NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt hankkeen, jossa kehitetään ja kokeillaan käytännössä käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa, kuten politikkatoimien valmistelussa ja käyttäytymisvaikutusten arvioinnissa sekä viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.Tavoitteena on vahvistaa valtionhallinnon kykyä soveltaa käyttäytymistieteellistä tietoa ministeriöissä ja niiden alaisuudessa toimivissa laitoksissa. ”Niin kauan kun meillä ei ole rokotetta tai lääkettä Covid-19-virustaudin hoitamiseen, korostuu tartuntojen ehkäiseminen. Koska siinä onnistuminen riippuu ihmisten käyttäytymisestä, on tärkeää vahvistaa valtionhallinnon kykyä ymmärtää käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä”, kuvailee lähestymistavan merkitystä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Seppo Määttä valtioneuvoston kansliasta.”Pyrimme hankkeessa löytämään uusia toimintamalleja tutkimustiedon soveltamiselle päätöksenteossa ja kokeilemaan ihmislähtöisiä vaikuttamisen muotoja. Tähtäimessä on viruksen leviämisen ehkäisemisen lisäksi myös tukea viranomaisia korjaamaan koronakriisistä syntyneitä ongelmia. Tavoitteena luonnollisesti on, että yhteiskunnan toiminnot häiriintyvät mahdollisimman vähän, ja voimme auttaa ihmisiä luomaan itselleen mahdollisimman mukavan ja toimivan uuden normaalin arjen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Markus Kanerva. Käyttäytymistieteellistä osaamista on hyödynnetty lukuisissa maissa niin Euroopassa kuin muuallakin koronakriisiin liittyvän päätöksenteon tukena jo kriisin alkuvaiheista lähtien. Toisen aallon myötä päättäjien kiinnostus on kasvanut entisestään. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut käyttäytymistieteellisen tiedon ja tutkimuksen tärkeyttä kriisin hoidossa. Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -kokeiluhankkeen työryhmä edustaa monialaista käyttäytymistieteellistä osaamista, kuten sosiaalipsykologiaa, psykologiaa, käyttäytymisen muutoksen tutkimusta, käyttäytymistaloustiedettä ja terveystaloustiedettä. Työryhmän jäseninä toimivat sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Matti Heino (Helsingin yliopisto), erityisasiantuntija Markus Kanerva (valtioneuvoston kanslia), filosofian tohtori, psykologi Ville Ojanen (Academy of Brain Oy) ja akatemiatutkija Lauri Sääksvuori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Hankkeen ohjausryhmän muodostavat valtiosihteeri Maria Kaisa Aula (VM), valtiosihteeri Ville Kopra (TEM), osastopäällikkö Seppo Määttä (VNK), johtaja Pasi Pohjola (STM), liikenneneuvos Anna Similä (LVM), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (OPH), valtioneuvoston apulaisviestintäjohtaja Päivi Paasikoski (VNK), viestintäjohtaja Elina Ravantti (UM), johtava asiantuntija Anna Rotkirch (VNK), apulaisprofessori Nelli Hankonen (HY), PsT, dosentti Pilvikki Absetz (freelance) ja PhD Tiina Likki (freelance). Hankkeen toimikausi kestää maaliskuun 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jakamisen merkitys taloudelle on kasvussa. Suomessa erityisesti keskiluokka on innostunut jaka-mistalouden palveluista, joita kuluttajat luovat ja jakavat aktiivisesti keskenään. Tällaisia palveluja ovat mm. erilaiset sosiaalisen median kierrätysryhmät ja lähipalvelut, ilmenee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen 11.11.2020 julkaisemasta selvityksestä.Selvityksen mukaan jakamistalouden merkityksen kasvuun vaikuttavat digitalisaatio ja pyrkimys ekologiseen elämäntapaan, joiden yhdistelmä kiinnostaa kuluttajia tässä ajassa. Käytetyn tavaran ostaminen ei enää leimaa ihmistä köyhäksi, vaan kirpputoreista on tullut paikkoja tehdä löytöjä sekä kohdata samanmielisiä ekologisen ja taloudellisesti kestävän kulutuksen tavoittelijoita.– Vertaiskauppa on kasvanut merkittäväksi talouden ilmiöksi ja muuttanut markkinoita, sanoo Päivi Timonen, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja ja yksi selvityksen tekijöistä.Julkaisu on ensimmäinen varsinainen kuluttajakartoitus Suomessa vertais- ja jakamistalouteen liittyvien palvelujen käytöstä. Selvitys perustuu Tilastokeskuksen toteuttamaan kyselyyn, joka oli kotitalouskohtainen ja perustui satunnaisotantaan koko Suomen 18–65-vuotiaista henkilöistä.Julkaisu koostuu kuudesta artikkelista, jotka ovat teemaa eri näkökulmista valottavia tutkijapuheenvuoroja. Lopuksi tutkijat ovat laatineet suosituksia jakamistalouden ohjaamiseksi yhteiskunnalle suotuisaan suuntaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Mikrolainoja, jotka kasvattavat naisten omia tuloja ja vahvistavat taloudellista itsenäisyyttä. Parempaa ruokaturvaa pienviljelijöille osoitetun rahoituksen avulla. Yrityksiä, joiden johdossa puolet on naisia. Valtion omistama kehitysrahoittaja Finnfund on viime aikoina sijoittanut tämän kaltaisiin yrityksiin kehitysmaissa. Keskeisenä tavoitteena on tasa-arvon edistäminen kannattavuuden lisäksi.Verkkokauppa Kasha helpottaa luotettavien ehkäisyvälineiden, kuukautissuojien ja itsehoitotuotteiden saantia itäisessä Afrikassa. Kuva: FinnfundVaikuttavuussijoittaminen on noussut yhä merkittävämmäksi sijoittamisen muodoksi maailmassa, ja kasvu on nopeaa. Yksi kanava Suomen kehitysyhteistyön määrärahoille ovat Finnfundin vaikuttavuussijoitukset.Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on Suomen kehityspolitiikan painopiste, ja se on myös yksi Finnfundin sijoitusten päätavoite.Ulkoministeriö myönsi kehityspoliittisena sijoituksena vuonna 2019 Finnfundille 105 miljoonan euron lainan sijoitettavaksi tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin vuosina 2019–2021. Puolentoista vuoden aikana Finnfund on sitonut jo yli 120 miljoonaa euroa kohteisiin, jotka vahvistavat kehitysmaiden naisten taloudellista itsenäisyyttä tai tuottavat tytöille ja naisille tärkeitä palveluja. Valtion lainan tavoite täyttyi etuajassa.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari pitää sijoittamista tasa-arvoon ja kehitysmaiden yrityksiin tärkeänä.”Investoiminen naisiin ja tyttöihin on viisasta ja hyödyllistä aina, sillä sukupuolten tasa-arvo on edellytys yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Erityisen tärkeää se on juuri nyt, koska koronapandemia iskee etenkin naisvaltaisiin aloihin kehittyvissä maissa. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen yritysinvestoinneilla on muutenkin kasvussa oleva kansainvälinen ilmiö, ja Suomi on siinä vahvasti mukana”, Skinnari sanoo.Naiset johdossa ja asiakkaina

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi aikoo esittää Saimaan norppasaaristoja uudeksi luonnonperintökohteeksi Unescon maailmanperintöluetteloon. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoi aieluettelon päivittämisestä Maailmanperintöfoorumissa 11.11.Unescon maailmanperintösopimuksen tarkoituksena on turvata maapallon arvokkaimman luonto- ja kulttuuriperinnön säilyminen. Kohteen hyväksyminen maailmanperintöluetteloon edellyttää, että kohde on yleismaailmallisesti erityisen arvokas ja arvojen säilyminen on turvattu.”Suomi on maailmanperintöstrategiassa linjannut, että luetteloon ehdotetaan vain erityisen arvokkaita kohteita. Sellainen norppasaaristojen kokonaisuus todella on”, Mikkonen iloitsee. ”Norpan suojelu on suomalaisen luonnonsuojelun symboli ja vaatii jatkuvia ponnisteluja”, Mikkonen kuvaa. Kanta, joka oli pienimmillään vain 130-160 yksilöä, on saatu kasvatettua noin 400 norppaan. Ilmastonmuutos on kuitenkin vakava uhka norppakannalle.Esitetty maailmanperintökohde sijaitsee Saimaalla, Suomen suurimmalla järvellä. Kyse on niin sanotusta sarjanimeämiskohteesta, joka koostuisi pääosin valtion suojelluista Natura 2000 -alueista. ”Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Savonlinnaan ja verkkokalastusrajoitusten päivittäminen olisivat tarpeellinen lisätuki hankkeen läpimenolle Unescossa”, Mikkonen sanoo.Parhaillaan on käynnissä Suomen kansallisen aieluettelon päivittäminen maailmanperintöstrategian mukaisesti. Norppasaaristo on ympäristöministeriön ja Metsähallituksen esitys luonnonperintökohteeksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee esitykset kulttuuriperintökohteista myöhemmin. Esitykset viedään Suomen kansalliseen aieluetteloon, johon vietyjä kohteita Suomi tulee esittämään maailmanperintöluetteloon. Ministeriöt pyrkivät toimittamaan uusilla kohteilla päivitetyn aieluettelon Unescolle viimeistään tammikuun 2021 aikana. Päätöksen maailmanperintöluetteloon liitettävistä kohteista tekee vuosittain kokoontuva maailmanperintökomitea, joka koostuu 21 sopimusvaltion edustajista. ”Tavoitteemme on, että komitea voisi päättää norppasaaristojen lisäämisestä maailmanperintöluetteloon vuoden 2024 kokouksessa”, Mikkonen kertoo.Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä 1 121 kohdetta, joista 213 edustaa luonnonperintöä. Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta kuusi edustaa kulttuuriperintöä ja yksi, Merenkurkun saaristo, luonnonperintöä.Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu vuosina 2021-2023 noin 210 000 euroa. Metsähallituksen vuotuiset kustannukset esiselvitykseen sekä varsinaisen hakemuksen valmisteluvaiheessa ovat noin 70 000 euroa. Maailmanperintökohteen tuoma arvostus ja kiinnostus on muissa Suomen kohteissa näkynyt merkittävänä piristyksenä alueen talouteen. ”Lisääntyvä turismi tarkoittaa myös yhteisvastuuta siitä, että maailmanperintökohteen arvot säilyvät kasvavista matkailijamääristä huolimatta”, ministeri Krista Mikkonen muistuttaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen tavoitteena on, että yksityistä rahoitusta suunnataan tulevaisuudessa entistä enemmän kestävän kehityksen mukaisiin investointeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoitus on tunnistaa kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan mahdollisuudet ja rahoituksen haasteet suomalaisille yrityksille.Hanke toteutetaan Euroopan komission rakenneuudistuksen tukiohjelman tuella, ja se kehittää yrityksille työkaluja vaikuttavuuden mittaamiseksi ja kestävän rahoituksen hyödyntämiseksi.– Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävä kehitys sisältyvät vahvasti hallituksen tavoitteisiin. Näiden ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että talouden ja yhteiskunnan uudistumiseen tarvittavat investoinnit käynnistetään ja ne löytävät markkinoilta rahoitusta. Tavoitteet ja toimenpiteet antavat Suomelle tilaisuuden toimia suunnannäyttäjänä globaalien kehityshaasteiden ratkaisemisessa ja luovat samalla kannattavaa kansainvälistä liiketoimintaa yrityksillemme, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Hanke kehittää uusia ratkaisuja kestävän kehityksen piloteissaKäytännössä hankkeen aikana keskeiset sidosryhmät työskentelevät yhdessä tunnistaakseen konkreettisia rahoitusratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia investointeja saadaan liikkeelle tehokkaammin. Hanke luo myös julkiselle sektorille valmiuksia ottaa käyttöön kestävän kehityksen investointeja vauhdittavia rahoitusinstrumentteja.– Pidän erittäin hyvänä lähtökohtana tässä hankkeessa, että liiketoiminnan kestävyyden mittaamista ja raportointia ei nähdä velvollisuutena, jota vain tiettyjen sääntelyn velvoittavien toimijoiden tulee toteuttaa. Haluan kannustaa yrityksiä näkemään kestävyydessä positiivisen erottautumisen mahdollisuuden, ministeri Lintilä jatkaa.Ratkaisuja kehitetään piloteissa, jotka nivoutuvat tietyn tunnistetun kestävän kehityksen haasteen ympärille. Pilotit valitaan vuorovaikutuksessa yksityisen ja julkisen sektorin asiantuntijoiden kesken. Esimerkkejä mahdollisista teemoista ovat hiilineutraalisuutta edistävät teknologiat, kestävä ruokajärjestelmä, puhtaan veden ratkaisut ja kiertotalous. Kehitettävät työkalut ja rahoitusratkaisut on tarkoitus saada laajempaan käyttöön hankkeen jälkeen.Taustalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteetSuomi on sitoutunut YK:n Agenda2030:n toteuttamiseen tällä vuosikymmenellä sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Toteutusta ohjaavat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDGs).Kaksivuotisen hankkeen toteutuksesta vastaa Gaia Consulting Oy, yhteistyössä AARC Ltd:n ja Trinomics B.V.:n kanssa, ja kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Hanke toteutetaan yhteistyössä Euroopan komission rakennemuutoksen tuen pääosaston kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan väliaikaisia muutoksia tartuntatautilakiin covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi rajat ylittävässä liikenteessä. Tarkoituksena on, että toimet kohdistettaisiin riskiperusteisesti Suomeen saapuviin matkustajiin lentoasemilla, satamissa ja maarajoilla.Lausuntoja voi antaa 10.11.-23.11. 2020. Sen jälkeen tarkoitus on antaa hallituksen esitys eduskunnalle 3.12.2020.Tartuntatautilakiin ehdotetaan lisättäväksi kolme uutta väliaikaista pykälää: 60 a §, 60 b § ja 60 c § ja 60 §:ään lisättäisiin uusi momentti. Näistä ensimmäinen koskee Suomeen korkean riskin maasta saapuvan henkilön määräämistä karanteeniin covid-19-taudille altistumisen tai perustellusti epäillyn altistumisen perusteella. Pykälä 60 b puolestaan koskee poikkeuksia, joissa karanteenia ei määrättäisi, ja 60 c § koskee virka-avun antamista tartuntataudeista vastaavalle kunnan viranomaiselle. Pykälän 60 ehdotetussa momentissa todettaisiin, että 60 a §:ssä säädetään covid-19-taudin karanteenin pituudesta.Suomeen saapuva voitaisiin määrätä tietyin edellytyksin karanteeniinTartuntataudeista vastaava lääkäri voisi tehdä päätöksen henkilön määräämisestä karanteeniin enintään 10 vuorokaudeksi, jos se on välttämätöntä covid-19-taudin leviämisen estämiseksi. Tämä voisi tapahtua tietyin ehdoin silloin, kun henkilö saapuu Suomeen maasta tai muulta maantieteellisesti rajatulta alueelta, jossa:viimeisen 14 vuorokauden seurantajakson väestöön suhteutettu covid-19-tapausten ilmaantuvuus on vähintään kaksinkertainen Suomeen verrattuna javäestössä tartuttavien osuuden voidaan arvioida olevan vähintään yksi tuhannesta ja josta Suomeen saapuminen muodostaa merkittävän riskin covid-19-taudin leviämiselle.Maista ja alueista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, joka olisi voimassa enintään yhden kuukauden kerrallaan. Karanteeniin ei määrättäisi henkilöä, jos hänellä on Suomeen saapuessaan mukanaan luotettava lääkärin antama todistus sairastetusta mutta parantuneesta, laboratoriovarmistetusta covid-19-taudista tai todistus saadusta covid-19-rokotuksesta.Henkilöä ei voitaisi määrätä karanteeniin, jos oleskelu Suomessa kestää korkeintaan kolme vuorokautta, jos hänellä on Suomeen saapuessaan mukanaan luotettava todistus hänelle enintään 48 tuntia ennen matkan aloittamista tehdystä negatiivisesta koronatestistä tai jos hän osallistuu välittömästi maahan tullessaan koronavirustestiin, jonka tulos on negatiivinen.Karanteeniin ei myöskään määrättäisi, jos oleskelu Suomessa kestää 4-6 vuorokautta, ja jos hänellä on Suomeen saapuessaan mukanaan luotettava todistus hänelle enintään 48 tuntia ennen matkan aloittamista tehdystä negatiivisesta koronatestistä ja hän osallistuu välittömästi maahan tullessaan toiseen koronavirustestiin.Karanteeni ei koskisi esimerkiksi säännöllistä rajan ylitystä rajayhteisöjen alueella Tartuntatautilain väliaikaisessa 60 b §:ssä säädettäisiin poikkeuksista, joissa henkilöä ei saa määrätä karanteeniin. Näin on, jos henkilö käy töissä tai harjoittaa elinkeinoa, tai hän matkustaa toimeentuloonsa tai opiskeluunsa liittyen säännöllisesti rajayhteisöjen alueella. Näitä ovat maarajojen ylitykset Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välillä ja kulkeminen meritse tai lentäen Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Viron välillä.Karanteeniin ei asetettaisi myöskään diplomaatteja, kuljetus- ja logistiikka-alalla toimivia matkustaja- ja tavaraliikenteen kuljettajia, alusten, ilma-alusten tai junien miehistöä työtehtävissään ja vaihtomiehistöjä, sekä lentäen Suomen kautta matkustavia, jos he eivät poistu lentoasemalta. Samoin karanteeniin ei asetettaisi painavasta henkilökohtaisesta syystä matkustavia, kuten omia alaikäisiä lapsia tapaavia. Poikkeustapauksissa on pyydettäessä esitettävä selvitys kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavalle viranomaiselle. Poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat voisivat antaa virka-apua kunnan viranomaiselleTartuntatautilain väliaikaisessa 60 c §:ssä säädettäisiin Poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien oikeudesta antaa pyynnöstä virka-apua koronavirustautia koskevien toimenpiteiden yhteydessä kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalle viranomaiselle. Virka-avun antaminen ei saisi vaarantaa säädettyjen muiden tärkeiden tehtävien hoitamista.Virka-apua antavilla viranomaisilla olisi oikeus tarkastaa henkilön esittämät todistukset covid-19-taudin negatiivisesta testituloksesta, sairastetusta covid-19-taudista tai saadusta koronavirusrokotuksesta, joita edellytetään tartuntatautilain 60 a §:ssä. Samoin heillä olisi oikeus tarkastaa poikkeustapauksia koskeva selvitys, jota edellytetään 60 b §:ssä. Virka-apua antavat viranomaiset voisivat myös pysäyttää kulkuneuvon ja ohjata sekä estää henkilön poistumisen, kunnes päätös karanteenista on tehty. Tarkastuksen suorittavalla henkilöllä olisi vaitiolovelvollisuus tarkastuksen yhteydessä saamistaan seikoista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi