löydettiin kuollut henkilö.
Poliisi tutkii henkirikosta Tampereella
Hätäkeskukseen ilmoitettiin perjantai-iltana 9.2 hieman ennen puolta kymmentä sekavasti ja häiritsevästi käyttäytyneestä miehestä ulkona Meesakadulla. Poliisipartio otti miehen kiinni. Saman tehtävän yhteydessä poliisi tarkasti lähistöllä olleen asunnon, josta löydettiin kuollut henkilö.
Vainajassa todettiin olevan ulkoisia vammoja, joiden vuoksi hänen epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi. Uhri on poliisin tarkastamassa asunnossa asuva 43 -vuotias nainen.
Kiinniotettu 44 -vuotias mies asuu samassa asunnossa naisen kanssa, ja oli hänen kanssaan avioliitossa.
Miestä epäillään alustavien havaintojen perusteella murhasta raa’an ja julman tekotavan vuoksi.
Tutkinta on aivan alkuvaiheessa ja jatkuu kuulusteluin, rikospaikkatutkinnalla, taltioitujen todisteiden analysoinnilla sekä oikeuslääkärin tutkimuksilla.
Asiasta ei tiedoteta esitutkinnan alkuvaiheessa enempää.
NordenBladet — Mikkelissä henkilöauton kuljettaja ajautui ulos tieltä ja hänen epäillään olleen alkoholin vaikutuksen alaisena. Savonlinnassa kuljettaja menetti henkilöauton hallinnan ja ajautui ulos tieltä törmäten valaisinpylvääseen.Lauantai aamuna poliisipartio sai hätäkeskukselta ilmoituksen Mikkelissä Uusi Ristiinantiellä ulos ajaneesta henkilöautosta. Partio tapasi paikalta henkilöautoa kuljettaneen henkilön, joka puhalsi törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävät lukemat. Kuljettaja käytettiin verikokeissa päihtymystilan selvittämiseksi. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta sekä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Mikkelissä henkilöauton kuljettaja ajautui ulos tieltä ja hänen epäillään olleen alkoholin vaikutuksen alaisena. Savonlinnassa kuljettaja menetti henkilöauton hallinnan ja ajautui ulos tieltä törmäten valaisinpylvääseen.
Lauantai aamuna poliisipartio sai hätäkeskukselta ilmoituksen Mikkelissä Uusi Ristiinantiellä ulos ajaneesta henkilöautosta. Partio tapasi paikalta henkilöautoa kuljettaneen henkilön, joka puhalsi törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävät lukemat. Kuljettaja käytettiin verikokeissa päihtymystilan selvittämiseksi. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta sekä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän Savonlinnassa Savonlinnantiellä tapahtuneesta henkilöauton ulosajosta. Tapahtumapaikalla selvisi, että ulosajon yhteydessä auto oli osunut yhteen valaisinpylvääseen, joka oli katkennut törmäyksen seurauksena. Autossa oli onnettomuushetkellä kuljettajan lisäksi yksi matkustaja. Päihteillä ei epäillä olleen osuutta asiaan. Poliisi epäilee kuljettajaa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
NordenBladet — Henkilöauton kuljettaja ei noudattanut poliisin pysäytysmerkkiä ja ajoi poliisia karkuun Suonenjoelta Rautalammille huomattavaa ylinopeutta käyttäen.Hätäkeskukseen ilmoitettiin 10.02.2024 klo 01.52 epäillystä rattijuoposta 9-tiellä Kuopion ja Suonenjoen välillä. Poliisipartio havaitsi kyseisen henkilöauton 9-tiellä Suonenjoen kohdalla. Kuljettaja ei noudattanut poliisipartion antamaa pysäytysmerkkiä ja jatkoi ajoa huomattavalla ylinopeudella kohti Rautalampea. Henkilöauto saatu pysäytettyä Rautalammin taajaman jälkeen. Kuljettajana toiminut mieshenkilö puhalsi alkometriin 0,89 mg/l. Kuljettaja määrättiin ajokieltoon ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Henkilöauton kuljettaja ei noudattanut poliisin pysäytysmerkkiä ja ajoi poliisia karkuun Suonenjoelta Rautalammille huomattavaa ylinopeutta käyttäen.
Hätäkeskukseen ilmoitettiin 10.02.2024 klo 01.52 epäillystä rattijuoposta 9-tiellä Kuopion ja Suonenjoen välillä. Poliisipartio havaitsi kyseisen henkilöauton 9-tiellä Suonenjoen kohdalla. Kuljettaja ei noudattanut poliisipartion antamaa pysäytysmerkkiä ja jatkoi ajoa huomattavalla ylinopeudella kohti Rautalampea. Henkilöauto saatu pysäytettyä Rautalammin taajaman jälkeen. Kuljettajana toiminut mieshenkilö puhalsi alkometriin 0,89 mg/l. Kuljettaja määrättiin ajokieltoon ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
NordenBladet — Viikonlopun alku alkoi perinteisillä poliisitehtävill: häiriöiden selvittämistä, tarkistustehtäviä ja liikenteen tapahtumia.Rattijuopumus Kemissä
Viikonlopun alku alkoi perinteisillä poliisitehtävill: häiriöiden selvittämistä, tarkistustehtäviä ja liikenteen tapahtumia.
Rattijuopumus Kemissä
Poliisipartio pysäytti henkilöauton Kemissä Sauvosaarenkadulla 10.2.2024 kello 03.20 kuljettajan ajokunnon tarkastamiseksi. Kuljettajaksi osoittautui poliisin entuudesta tuntema 32-vuotias mies, jolla ei ole voimassa olevaa ajo-oikeutta. Miehelle suoritettu puhalluskoe oli 0.26 mg/l ja huumausaineenpikatesti osoitti positiivisen tuloksen amfetamiinille. Tämä oli miehelle neljäs kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta vuoden sisällä. Miehen epäillään syyllistyneen asiassa rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.
Peltikolari Rovaniemellä
Lampelankadun ja Suosiolantien risteyksessä sattui kuorma-auton ja pakettiauton nokkakolari. Risteysalueella molempien osapuolten vauhdit olivat pienet. Tapahtumapaikalla oli kolarin sattuessa poikkeuksellisen liukas tienpinta. Tapauksessa säästyttiin peltivaurioilla.
NordenBladet — Nuorisorikollisuus kasvoi vuonna 2023 useimmissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, mutta myös muilla taajaan asutuilla alueilla sekä maaseutukunnissa. Ilmiö on valtakunnallinen.Vuonna 2023 alaikäisten tekemät väkivalta- ja ryöstörikokset lisääntyivät Itä-Suomen poliisin alueella 14 % edellisvuoteen verrattuna. Vakavissa alaikäisten tekemissä rikoksissa kasvua oli 47 %. Määrällisesti alaikäisten tekemät rikokset ovat kuitenkin edelleen suhteellisen harvinaisia. Alaikäisten epäiltiin tehneen Itä-Suomessa 56 vakavaa väkivalta- ja ryöstörikosta, joista 20 oli alle 15-vuotiaiden tekemiä. Alaikäisten vakaviin väkivalta- ja ryöstörikosepäilyihin kuului Itä-Suomessa pääasiassa ryöstöjä, ryöstön yrityksiä, törkeitä ryöstöjä, törkeän ryöstön yrityksiä sekä törkeitä pahoinpitelyjä. − Tyypillisesti alaikäisten tekemissä ryöstöissä ja väkivaltarikoksissa on useita tekijöitä ja myös uhri on alaikäinen. Rikoksiin liittyy usein huumausaine-, vape- tai tupakkakauppaa. Tilauksia tehdään esimerkiksi sosiaalisen median kautta tuntemattomilta ja kauppatilanteissa ryöstöt ovat yleisiä, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.Vanhempien on syytä olla tietoisia ja kiinnostuneita nuorten arjesta, tekemisistä ja kavereista. Nuoren kanssa on tärkeää jutella, jos harrastukset jäävät tai kaveripiiri muuttuu.− Avoimet keskusteluyhteydet ja luottamus nuoren kanssa ovat kaiken A ja O. Hälytyskellojen pitää soida, jos nuorelle ilmestyy esimerkiksi uusia vaatteita, puhelimia tai pelejä. Nuoren kanssa tulee keskustella, mistä ne ovat peräisiä ja mistä rahat on saatu, muistuttaa Pohjolainen.Joissain nuorisoporukoissa ihannoidaan rikollista elämäntapaaNuorisorikollisuutta eli nuorten tekemiä rikoksia ei pidä sekoittaa katujengeihin. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella ei ole Poliisihallituksen määrittelyn mukaisia katujengejä, eli rikollisuus ei ole niin vakavaa ja laajamittaista. Pohjois-Savossa on tiedossa yksittäisiä henkilöitä, joilla on kytköksiä pääkaupunkiseudun katujengeihin.− Itä-Suomessakin on havaittavissa, että rikollista elämäntapaa ja jengielämää ihannoidaan joidenkin nuorten keskuudessa, ja tehdyillä rikoksilla leveillään somessa. Rikoksia myös kuvataan ja videoidaan, ja tallenteita käytetään uhrin nöyryyttämiseen, pelon luomiseen ja kiristämiseen. Uhria saatetaan nöyryyttää myös muutoin ja esimerkiksi ryöstää vaatteet päältä, kuvailee Pohjolainen.Vakavan nuorisorikollisuuden kitkemiseen tarvitaan yhteistyötä ja uusia keinojaNuorisorikollisuuteen puuttumiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten, muun muassa poliisin, lastensuojelun sekä sosiaali- ja terveystoimen, kesken. Ala-ikäisten vakavan rikoskierteen katkaisua haastaa se, että poliisi ei voi käyttää pakkokeinoja alle 15-vuotiaisiin. − Hankalimpien alaikäisten rikoskierteiden katkaisemiseen tarvitaankin uusia keinoja. Monet vakavat rikokset tehdään nuoren ollessa karkumatkalla eli hatkassa nuorisolaitoksesta. Karkumatkalla oleva on altis joutumaan myös itse rikoksen uhriksi, kertoo Pohjolainen. − Poliisin Ankkuri-toiminta voi olla avuksi tilanteissa, joissa nuori alkaa tehdä rikoksia tai käyttää huumeita. Toiminta edellyttää kuitenkin nuorelta suostumusta ja sitoutumista, eikä siten sovellu hankalimpiin tapauksiin, Pohjolainen jatkaa.Lue lisää:Poliisi on huolestunut nuorten väkivaltarikosten kasvusta │ Poliisihallituksen uutinen 8.2.22024 Poliisin uusi nuorten ryöstörikollisuutta koskeva selvitys on julkaistu │ Keskusrikospoliisin uutinen 8.2.22024Nuorten ryöstörikosten piirteet – poliisin tietoon tullut ryöstörikollisuus vuosina 2015 – 2023 │ Keskusrikospoliisin selvitysNuoret ja rikollisuus | Tietoa lasten ja nuorten kohtaamista rikoksistaNuori rikoksen tekijänä │ Poliisi.fiAnkkuritoiminta nuorten tukena │ Poliisi.fi9.2. klo 13.40 korjattu linkki KRP:n uutiseen.
Nuorisorikollisuus kasvoi vuonna 2023 useimmissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, mutta myös muilla taajaan asutuilla alueilla sekä maaseutukunnissa. Ilmiö on valtakunnallinen.
Vuonna 2023 alaikäisten tekemät väkivalta- ja ryöstörikokset lisääntyivät Itä-Suomen poliisin alueella 14 % edellisvuoteen verrattuna. Vakavissa alaikäisten tekemissä rikoksissa kasvua oli 47 %. Määrällisesti alaikäisten tekemät rikokset ovat kuitenkin edelleen suhteellisen harvinaisia. Alaikäisten epäiltiin tehneen Itä-Suomessa 56 vakavaa väkivalta- ja ryöstörikosta, joista 20 oli alle 15-vuotiaiden tekemiä.
Alaikäisten vakaviin väkivalta- ja ryöstörikosepäilyihin kuului Itä-Suomessa pääasiassa ryöstöjä, ryöstön yrityksiä, törkeitä ryöstöjä, törkeän ryöstön yrityksiä sekä törkeitä pahoinpitelyjä.
− Tyypillisesti alaikäisten tekemissä ryöstöissä ja väkivaltarikoksissa on useita tekijöitä ja myös uhri on alaikäinen. Rikoksiin liittyy usein huumausaine-, vape- tai tupakkakauppaa. Tilauksia tehdään esimerkiksi sosiaalisen median kautta tuntemattomilta ja kauppatilanteissa ryöstöt ovat yleisiä, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.
Vanhempien on syytä olla tietoisia ja kiinnostuneita nuorten arjesta, tekemisistä ja kavereista. Nuoren kanssa on tärkeää jutella, jos harrastukset jäävät tai kaveripiiri muuttuu.
− Avoimet keskusteluyhteydet ja luottamus nuoren kanssa ovat kaiken A ja O. Hälytyskellojen pitää soida, jos nuorelle ilmestyy esimerkiksi uusia vaatteita, puhelimia tai pelejä. Nuoren kanssa tulee keskustella, mistä ne ovat peräisiä ja mistä rahat on saatu, muistuttaa Pohjolainen.
Joissain nuorisoporukoissa ihannoidaan rikollista elämäntapaa
Nuorisorikollisuutta eli nuorten tekemiä rikoksia ei pidä sekoittaa katujengeihin. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella ei ole Poliisihallituksen määrittelyn mukaisia katujengejä, eli rikollisuus ei ole niin vakavaa ja laajamittaista. Pohjois-Savossa on tiedossa yksittäisiä henkilöitä, joilla on kytköksiä pääkaupunkiseudun katujengeihin.
− Itä-Suomessakin on havaittavissa, että rikollista elämäntapaa ja jengielämää ihannoidaan joidenkin nuorten keskuudessa, ja tehdyillä rikoksilla leveillään somessa. Rikoksia myös kuvataan ja videoidaan, ja tallenteita käytetään uhrin nöyryyttämiseen, pelon luomiseen ja kiristämiseen. Uhria saatetaan nöyryyttää myös muutoin ja esimerkiksi ryöstää vaatteet päältä, kuvailee Pohjolainen.
Vakavan nuorisorikollisuuden kitkemiseen tarvitaan yhteistyötä ja uusia keinoja
Nuorisorikollisuuteen puuttumiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten, muun muassa poliisin, lastensuojelun sekä sosiaali- ja terveystoimen, kesken. Ala-ikäisten vakavan rikoskierteen katkaisua haastaa se, että poliisi ei voi käyttää pakkokeinoja alle 15-vuotiaisiin.
− Hankalimpien alaikäisten rikoskierteiden katkaisemiseen tarvitaankin uusia keinoja. Monet vakavat rikokset tehdään nuoren ollessa karkumatkalla eli hatkassa nuorisolaitoksesta. Karkumatkalla oleva on altis joutumaan myös itse rikoksen uhriksi, kertoo Pohjolainen.
− Poliisin Ankkuri-toiminta voi olla avuksi tilanteissa, joissa nuori alkaa tehdä rikoksia tai käyttää huumeita. Toiminta edellyttää kuitenkin nuorelta suostumusta ja sitoutumista, eikä siten sovellu hankalimpiin tapauksiin, Pohjolainen jatkaa.
NordenBladet — Helsingin poliisi tiedotti tammikuun alussa tapauksesta, jossa kahta henkilöä epäillään kunnianloukkauksesta. Poliisi sai aiheesta rikosilmoituksen marraskuun lopussa 2023.Ilmoituksen mukaan viestipalvelu X:ssä oli julkaistu kommentteja, joissa nimitettiin henkilöä fasistiksi.Poliisi teki asiassa esitutkinnan, ja tapaus on siirtynyt syyteharkintaan.
Helsingin poliisi tiedotti tammikuun alussa tapauksesta, jossa kahta henkilöä epäillään kunnianloukkauksesta. Poliisi sai aiheesta rikosilmoituksen marraskuun lopussa 2023.
Ilmoituksen mukaan viestipalvelu X:ssä oli julkaistu kommentteja, joissa nimitettiin henkilöä fasistiksi.
Poliisi teki asiassa esitutkinnan, ja tapaus on siirtynyt syyteharkintaan.
NordenBladet — Poliisi otti torstaina 8.2. kotoaan kiinni oppilaan, joka oli uhannut ottaa aseen mukaan kouluunsa. Kiinniotolla haluttiin varmistaa oppilaitoksen turvallisuus ja ettei aseesta puhunut oppilas toteuta uhkaustaan.Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävä toiminta sai tammikuussa huolestuttavan vihjeen poliisilaitoksen alueella toimivasta oppilaitoksesta. Sen henkilökunta ilmoitti, että oppilaat olivat kuulleet yhden heidän koulunsa oppilaan puhuvan aseen ottamisesta mukaan kouluun ja aikeesta tehdä sillä jotain ikävää. Tilanne huolestutti ja samalla pelotti muita oppilaita.- Oppilaat toimivat tilanteessa esimerkillisen hienosti, kun kertoivat kuulemistaan vakavista aikeista koulun henkilökunnalle, kiittelee rikoskomisario Kaisamaria Holappa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävästä toiminnasta.Ennalta estävän toiminnan konstaapelit puhuttivat aseesta puhuneen oppilaan jo tammikuussa ja siinä tilanteessa selvitettiin hänen aikeita sekä taustoja. Poliisi oli samana päivänä yhteydessä alaikäisen oppilaan huoltajiin sekä lastensuojeluun. Huoltajille kerrottiin poliisille ilmi tulleesta huolestuttavasti asiasta. – Oppilas oli kertonut, että aikoo ottaa aseen mukaan kouluun torstaina 8.2.2024. Arvioimme selvittelyiden jälkeen, että tähän kyseiseen koulu-uhkaan on reagoitava ottamalla alaikäinen oppilas kiinni kyseisenä aamuna, jotta voimme varmistua oppilaitoksen turvallisuudesta ja siitä, ettei aseesta puhunut oppilas toteuta uhkaustaan, Holappa kertoo. Poliisi otti oppilaan kiinni hänen kotiosoitteestaan torstaiaamuna. Kiinniotto tehtiin poliisilaissa määritellyillä perusteilla, joilla pyritään estämään rikosten tai häiriöiden syntyminen. Oppilas pidettiin kiinniotettuna koulupäivän ajan, minkä jälkeen hänet päästettiin vapaaksi. Kiinniotetun alaikäisen oppilaan vanhempia tiedotettiin poliisin toimenpiteistä ja vapautumisajasta. Myös sosiaaliviranomaiset olivat tietoisia poliisin nuoreen kohdistamasta kiinniotosta. Poliisi piti myös oppilaitokseen tiiviisti yhteyttä päivän aikana.Kaikki uhkaukset otetaan vakavasti- Aina, kun kouluun kohdistuu uhka, poliisi lähtee selvittämään uhkauksen tekijää ja lähes poikkeuksetta saa sen selvitettyä. Kaikki uhkaukset otetaan vakavasti ja ne tutkitaan perinpohjaisesti. Vaikka nuori omasta mielestään viestii anonyymeissä sovelluksissa, viranomaiset käytännössä aina saavat järjestelmän ylläpitäjältä tiedot nuoresta. Uhkauksen kirjoittajan henkilöllisyyden selvittyä, voimme esimerkiksi takavarikoida uhkauksen kirjoittaneen nuoren puhelimen ja tietokoneen tutkinnan ajaksi. Tutkinta saattaa kestää useita viikkoja. Uhkauksesta jää tieto poliisille ja poliisi jää myös seuraamaan henkilöitä, jotka ovat uhanneet kouluja eri viestintäkanavissa. Koulu voi myös antaa omat sanktionsa. Oppilaan nettitunnukset voidaan esimerkiksi laittaa koululla lukkoon, taustoittaa Kaisamaria Holappa.Koulu-uhkan selvittämiseen poliisi tekee yhteistyötä myös sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kanssa. Alaikäisestä lapsesta kirjataan lastensuojeluilmoitus. Joissain tapauksissa joudutaan nuori ohjaamaan terveydenhuollon viranomaisen arvioitavaksi. – Joskus sama henkilö uhkailee koulua uudestaan. Jos tuolloin jää edelleen epäselväksi uhkauksen vakavuus, voidaan asia viedä syyttäjälle syyteharkintaan, vaikka uhkauksen kirjoittaja sanoisi viestin olleen ”vain läppää”. Rikosnimike on niissä tapauksissa useimmiten laiton uhkaus, Holappa toteaa.
Poliisi otti torstaina 8.2. kotoaan kiinni oppilaan, joka oli uhannut ottaa aseen mukaan kouluunsa. Kiinniotolla haluttiin varmistaa oppilaitoksen turvallisuus ja ettei aseesta puhunut oppilas toteuta uhkaustaan.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävä toiminta sai tammikuussa huolestuttavan vihjeen poliisilaitoksen alueella toimivasta oppilaitoksesta. Sen henkilökunta ilmoitti, että oppilaat olivat kuulleet yhden heidän koulunsa oppilaan puhuvan aseen ottamisesta mukaan kouluun ja aikeesta tehdä sillä jotain ikävää. Tilanne huolestutti ja samalla pelotti muita oppilaita.
– Oppilaat toimivat tilanteessa esimerkillisen hienosti, kun kertoivat kuulemistaan vakavista aikeista koulun henkilökunnalle, kiittelee rikoskomisario Kaisamaria Holappa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävästä toiminnasta.
Ennalta estävän toiminnan konstaapelit puhuttivat aseesta puhuneen oppilaan jo tammikuussa ja siinä tilanteessa selvitettiin hänen aikeita sekä taustoja. Poliisi oli samana päivänä yhteydessä alaikäisen oppilaan huoltajiin sekä lastensuojeluun. Huoltajille kerrottiin poliisille ilmi tulleesta huolestuttavasti asiasta.
– Oppilas oli kertonut, että aikoo ottaa aseen mukaan kouluun torstaina 8.2.2024. Arvioimme selvittelyiden jälkeen, että tähän kyseiseen koulu-uhkaan on reagoitava ottamalla alaikäinen oppilas kiinni kyseisenä aamuna, jotta voimme varmistua oppilaitoksen turvallisuudesta ja siitä, ettei aseesta puhunut oppilas toteuta uhkaustaan, Holappa kertoo.
Poliisi otti oppilaan kiinni hänen kotiosoitteestaan torstaiaamuna. Kiinniotto tehtiin poliisilaissa määritellyillä perusteilla, joilla pyritään estämään rikosten tai häiriöiden syntyminen. Oppilas pidettiin kiinniotettuna koulupäivän ajan, minkä jälkeen hänet päästettiin vapaaksi. Kiinniotetun alaikäisen oppilaan vanhempia tiedotettiin poliisin toimenpiteistä ja vapautumisajasta. Myös sosiaaliviranomaiset olivat tietoisia poliisin nuoreen kohdistamasta kiinniotosta. Poliisi piti myös oppilaitokseen tiiviisti yhteyttä päivän aikana.
Kaikki uhkaukset otetaan vakavasti
– Aina, kun kouluun kohdistuu uhka, poliisi lähtee selvittämään uhkauksen tekijää ja lähes poikkeuksetta saa sen selvitettyä. Kaikki uhkaukset otetaan vakavasti ja ne tutkitaan perinpohjaisesti. Vaikka nuori omasta mielestään viestii anonyymeissä sovelluksissa, viranomaiset käytännössä aina saavat järjestelmän ylläpitäjältä tiedot nuoresta. Uhkauksen kirjoittajan henkilöllisyyden selvittyä, voimme esimerkiksi takavarikoida uhkauksen kirjoittaneen nuoren puhelimen ja tietokoneen tutkinnan ajaksi. Tutkinta saattaa kestää useita viikkoja. Uhkauksesta jää tieto poliisille ja poliisi jää myös seuraamaan henkilöitä, jotka ovat uhanneet kouluja eri viestintäkanavissa. Koulu voi myös antaa omat sanktionsa. Oppilaan nettitunnukset voidaan esimerkiksi laittaa koululla lukkoon, taustoittaa Kaisamaria Holappa.
Koulu-uhkan selvittämiseen poliisi tekee yhteistyötä myös sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kanssa. Alaikäisestä lapsesta kirjataan lastensuojeluilmoitus. Joissain tapauksissa joudutaan nuori ohjaamaan terveydenhuollon viranomaisen arvioitavaksi.
– Joskus sama henkilö uhkailee koulua uudestaan. Jos tuolloin jää edelleen epäselväksi uhkauksen vakavuus, voidaan asia viedä syyttäjälle syyteharkintaan, vaikka uhkauksen kirjoittaja sanoisi viestin olleen ”vain läppää”. Rikosnimike on niissä tapauksissa useimmiten laiton uhkaus, Holappa toteaa.
NordenBladet — Poliisin tiedot Päivärannan Salen ryöstöstä ovat tarkentuneet. Lisäksi poliisi julkaisee kuvan epäillystä. Aiemmasta tiedotteesta poiketen on tarkentunut, että epäillyllä on tekohetkellä ollut yllään musta nahkatakki. Kaikki havainnot ja muut tiedot voi ilmoittaa Itä-Suomen poliisin vihjesähköpostiin vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vastaajanumeroon 0295415232. Tavattaessa tuntomerkkeihin sopiva henkilö, tulee soittaa suoraan hätäkeskukseen, numeroon 112.
Poliisin tiedot Päivärannan Salen ryöstöstä ovat tarkentuneet. Lisäksi poliisi julkaisee kuvan epäillystä.
Aiemmasta tiedotteesta poiketen on tarkentunut, että epäillyllä on tekohetkellä ollut yllään musta nahkatakki.
Kaikki havainnot ja muut tiedot voi ilmoittaa Itä-Suomen poliisin vihjesähköpostiin vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vastaajanumeroon 0295415232. Tavattaessa tuntomerkkeihin sopiva henkilö, tulee soittaa suoraan hätäkeskukseen, numeroon 112.
NordenBladet — Keskusrikospoliisi on saanut päätökseen esitutkinnan, joka liittyy kuuteen epäiltyyn murhan yritykseen Huittisissa. Samassa yhteydessä syyteharkintaan siirtyvät myös virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja ampuma-aserikos.Rikosepäilyjen taustalla oleva tapahtumaketju sai alkunsa 19.9.2023. Poliisi oli noutamassa henkilöä, joka oli lukittautunut rakennukseen ja kehotuksista huolimatta kieltäytyi tulemasta ulos.Poliisi avasi rakennuksen etuoven, jolloin epäilty laukaisi kaksi asetta. Ensimmäinen luoti pysähtyi oven viereiseen seinään, ja toinen hipoi poliisin avaamaa ovea. Poliisi otti tilanteessa etäisyyttä, minkä seurauksena epäilty pystyi sulkemaan oven. Hetken kuluttua hän kuitenkin tuli ulos rakennuksesta, eikä vastustanut kiinniottamistaan.3D-mallintaminen apuna esitutkinnassaEsitutkinnassa tavoitteena oli arvioida laukausten aiheuttamaa vaaraa paikalla olleille. Rikosteknisessä tutkinnassa käytettiin 3D-mallintamista laserkeilaimella, jolla hahmotettiin ampumahetken tilannetta, henkilöiden sijainteja ja rikospaikkaa. Aineistoa voidaan tarkastella myös virtuaalilaseilla.– Aineisto on mittatarkkaa ja palvelee samankaltaista tarkoitusta rikosprosessissa kuin rekonstruktio, kertoo tutkinnanjohtaja, Matti Airaksinen Keskusrikospoliisista.Esitutkinnan perusteella poliisi epäilee, että kuuden henkilön henki ja terveys vaarantui ja että tapaus täyttää virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen ja ampuma-aserikoksen tunnusmerkit.Epäilty on kiistänyt rikosepäilyt, lukuun ottamatta ampuma-aserikosta. Esitutkintapöytäkirja on siirretty syyteharkintaan Länsi-Suomen syyttäjäalueelle. Syytteiden nostamisen määräaika on helmikuussa 29.2.2024.
Keskusrikospoliisi on saanut päätökseen esitutkinnan, joka liittyy kuuteen epäiltyyn murhan yritykseen Huittisissa. Samassa yhteydessä syyteharkintaan siirtyvät myös virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja ampuma-aserikos.
Rikosepäilyjen taustalla oleva tapahtumaketju sai alkunsa 19.9.2023. Poliisi oli noutamassa henkilöä, joka oli lukittautunut rakennukseen ja kehotuksista huolimatta kieltäytyi tulemasta ulos.
Poliisi avasi rakennuksen etuoven, jolloin epäilty laukaisi kaksi asetta. Ensimmäinen luoti pysähtyi oven viereiseen seinään, ja toinen hipoi poliisin avaamaa ovea. Poliisi otti tilanteessa etäisyyttä, minkä seurauksena epäilty pystyi sulkemaan oven. Hetken kuluttua hän kuitenkin tuli ulos rakennuksesta, eikä vastustanut kiinniottamistaan.
3D-mallintaminen apuna esitutkinnassa
Esitutkinnassa tavoitteena oli arvioida laukausten aiheuttamaa vaaraa paikalla olleille. Rikosteknisessä tutkinnassa käytettiin 3D-mallintamista laserkeilaimella, jolla hahmotettiin ampumahetken tilannetta, henkilöiden sijainteja ja rikospaikkaa. Aineistoa voidaan tarkastella myös virtuaalilaseilla.
– Aineisto on mittatarkkaa ja palvelee samankaltaista tarkoitusta rikosprosessissa kuin rekonstruktio, kertoo tutkinnanjohtaja, Matti Airaksinen Keskusrikospoliisista.
Esitutkinnan perusteella poliisi epäilee, että kuuden henkilön henki ja terveys vaarantui ja että tapaus täyttää virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen ja ampuma-aserikoksen tunnusmerkit.
Epäilty on kiistänyt rikosepäilyt, lukuun ottamatta ampuma-aserikosta.
Esitutkintapöytäkirja on siirretty syyteharkintaan Länsi-Suomen syyttäjäalueelle. Syytteiden nostamisen määräaika on helmikuussa 29.2.2024.
NordenBladet — Keskiviikkona 7. helmikuuta Haukkavuoren koulun sisätiloissa syttyi tulipalo. Kukaan ei loukkaantunut palossa. Teosta epäillään alle 15-vuotiaita lapsia.Haukkavuoren koulun sisätiloissa iltapäivällä 7. helmikuuta syttynyt tulipalo sytytettiin todennäköisesti tahallaan. Tulipaloa tutkitaan nimikkeellä törkeän tuhotyön yritys. Teosta epäillään alle 15-vuotiaita lapsia. Koulun sisätiloissa syttynyt tulipalo saatiin nopeasti hallintaan. Koulun henkilökuntaa ja oppilaita evakuoitiin koulun tiloista ripeästi, eikä heille syntynyt tulipalosta konkreettista vaaraa. Tehokkaista ensitoimista johtuen kukaan ei loukkaantunut tulipalossa tai kärsinyt savulle altistumisen oireista. Myös tulipalosta syntyneet vauriot saatiin rajattua pienelle alueelle. Tutkinnan ollessa vielä alkuvaiheessa ja epäiltyjen nuoren iän vuoksi emme tiedota asiasta enempää.
Keskiviikkona 7. helmikuuta Haukkavuoren koulun sisätiloissa syttyi tulipalo. Kukaan ei loukkaantunut palossa. Teosta epäillään alle 15-vuotiaita lapsia.
Haukkavuoren koulun sisätiloissa iltapäivällä 7. helmikuuta syttynyt tulipalo sytytettiin todennäköisesti tahallaan. Tulipaloa tutkitaan nimikkeellä törkeän tuhotyön yritys. Teosta epäillään alle 15-vuotiaita lapsia.
Koulun sisätiloissa syttynyt tulipalo saatiin nopeasti hallintaan. Koulun henkilökuntaa ja oppilaita evakuoitiin koulun tiloista ripeästi, eikä heille syntynyt tulipalosta konkreettista vaaraa. Tehokkaista ensitoimista johtuen kukaan ei loukkaantunut tulipalossa tai kärsinyt savulle altistumisen oireista. Myös tulipalosta syntyneet vauriot saatiin rajattua pienelle alueelle.
Tutkinnan ollessa vielä alkuvaiheessa ja epäiltyjen nuoren iän vuoksi emme tiedota asiasta enempää.
