NordenBladet — EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan keskiviikkona 9. joulukuuta Suomen kantoja koskien joulukuun Euroooppa-neuvostoa (10. – 11.12.) ja eurohuippukokousta (11.12.). Eurooppa-neuvoston aiheita ovat koronapandemia, ilmastonmuutos, turvallisuus sekä ulkosuhteet. Eurooppa-neuvoston yhteydessä keskustellaan mahdollisesti myös heinäkuun Eurooppa-neuvostossa sovitusta elpymiskokonaisuudesta, etenkin siihen liittyvästä niin kutsutusta oikeusvaltiomekanismista. Lisäksi voi nousta esiin EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevien neuvotteluiden tilanne.Suomi kannattaa EU:n koronapandemian taltuttamiseksi yhteisiä vahvoja toimia kuten   testaus- ja karanteenikäytäntöjä sekä testien vastavuoroista tunnustamista. Suomelle on tärkeää, ettei unionin toimilla rajoiteta jäsenvaltion mahdollisuutta tehdä tarvittaessa muista jäsenvaltioista poikkeavia toimia, jos se on välttämätöntä kansanterveyden ja yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.Suomi tukee EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen tiukentamista nykyisestä vähintään 40 %:sta vähintään 55 %:iin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ensisijaisesti tavoite tulisi saavuttaa päästöjä vähentämällä. Tavoitteen tulee olla linjassa vuodelle 2050 sovitun ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Suomi katsoo, että kansalaisten turvaamiseksi on tärkeää kehittää viranomaisten toimintaedellytyksiä vastata terrorismiin ja muihin muuttuviin unionin sisäisen turvallisuuden uhkiin perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Ulkosuhteista Eurooppa-neuvostossa on esillä EU:n ja Turkin suhde sekä itäisen Välimeren tilanne. Eurooppa-neuvosto käsittelee myös EU:n ja USA:n suhdetta, sekä arvioi tarvetta jatkaa rajoittavia toimenpiteitä, jotka on asetettu Venäjän Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta.Perjantain eurohuippukokouksessa on esillä muutokset Euroopan vakausmekanismiin, pankkiunionin sekä pääomamarkkinaunionin syventäminen. Kokouksen on määrä vahvistaa laajennetun euroryhmän marraskuussa saavuttama sopu Euroopan vakausmekanismin (EVM:n) vahventamisesta. Lisäksi EU-ministerivaliokunta sopi Suomen ennakkovaikuttamislinjauksista kauppapoliittiseen tiedonantoon, jota odotetaan komissiolta ensi vuoden alkupuolella. Kauppapolitiikalla on tärkeä rooli unionin kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edistämisessä.EU-ministerivaliokunta sopi myös Suomen linjauksista koskien Euroopan terveysunioni ja Euroopan lääkestrategia -aloitteita. Ehdotuksilla tavoitellaan EU:n parempaa varautumista tulevaisuuden terveysuhkiin ja pyritään takaamaan lääkkeiden korkea laatu ja turvallisuus sekä vahvistamaan samalla eurooppalaisen lääketeollisuuden globaalia kilpailukykyä. Suomi suhtautuu myönteisesti molempiin aloitteisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen liikenteen automaation lainsäädäntö- ja avaintoimenpidesuunnitelmasta, jolla tuetaan automaatiokehitystä toivottuun suuntaan. Keskeistä on ihmisen tarpeisiin vastaavan liikenteen automaation kehittäminen ja lisääminen.Suomen tavoitteena on olla liikenteen automaation edelläkävijä. Suunnitelmalla halutaan varmistaa, että lainsäädäntö mahdollistaa automaation ja sitä kautta saatavat hyödyt – turvallisen, tehokkaan ja vähäpäästöisen liikenteen.Suunnitelmassa on tarkasteltu liikenteen automaatiokehityksen tämän hetkistä tilaa useasta eri näkökulmasta ja hahmoteltu mahdollisia kehityssuuntia. Suunnitelmassa liikenteen automaation kehittämiselle ja hyödyntämiselle asetetaan kolme kaikki liikennemuodot kattavaa tavoitetta:1) Liikenteen automaation kehittäminen ja hyödyntäminen siten, että keskiössä on yksilöiden ja yhteiskuntien etu (ihmiskeskeisyys)2) Liikenteeseen liittyvän tiedon saatavuuden ja vaihdettavuuden tehostaminen3) Liikenteen automaation sääntelyn kehittäminenAutomatisaation toteutuminen vaatii lainsäädännön ja digitaalisen infrastruktuurin kehitystäKaikkien liikennemuotojen automaatiota voidaan edistää pääsääntöisesti samankaltaisin toimenpitein. Näitä ovat muun muassa sääntelyn, digitaalisen ja fyysisen infrastruktuurin sekä tietojen vaihdon edistäminen, kokeiluiden ja pilottien tukeminen sekä yhteistyön vahvistaminen.Lainsäädäntökysymykset ovat keskeisiä, sillä liikenteen automaatio perustuu datan hyödyntämiselle ja tekoälyjärjestelmien käytölle. Näiden sääntelyllä tulisi varmistaa automaation eettinen kehittäminen ja käyttö, mikä on liikenteen perinteisen teknisen sääntelyn näkökulmasta uutta.Liikenteen digitaalisen infrastruktuurin tulee mahdollistaa automaattinen liikenne. Infrastruktuurin nykyinen taso riittää digitalisoituvan liikenteen tämänhetkisiin tarpeisiin, mutta automaation laajempi hyödyntäminen edellyttää, että seuraavan sukupolven 5G-verkkoihin panostetaan.Esimerkiksi tieliikenteessä tavoitteena on, että automaattisia ajoneuvoja voitaisiin ottaa käyttöön sitä mukaa kuin niitä tuodaan markkinoille ja sallia liikenteessä vaiheittain. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kehittyneillä automaattiajoneuvoilla olisi aluksi mahdollista ajaa Suomessa moottoriteillä hyvissä olosuhteissa tai, että etäohjatuilla pienlinja-autoilla voisi tarjota liikennepalveluita.Hallitusohjelman ihmiskeskeisyys myös liikenteen automaatiokehityksen keskiössäLiikenteen automaation lainsäädäntö- ja avaintoimenpidesuunnitelma perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknologisena edelläkävijänä, jossa säädösympäristö ja hallinto mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen sekä laajan kokeilukulttuurin. Tavoitteen saavuttamisen rinnalla oleellista on, että se on saavutettu eettisesti oikein, ihmisen tarpeet ja yhdenvertaisuus huomioiden.Suunnitelman pohjalta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös ja käynnistää työ mahdollisten säädösmuutostarpeiden selvittämiseksi. Suunnitelma palvelee myös 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa sekä kansainvälisessä vaikuttamistyössä.Mitä seuraavaksi?Luonnos liikenteen automaation lainsäädäntö- ja avaintoimenpidesuunnitelmasta on lausunnoilla. Lausuntoaika päättyy 15. tammikuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen hankkeen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Mahdollinen lainsäädännön tarkastelu alkaisi alkuvuodesta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana Suomen Afrikka-strategian valmistelua ulkoministeriö järjestää perjantaina 11.12. klo 9 Twitter-liven suomalaisten mielikuvista ja käsityksistä Afrikasta.Rennossa perjantaiaamun kahvihetkessä nyky-Afrikasta ja suomalaisten Afrikka-suhteesta keskustelevat Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Liselott Lindström, ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto ja oikeus -yksikön päällikkö Ramses Malaty, tietokirjailija ja kulttuuritutkija Olli Löytty, sekä yrittäjä, vaikuttaja ja johtaja Googlella Yacine Samb.Tervetuloa kanssamme aamukahveille!Keskustelua käydään ulkoministeriön Twitter-tilillä @Ulkoministerio. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n liikenneministerit kokoontuivat 8.12.2020 epävirallisessa videokokouksessa. Suomea kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikenneministerit kävivät periaatekeskustelun eurovinjettidirektiivin muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on edistää vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa liikennettä sekä turvata liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen riittävä rahoitus.Komission ehdotuksessa esitetään, että voimassa oleva vinjettidirektiivi koskisi jatkossa kuorma-autojen lisäksi muitakin ajoneuvoja. Komission ehdotuksella ei ole välitöntä vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön, ja Suomi voi edelleen itse päättää Eurovinjetin käyttöönotosta.Ministerit keskustelivat myös yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevasta SES2+-sääntelypaketista. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila mahdollistaa ilmatilan tehokkaamman käytön. Tavoitteena on saavuttaa täsmällisempiä lentoaikatauluja, suorempia lentoreittejä, säästöjä lentoajoissa sekä vähentää lentoliikenteen päästöjä.Suomi kannattaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteita ja niiden täytäntöönpanoa sekä siihen liittyvän ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudistamista.– Meille on tärkeää, että Suomessa on jatkossakin integroitu lennonvarmistusjärjestelmä ja tiivis yhteistyö siviili- ja sotilasilmailun toimijoiden välillä, sanoo ministeri Harakka.Ministeri Harakka korosti kunnianhimoisempia ilmastotoimiaKokouksen muissa asioissa nostettiin myös puheenjohtajan tiedotusasiana niin kutsuttu Liikkuvuuden uusi lähestymistapa, joka on ollut Saksan puheenjohtajakauden teema liikenteen alalla. Ministeri Harakka toi esiin, että korkeampi kunnianhimon taso on tarpeen.– Kannatamme kunnianhimoisempia tavoitteita liikenteen päästöihin. Tarvitsemme tiukempia päästöstandardeja. Myös biokaasun potentiaalia tulee hyödyntää niin paljon kuin mahdollista. EU:n tulisi panostaa huomattavasti vähäpäästöisiin teknologioihin, kuten power-to-x-teknologiaan, jolla on todennäköisesti merkittävä rooli puhtaan liikenteen todeksi tulemiseen pitkällä tähtäimellä, sanoo ministeri Harakka.Suomi kertoi kokouksessa lisäksi lokakuussa 2020 Suomessa järjestetystä ministeritason konferenssista, jonka tavoitteena oli vauhdittaa eurooppalaista yhteistyötä liikenteen automaation edistämiseksi.Kyseessä oli epävirallinen videokokous, jossa ei tehty muodollisia päätöksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministerien videokokouksen pääaiheina 8. joulukuuta olivat tulevan Eurooppa-neuvoston valmistelu sekä tilannekatsaus EU:n ja Ison-Britannian tulevan suhteen neuvotteluista. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Ministerit kävivät keskustelun 10.–11. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan koronatoimista, EU:n päästötavoitteen tiukentamisesta, turvallisuudesta ja ulkosuhteista. EU-johtajat kokoontuvat 11. joulukuuta myös eurohuippukokoukseen.Suomi kannattaa EU:n yhteisiä vahvoja toimia koronaviruksen taltuttamiseksi. Suomi myös tukee EU:n 2030-päästövähennystavoitteen korottamista vähintään 55 %:iin vuoden 1990 tasoon verrattuna. Sisäisen turvallisuuden alalla on ennakoitava ja kehitettävä viranomaisten toimintaedellytyksiä vastata muuttuviin turvallisuusuhkiin. Keskeistä on torjua rajat ylittävää rikollisuutta, kuten terrorismia. Ulkosuhteiden osalta EU:n tulee vastata vahvasti ja määrätietoisesti Turkin itäisen Välimeren tilannetta epävakauttavaan toimintaan. Diplomaattisia ponnisteluja ratkaisujen etsimiseksi pitää jatkaa.Ministerit kävivät keskustelun myös EU:n ja Ison-Britannian tulevan suhteen neuvottelujen tilanteesta. Pääneuvottelija Michel Barnierin toimintalinja sai jäsenvaltioiden yksimielisen tuen. Siirtymäkausi päättyy joka tapauksessa 31.12.2020, eikä sitä voida enää pidentää. Neuvottelut tulisi saada päätökseen lähipäivinä, mikäli mahdollinen sopimus halutaan vielä saada voimaan vuoden loppuun mennessä.”Haluamme sopimuksen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Aika on käymässä vähiin. On varauduttava kaikkiin vaihtoehtoihin, mukaan lukien sopimukseton tila.” sanoo ministeri Tuppurainen.EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa antoi ministereille katsauksen komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteisestä lainsäädäntötyön suunnittelusta. Kolme toimielintä ovat vaihtaneet ensimmäistä kertaa näkemyksiä lainsäädäntötyön päätavoitteista ja prioriteeteista koko uudella toimikaudella 2019–2024.Lisäksi komissio esitteli kokouksessa EU:n demokratiatoimintaohjelman. Demokratiatoimintaohjelma on osa komission tavoitetta suojella ja vahvistaa eurooppalaista demokratiaa. Suomi pitää EU:n demokratiatoimintaohjelmaa hyvin tervetulleena toimena ja korostaa laajaa näkökulmaa demokratian vahvistamiseen. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ovat toisiinsa sidoksissa, toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö teettää selvityksen siitä, miksi rikoslain säännöstä seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä sovelletaan vain harvoin. Selvityksen tekijäksi on tarjouskilpailun perusteella valittu Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Selvityksen toteuttaa rikosoikeuden professori Sakari Melander.Vuonna 2015 tuli voimaan lainmuutos, jonka myötä seksin ostamisesta parituksen tai ihmiskaupan uhrilta tuli rangaistavaa myös tuottamuksellisena, eli huolimattomuudesta tehtynä. Enää ei edellytetä, että seksin ostaja on tiennyt ostavansa seksiä parituksen tai ihmiskaupan uhrilta. Ostaja voidaan tuomita myös silloin, jos hänellä on ollut syytä epäillä sitä.Lainmuutoksen tavoitteena oli suojata paremmin parituksen ja ihmiskaupan uhreja. Muutoksen vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu.Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä on kuitenkin ollut pieni, alle 10 vuosittain. Selvityksessä tutkitaan syitä rikosilmoitusten, esitutkintojen, syyteharkintojen ja tuomioiden vähäiselle määrälle.Selvityksessä tulee esittää käytännönläheisiä ehdotuksia, joilla voidaan muun muassa kehittää viranomaisten toimintaa ja tehostaa rikosvastuun toteutumista. Työn tulee valmistua 31.5.2021 mennessä.Ihmiskaupan vastainen työ

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnos Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistukseen liittyvistä säädösmuutoksista on lähetetty lausunnolle.Uudistuksen tavoitteena on nykyistä yhtenäisempi organisaatio, jossa toiminnan tuottavuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus paranevat. Organisaatiota pyritään kehittämään niin, että toimintatavat ja asiakasprosessit ovat yhdenmukaisia kaikissa yksiköissä ja vankien yhdenvertainen kohtelu toteutuu. Lakiluonnoksen mukaan Rikosseuraamuslaitos olisi jatkossa valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitoksessa olisi neljä vastuualuetta. Ne vastaisivat kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto- ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta.Operatiivisen toiminnan vastuualueeseen kuuluisi 11 rikosseuraamuskeskusta, joissa olisi yhdyskuntaseuraamustoimistoja, vankiloita ja muita yksiköitä. Kukin rikosseuraamuskeskus vastaisi mm. toimintansa laillisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä rangaistusten täytäntöönpanon kehittämisestä Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ohjauksessa.Organisaatiouudistukseen ei liity henkilöstön vähennystavoitteita tai muutoksia nykyiseen toimipaikkaverkostoon.Tavoitteena on, että organisaatiouudistusta koskeva hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle alkuvuodesta 2021 ja uudistus tulisi voimaan 1.1.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Berliinin julkilausuman tarkoitus on edistää kansalaisten sosiaalisia ja digitaalisia osallistumismahdollisuuksia sekä vähentää digitaalisen eriarvioisuuden vaikutusta yhteiskunnassa. Suomi on osallistunut Berliinin julkilausuman valmisteluun syksyn aikana EU-puheenjohtajamaa Saksan johdolla. Julkilausuma hyväksyttiin korkean tason videokonferenssissa arvopohjaisesta digitalisaatiosta”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että julkilausuma pohjautuu näin vahvasti perusoikeuksiin ja demokraattisin arvoihin. Julkilausuman painotukset kaikkien osallistamisesta digitaaliseen kehitykseen ovat selkeästi samassa linjassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa sosiaalisesta kestävyydestä niin Suomessa kuin EU:ssa. Julkilausuman toimenpiteet tukevat Suomen julkisen hallinnon uudistamista digitalisaation avulla. Julkisen hallinnon digitalisoituessa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että palvelut ovat saavutettavia ja vaivattomasti kaikkien käytettävissä”, ministeri Sirpa Paatero sanoi. Julkilausuma koostuu seuraavista periaatteista: Perusoikeuksien ja demokraattisten arvojen kunnioitusSosiaalisen ja digitaalisen osallistumisen parantaminenKansalaisten mahdollisuuksien toteuttaminen parhaalla mahdollisella tavalla digitaalisessa maailmassa sekä digitaalisen lukutaidon parantaminen Luottamuksen ja turvallisuuden varmistaminen digitaalisessa hallinnossa Digitaalinen suvereniteetti ja yhteentoimivuusIhmiskeskeisten järjestelmien tarjoaminen ja innovatiivisten teknologioiden käyttö julkisella sektorilla Digitaalisen yhteiskunnan sietokyvyn ja kestävyyden kehittäminen Digitaalisten teknologioiden hyöty covid-19-pandemian aikana, sekä teknologinen potentiaali digi-taalisen kehityksen edistämisessä pandemian seurauksena korostuvat Berliinin julkilausumassa. Periaatteiden lisäksi julkilausumaan sisältyy konkreettisempia toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta vastaavat EU:n jäsenvaltiot sekä Euroopan komissio. Toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kalvomuovien erilliskeräystä lisätään koko rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa green deal -sopimuksella*. Sopimuksen ansiosta erilliskerätty kalvomuovi päätyy nykyistä tehokkaammin kierrätykseen ja kierrätysraaka-aineeksi kalvomuovien tuotantoon ja palautuu tuotteina takaisin markkinoille. Lisäksi sopimukseen liittyvät yritykset sitoutuvat hyödyntämään nykyistä enemmän kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.Kalvomuoveja käytetään rakennustuotteiden pakkaamiseen ja sisäsuojaukseen. Tavoitteena on, että kalvomuovien raaka-aineesta 40 prosenttia on kierrätettyjä kalvomuoveja vuoden 2027 loppuun mennessä.Pakkausteollisuus ja rakentaminen ovat kaksi suurinta muovien käyttäjää Euroopassa ja Suomessa. Pakkaukset kattavat noin 40 prosenttia kaikesta muovien käytöstä. Suoraan rakentamiseen käytetään noin 20 prosenttia kaikesta muovista, minkä lisäksi muovia on rakennustuotteiden pakkauksissa, työmaiden sääsuojauksissa sekä rakennuksissa olevissa huonekaluissa ja laitteissa.”Rakentamisen kalvomuoveja koskeva sopimus edistää merkittävästi Suomen kansallisen muovitiekartan toteuttamista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Tämän laajan, koko arvoketjun kattavan Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen ovat allekirjoittaneet ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen Kuntaliitto ry, Kemianteollisuus ry, Muoviteollisuus ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Teknisen Kaupan liitto ry (TKL), Sähköteknisen Kaupan liitto ry (STK) ja rakennus- ja sisustustarvikekaupan liitto RASI ry. Sopimus on voimassa vuoteen 2027.Suomen muovijätemäärän on eri selvityksissä ennakoitu kasvavan nykytasosta jopa 18 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 muovijätettä arvioidaan syntyvän lähes 315 000 tonnia**. Rakentamisessa syntyvä muovijäte hyödynnetään nykyisin lähinnä energiantuotannossa.”Muovien kierrätystavoitteet kiristyvät sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Tämä ohjaa kohti rakentamisen kiertotaloutta, kun yhä enemmän muovijakeita hyödynnetään kierrätysraaka-aineena tuotannossa ja ne palaavat kierrätystuotteina markkinoille”, ministeri Mikkonen jatkaa.Sopimus edistää muovien vastuullista käyttöä rakentamisen koko ketjussa”Kotimainen muoviteollisuus on kierrättänyt pitkään muoveja Suomessa ja valmistanut kasvavassa määrin uusiutuvista ja kierrätetyistä raaka-aineista myös rakennusmuovituotteita sekä niiden suojapakkauksia. Näistä lähtökohdista oli luontevaa ottaa rakentamisen kalvomuovipakkaukset green deal -kohteeksi”, toimitusjohtaja Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry:stä toteaa.”Kannatamme käytännönläheisiä tekoja, joilla vähennetään luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä rakennusalalla. Muovit ovat osa kestävää rakentamista, ja niitä tarvitaan niin materiaaleissa, pakkaamisessa kuin suojaamisessakin. Nyt tehty sopimus edistää muovien vastuullista käyttöä rakentamisen toimitusketjussa ja työmailla”, toimitusjohtaja Aleksi Randell Rakennusteollisuus RT ry:stä korostaa.”Kunnat haluavat toiminnallaan edistää kiertotaloutta. Koska kunnat ovat merkittäviä julkisia rakennuttajia, haluavat ne osaltaan kantaa vastuunsa rakentamisen muovien kestävässä vähentämisessä ja kierrätyksen lisäämisessä”, varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomen Kuntaliitto ry:stä toteaa.Teknisen Kaupan Liitto ry:n, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n ja RASI ry:n mukaan suomalainen kauppa haluaa olla edelläkävijä kiertotalouden edistäjänä ja toimittaa ratkaisuja, joilla kaupan asiakkaat voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään. ”Muovin kestävä vähentäminen, kierrättäminen ja uusiokäyttö rakentamisen ekosysteemissä tukevat tätä tavoitetta”, toimitusjohtajat Markku Uitto, Teknisen Kaupan Liitto ry., Tarja Hailikari, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. ja Minna Liuksiala, RASI ry. toteavat.”Muovien lajittelu rakennustyömaalla tai niiden erottelu käsittelylaitoksessa on edellytys sille, että niistä voidaan valmistaa hyvälaatuista kierrätysraaka-ainetta. Suomalainen kierrätystoimiala kasvattaa omilla toimillaan muovien kierrätysastetta ja edistää näin kiertotaloutta rakentamisessa”, toimitusjohtaja Otto Lehtipuu Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:stä kertoo.”Rakentamisen muovien kierrätys on merkittävässä roolissa tiellä kohti materiaalien kiertotaloutta ja järkevää käyttöä. Muovien sisältämät arvokkaat raaka-aineet kannattaa pitää kierrossa mahdollisimman pitkään”, toimitusjohtaja Mika Aalto Kemianteollisuus ry:stä sanoo.*Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän tai kuntien välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.**Muovijätteen kemialliset hyödyntämisratkaisut ja -markkinat kiertotaloudessa, Gaia Consulting Oy, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:64.

Lähde: Valtioneuvosto.fi