NordenBladet — Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokouksen toisen päivän aiheina perjantaina 26. helmikuuta olivat turvallisuus ja puolustus sekä unionin eteläiseen naapurustoon liittyvät aiheet. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Kokouksen jälkeen annetussa julkilausumassa EU-maiden johtajat vahvistavat sitoutumisensa strategiseen ohjelmaan vuosille 2019 – 2024. Ohjelma hyväksyttiin kesäkuun 2019 Eurooppa-neuvostossa, ja se tähtää unionin aseman vahvistamiseen muuttuvassa ympäristössä. Turvallisuusuuden ja puolustuksen osalta EU-johtajat kertovat haluavansa pitää esillä unionin etua ja arvoja, sekä kykyä puuttua tehokkaasti kaikkiin turvallisuusuhkiin ja -haasteisiin. EU-johtajat toteavat, että epävakauden lisääntyessä maailmanlaajuisesti, unionin on kannettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Samalla unioni sitoutuu vahvistamaan kumppanuuksiaan YK:n, Naton ja keskeisten alueellisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyötä Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa odotetaan myös tällä saralla.Julkilausumassa kerrotaan useista toimista, joilla syvennetään EU:n jäsenvaltioiden välistä turvallisuus- ja puolustusalan yhteistyötä, lisätään investointeja, sekä kehitetään EU:n siviili- ja sotilasalan voimavaroja ja parannetaan operatiivista valmiutta. Unioni pyrkii myös vahvistamaan kykyään reagoida hybridiuhkiin mukaan lukien kyberuhat ja disinformaatio. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suuntaa viitoittavat niin kutsuttu strateginen kompassi on tarkoitus hyväksyä viimeistään maaliskuussa 2022.Lisäksi EU-johtajat keskustelivat unionin ja sen eteläisen naapuruston kumppanuuden poliittisesta ja strategisesta luonteesta. Kumppanuutta ja yhteistyötä halutaan uudistaa ja vahvistaa. Näin voidaan paremmin kohdata yhteisiä haasteita ja hyödyntää mahdollisuuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on varmistaa työn terveellisyys ja turvallisuus. Koronavirusepidemia on asettanut haasteita monille työpaikoille – viime aikoina on esillä ovat olleet erityisesti koronavirustartunnat rakennustyömailla ja telakoilla.Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on tilanteesta huolissaan.”Työpaikat, joilla etätyö ei ole mahdollista, ovat tartuntojen leviämisen kannalta kriittisiä, ja selvästikään kaikki työnantajat eivät ole ottaneet riittävän vakavasti työturvallisuusvelvoitteitaan. Olen tällä viikolla keskustellut rakennusalaa ja teknologiateollisuutta edustavien liittojen kanssa keinoista, joilla voidaan varmistaa, että korona ei pääsisi työpaikoilla leviämään. Kaikki lisäkeinot työpaikoilla on nyt otettava tehokkaasti käyttöön.”Laki velvoittaa työnantajaa estämään työolosuhteiden vaaratekijätTärkeintä turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamisessa on riskien arviointi, johon kuuluu myös biologisten tekijöiden arviointi. Biologisilla tekijöillä tarkoitetaan muun muassa tartuntatauteja aiheuttavia bakteereja ja viruksia.”Riskien arviointi ja siihen liittyvä selvitys on pidettävä ajan tasalla, ja se on tarkistettava varsinkin silloin, kun olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden altistumiseen koronavirukselle. Työnantajan velvollisuus on kaikin keinoin minimoida riskejä työpaikoilla, ja tämä velvollisuus koskee myös koronatartuntojen ehkäisyä”, sanoo Pekonen.Riskien arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa työn luonne, alueellinen tartuntatilanne, lähikontaktien määrä ja kesto sekä mahdollisuus käyttää henkilönsuojaimia. Arvioinnin päivittämisessä työnantajan on tarvittaessa käytettävä apuna työterveyshuoltoa.”Vain sillä, että työnantaja ottaa työturvallisuuden vakavasti, työpaikalle voi syntyä vahva turvallisuuskulttuuri, jossa työntekijät noudattavat annettuja määräyksiä turvallisista työskentelytavoista sekä tarvittavien henkilösuojainten kuten kasvomaskien käytöstä”, Pekonen painottaa. Työsuojeluviranomaisella mahdollisuus kieltää työnteon jatkaminen työpaikallaTyösuojeluviranomainen voi työntekijän hengen tai terveyden menettämisen vaaran perusteella kieltää työnteon jatkamisen työpaikalla, kunnes tilanne on korjattu tai poistettu. Ministeri Pekosen mukaan lain suomia mahdollisuuksia olisi syytä käyttää täysimääräisesti, ellei työnantaja ryhdy riittäviin toimenpiteisiin koronaviruksen leviämisen ehkäisemissä työpaikoilla.Viranomaisten välinen yhteistyö tiivistäTyösuojeluviranomainen tekee alueilla tiivistä yhteistyötä tartuntatautiviranomaisen kanssa koronaviruksen torjunnassa.”Tämänhetkisessä epidemiatilanteessa on käytettävä myös kaikkia tartuntatautilain mahdollistamia koronaviruksen torjuntakeinoja. Alueellinen tartuntatautiviranomainen voi määrätä altistuneet karanteeniin, mikä on tehokas keino tartuntojen rajoittamiseen. Tartuntojen ilmaantuessa on syytä velvoittaa koko työpaikan henkilöstö testattaviksi”, toteaa ministeri Pekonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut hankkeen pelastustoimen hallinnon uudistamiseksi. Hankkeella valmistaudutaan pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoon kehittämällä valtakunnallista ohjausjärjestelmää vastaamaan pelastustoimen uudistuksen vaatimuksia. Tavoitteena on, että pelastustoimen järjestäminen siirtyisi kunnilta hyvinvointialueille hallitusti.Hankkeessa valmistellaan pelastustoimen valtakunnallisen hallinto- ja ohjausjärjestelmän organisointi. Lisäksi hankkeen avulla tuetaan alueellisen valmistelun toimeenpanoa sekä valmistellaan hyvinvointialueiden toiminnan ja rahoituksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä.Tavoitteena on, että pelastustoimen ohjausjärjestelmä on riittävän tehokas turvaamaan pelastustoimen valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän toimivuuden pelastustoimen uudistuksen astuessa voimaan. Asetetulla hankkeella valmistaudutaan pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoonPelastustoimen uudistuksessa pelastustoimen järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksella tavoitellaan entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Pelastustoimi voisi myös varautua nykyistä paremmin ennakoimattomiin uhkiin, harvinaisiin suuronnettomuuksiin, poikkeusoloihin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa.Hallituksen esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Esityksen mukaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestäisivät pelastustoimen palvelut omalla alueellaan vuoden 2023 alusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytointia koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan. Muutokset liittyvät mm. ulkomaantehtäviin lähetettävien henkilöiden toimikausia rajaaviin perusteisiin. Lakiehdotus on nyt lausuntokierroksella.-Tarkoituksena on kasvattaa siviilikriisinhallintatehtäviin käytettävissä olevien asiantuntijoiden määrää ja kehittää asiantuntijoiden osaamista. Tavoitteena on myös saada suomalaisia asiantuntijoita yhä vaativampiin tehtäviin sekä vähentää asiantuntijan taustatyönantajalle siviilikriisinhallintatehtäviin siirtyneen poissaolosta aiheutuvaa taakkaa, kertoo johtava asiantuntija Tapio Puurunen.Esityksen mukaan siviilikriisinhallinnan resurssien turvaamiseksi ja kehittämiseksi asiantuntijoiden toimikausia voitaisiin rajata perusteilla, jotka liittyvät siihen, milloin, kuinka kauan ja missä siviilikriisinhallintatehtävissä henkilö on aiemmin toiminut. Henkilö ei esimerkiksi voisi tulla nimitetyksi palvelussuhteeseen, jos palvelussuhteiden väliin ei jäisi riittävää taukoa. Laissa myös säädettäisiin siitä, kuinka kauan henkilö voi palvella tietyn tyyppisessä tehtävässä, kuten esimerkiksi korkean riskin toimintaympäristön operaatiotehtävässä.Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan nostetaan 150 asiantuntijaan vuodessaSiviilikriisinhallinta pyrkii vakauttamaan maailman konfliktialueita ei-sotilaallisin keinoin, esimerkiksi kouluttamalla tai neuvomalla konfliktimaiden viranomaisia tai tarkkailemalla rauhansopimusten toimeenpanoa. Ulkoministeriö päättää Suomen osallistumisesta siviilikriisinhallintaan. Sisäministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista. Sisäministeriön yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) kouluttaa, rekrytoi ja huolehtii kansainvälisiin tehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden henkilöstöhallinnosta ja logistiikasta sekä tekee siviilikriisinhallintaan liittyvää kehittämis- ja tutkimustoimintaa.Siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuu nykyisin noin 120 suomalaista asiantuntijaa vuodessa. Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteena on nostaa ulkomailla toimivien asiantuntijoiden määrä 150:een. Osallistuminen kriisinhallintaan on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja se tukee Suomen sisäisen turvallisuuden tavoitteita, sillä konfliktimaiden vakauden edistämisellä on myönteinen vaikutus myös Euroopan sisäiseen turvallisuuteen. Vahvistamalla siviilikriisinhallinnalla konfliktimaiden omien viranomaisten toimintaa voidaan esimerkiksi ehkäistä rajat ylittävää terrorismia, kansainvälistä rikollisuutta sekä hallitsematonta muuttoliikettä.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 26. helmikuuta määrännyt uudet suurlähettiläät ja pääkonsulin. Kalle KankaanpääTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Kalle Kankaanpään Suomen Zagrebin-suurlähetystön päällikön tehtävään 15.4.2021 lukien. Kankaanpää siirtyy Zagrebiin Pohjoisen Euroopan yksikön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2015. Kankaanpää on työskennellyt ulkoministeriössä aiemmin Venäjän yksikössä sekä alueellisen yhteistyön parissa. Edustustokokemusta hänellä on Vilnan suurlähetystöstä ja EU-edustustosta Brysselissä, jossa hän toimi myös EU:n ulkosuhdehallinnossa kansallisena asiantuntijana. Ulkoministeriön palvelukseen Kankaanpää on tullut vuonna 1998. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.  Leena ViljanenTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Leena Viljasen Suomen Windhoekin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Viljanen siirtyy Windhoekiin Aasian kehityspankista, jossa hän on työskennellyt johtokunnan varajäsenenä vuodesta 2018. Tätä ennen hän oli yksikönpäällikkönä Eteläisen Aasian yksikössä vuosina 2014–2018. Muuta edustustokokemusta hänellä on Jakartasta ja Nairobista. Ulkoministeriön palvelukseen Viljanen on tullut vuonna 1990. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.  Sannamaaria Vanamo Kuva: Vilhelm SjöströmTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Sannamaaria Vanamon Suomen Pietarin-pääkonsulaatin päällikön tehtävään 15.4.2021 lukien. Vanamo siirtyy Pietariin ulkoministeriön itäosaston apulaisosastopäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Tätä ennen hän oli yksikönpäällikkönä asevalvonnan yksikössä vuosina 2014–2017. Edustustokokemusta hänellä on Washingtonista, Brysselistä ja Moskovasta. Ulkoministeriön palvelukseen Vanamo on tullut vuonna 2000. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 26.2.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti myönsi yhdelletoista ansioituneelle henkilölle hengenpelastusmitalin 26. helmikuuta. Hengenpelastusmitali annetaan tunnustukseksi erittäin rohkeasta, neuvokkaasta tai oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta.Mitalin saajat (suluissa perusteena oleva teko):Petja Jonni Penjami Honkasalo (pahoinpitelyn keskeyttäminen)Tatu Anttoni Arminen (vedestä pelastaminen)Tapio Antero Aho (avannosta pelastaminen)Aino Matilda Sillanpää (pahoinpitelystä pelastaminen)Markku Tapani Laurikainen (toiminta liikenneonnettomuudessa)Aleksi Määttä (vedestä pelastaminen)Jussi Petteri Saksa (väkivallanteon keskeyttäminen)Wilma Josefina Hyvönen (vedestä pelastaminen)Shakhawan Faraj (puukotuksen keskeyttäminen)Taruanna Haarlo (avannosta pelastaminen)Marijo Honkonen (tulipalossa toimiminen)Hengenpelastusmitalilautakunta käsitteli kaikkiaan 119 ehdotusta, joista se puolsi yhtätoista esitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Ravitsemisliikkeiden tulee huolehtia asiakkaiden ja asiakasryhmien välisistä etäisyyksistä aiempaa tehokkaammin. Ravintoloiden on koko maassa järjestettävä toimintansa sisätiloissa siten, että asiakkaat ohjataan istumaan istumapaikoillaan. Ravintolat eivät myöskään saa järjestää eivätkä sallia esimerkiksi tanssimista ja karaokepaikan esiintymisiä.Muut asiakasmääriä, aukioloa ja anniskelua koskevat rajoitukset on päivitetty eri maakuntien osalta. Asetus tulee voimaan 1.3., ja se on voimassa 30.6.2021 asti. Asiakkaiden ohjaamista istumapaikoillaan koskevaa 3 §:n 4 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta perjantaista 5.3.2021. Asetuksen käytännön soveltamisesta vastaavat aluehallintovirastot.Kaikilla oltava oma istumapaikka, turhaa liikkumista vältettäväRavitsemisliikkeen on jatkossakin huolehdittava siitä, ettei sen tiloissa synny tarpeetonta tungosta. Asiakkaiden saapuminen ravintolaan on toteutettava tavalla, jossa pidetään asiakkaiden ja seurueiden välillä riittävä etäisyys. Kaikilla asiakkailla tulee edelleen olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Uutena velvoitteena ravitsemisliikkeiden on koko maassa järjestettävä toimintansa sisätiloissa siten, että asiakkaat ohjataan istumaan istumapaikoillaan. Ravintolan on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen ravintolaan saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Ravintolat eivät toisin sanoen saa järjestää eivätkä sallia esimerkiksi tanssimista ja karaokepaikan esiintymisiä.    Asiakasmäärien rajoitukset maakunnittainUudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun tai Lapin maakunnassa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä, jonka pääasiallinen ravitsemistoiminta on alkoholin tarjoilu, saa oleskella yhtäaikaisesti enintään puolet normaalista määrästä. Muissa edellä mainituissa maakunnissa sijaitsevissa ravitsemisliikkeissä saa oleskella enintään kolme neljäsosaa normaalista henkilömäärästä.Muutoksena voimassa olevaan asetukseen rajoitusten piiriin lisättiin Satakunnan maakunta.Anniskelu- ja aukioloajarajoitukset maakunnittainUudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan tai Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä alkoholijuomien anniskelu on sallittua klo 7-22. Ravintolan saa pitää avoinna kello 5-23. Muutoksena näiden rajoitusten piiriin lisättiin Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunta.Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun tai Lapin maakunnassa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä alkoholijuomien anniskelu on sallittua klo 7-22. Ravintola, jonka alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24.Alkoholin anniskelu Pohjois-Savon maakunnan ravitsemisliikkeissä on edelleen sallittu kello 7-24 välillä. Ravintolan saa pitää avoinna kello 2-1.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eduskunta hyväksyi hallituksen 4.2.2021 antaman esityksen laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Muutoksella jatketaan edelleen ravitsemisliiketoiminnan rajoituksia koskevien säännösten voimassaoloa. Tasavallan presidentti vahvisti lain 26.2.2021.Ravitsemisliiketoimintaa koskevat rajoitukset lisättiin toukokuussa tartuntatautilakiin väliaikaisesti lisättyyn 58 a §:ään. Nyt lain ja väliaikaisen pykälän voimassaoloa jatketaan sisältöä muuttamatta ajalle 1.3.–30.6.2021.Jo aiemmin säädettyjen rajoitusten ja velvoitteiden voimassaolo jatkuu. Eduskunnan hyväksymän lain sisältö vastaa nykyisiä säännöksiä. Ravitsemisliikkeiden on noudatettava hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehdittava asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Ravitsemisliikkeiden on laadittava suunnitelma velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamisen tueksi. Toteuttamista koskeva kuvaus ja suurin sallittu asiakasmäärä on pidettävä asiakkaiden nähtävillä. Aluehallintovirastot valvovat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista.Laissa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa, ruuan ja juoman noutomyyntiä eivätkä huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä. Rajoitusten ulkopuolelle jäävät myös Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevien laivojen ja lentokoneiden ravintolat.Valtioneuvoston asetuksella voidaan edelleen säätää ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikaa sekä niiden sisätilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä koskevia rajoituksia. Valtioneuvosto säätää tarkemmista rajoituksista tänään antamallaan asetuksella, josta tiedotetaan erikseen.Hallituksen linjauksen mukaisesti eduskunnalle valmistellaan esitys ravitsemisliikkeiden sulkemisesta ajaksi 8.-28.3.2021. Ehdotettu sulkeminen ei koskisi epidemian perustason alueita. Nyt voimaan tulevat säännökset koskevat kaikkia maan ravitsemisliikkeitä ennen 8.3.2021 ja tämänkin jälkeen niitä ravitsemisliikkeitä, joihin sulkemista koskevaa lakia ei sovelleta.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitys rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen vaikutuksista on valmistunut. Selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittämistyölle. Työryhmä asettaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Selvitys julkistettiin 26. helmikuuta.TaustaaRahapelihaitat nähdään yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta suuriksi, minkä johdosta asiaan on katsottu välttämättömäksi puuttua lainsäädännöllisin keinoin ja lisäämällä rahapelaamisen vastuullisuustoimia. Tämän lisäksi rahapeliautomaatteja on pidetty suljettuina koronavirusepidemian vuoksi.Veikkaus Oy arvioi, että toimenpiteiden seurauksena valtiolle tuloutetut vuosittaiset rahapelituotot vähenevät noin 300 miljoonalla eurolla. Samalla kun rahapelihaitat vähenevät, tämä merkitsee rahapelituotoilla rahoitettujen edunsaajien rahoituksen alenemista. Tämä asettaa nykyjärjestelmän haastavaan tilanteeseen, jossa pitäisi samanaikaisesti kyetä ehkäisemään rahapelihaittoja ja turvaamaan kansalaisyhteiskunnan ja muiden edunsaajien tulevaisuus.Neljä vaihtoehtoa suomalaiselle rahapelijärjestelmälleTyöryhmä esittää neljä erilaista tulevaisuuden vaihtoehtoa suomalaiselle rahapelijärjestelmälle: Pysytään nykyisessä järjestelmässä ja toivotaan, että se riittää;Kertaratkaisu, jossa siirto yleiskatteelliseen budjettiin tapahtuu yhdellä kertaa ja kaikki korvamerkinnät poistuvat;Kokonaisuusuudistus vuoden 2024 alusta, jossa huolellisesti valmistellaan siirtyminen tulojen osalta yleiskatteellisuuteen ja menojen osalta kehysbudjetointiin;Osittaisuudistus, jossa siirretään vaiheittain osa menoista yleiskatteellisuuden piiriin ja osa jätetään korvamerkityiksi ja rahapelituotoista rahoitettavaksi.Ensimmäisessä vaihtoehdossa nykyisten edunsaajien rahoituksen taso jää vastaamaan tulevia rahapelituottoja (Veikkaus Oy:n arvio vajaa 700 miljoonaa euroa vuosittain). Jokaisena vuotena tulee harkittavaksi rahapelituottojen laskun aiheuttama kompensaatiotarve ja mahdollinen lisärahoitusvaatimus.Toisessa vaihtoehdossa Veikkaus Oy:n tuotto siirretään kokonaisuudessaan yleiskatteelliseksi ja menot puolestaan tulevat normaalin budjettikäsittelyn piiriin – toisin sanoen, edunsaajien rahoitus siirrettään yhdellä kertaa kehysriiheen päätettäväksi. Vaikka ratkaisu on budjetin kannalta selkeä, tulisi se aiheuttamaan huomattavia äkillisiä sopeutumisongelmia.Kolmannessa vaihtoehdossa käynnistetään valmistelutyö, jonka tarkoituksena on siirtää rahapelituotot yleiskatteelliseen budjettiin ja vastaavasti menokehyksiin otetaan vähintään sitä suuruusluokkaa olevat varat. Asian valmistelu käynnistettäisiin välittömästi vaadittavien lainsäädäntömuutosten osalta. Samoin käynnistettäisiin valmistelu Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettujen toimintojen siirtämisestä kehyspäätöksiin. Aikataulun suhteen ensisijainen vaihtoehto on, että uudistus viedään loppuun nykyisen eduskunnan aikana, jolloin sen toteuttaminen olisi mahdollista vuoden 2024 alusta.Neljännessä vaihtoehdossa osalle nykyisistä edunsaajista ohjataan rahapelituottoja ja osa edunsaajista siirretään rahoitettavaksi valtion budjetista. Tässä vaihtoehdossa hallitus joutuu päättämään erikseen, mitkä menoerät siirretään yleiskatteelliseen budjettiin. Tämä saattaa myös johtaa tilanteeseen, joka edellyttäisi jakosuhdelain muutosta jokaisessa siirtymävaiheessa. Jakosuhteita tulisi harkita uudelleen, jos edunsaajia siirrettäisiin tavanomaisen budjetin piirin epätasaisessa suhteessa eri edunsaajaministeriöiden alaisuudesta.Työryhmä asettaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Yleiskatteisuuteen siirtymisessä on myös haasteensa. Ymmärrettävästi edunsaajien siirtäminen valtion menokehykseen poistaisi kansalaisyhteiskunnan rahoituksen riippuvuuden rahapelituottojen epävarmuudesta, mutta tekisi sen puolestaan riippuvaiseksi poliittisesta päätöksestä ja epävarmuudesta. Edunsaajien ja kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen mitoittaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden arviointi tarvitsevat huolellisen valmistelun ja suunnitelman. Kehysrahoituksella tulisi periaatteellisesti pyrkiä rahoittamaan nykyisiä edunsaajia ja kansalaisjärjestöjä siten, että niiden toiminta ei altistuisi kohtuuttomalle rahoitukselliselle epävarmuudelle ja epävakaudelle. Edunsaajien rahoitus ei pidä olla kansanvallan ulottumattomissa, mutta sen tulee olla suojassa liian äkkinäisiltä poliittisilta suhdanteilta.Edunsaajien ja kansalaisyhteiskunnan rahoituksen vakautta voitaisiin lisätä, mikäli rahoituksen mittaluokka voitaisiin määrittää yhtä vaalikautta pidemmäksi ajaksi. Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden vaihtoehtoja 

Lähde: Valtioneuvosto.fi