NordenBladet — Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kyösti Arovuoren laatima selvitys elintarvikeketjun sopimussuhteista julkaistiin 3. maaliskuuta. Selvityksen mukaan maatalouden kannattavuusongelmat ovat ratkaistavissa elintarvikeketjun osapuolten nykyisillä sopimusrakenteilla.”Pidän hyvänä, että kauppa- ja tuottajajärjestöt tarttuivat yhteiseen ongelmaan ja kaikki osapuolet ovat sitoutuneita etsimään ratkaisuja ja toimimaan yhdessä ruokaketjun markkinatilanteen korjaamiseksi”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.Ministeri Lepän mukaan elintarvikeketjun sopimussuhteita käsittelevä selvitys antaa sekä kaupalle että tuottajille tehokkaita ja konkreettisia keinoja markkinan epätasapainon korjaamiseksi.
”Kuten Arovuoren laatima selvitys osoittaa, jokaisen ruokaketjun osan on osallistuttava kannattavuuskriisin ratkomiseen. Kauppojen täytyy pystyä tuotantokustannuksia seuraavaan sopimiseen ja muuttaa neuvottelukäytäntöjään reilummiksi. Alkutuotannon on vahvistettava omaa markkina-asemaansa keskinäisellä yhteistyöllä.”Kasvaneet tuotantokustannukset ovat siirtyneet ketjussa eteenpäin hitaasti ja kasvanut taakka on jäänyt tuottajien vastuulle. Lepän mukaan odotukset neuvotteluprosessille ja neuvotteluosapuolille kasvavat.”Näin ei voi jatkua pitkään. Neuvotteluihin ja hinnantarkastuksiin on saatava selkeämmät pelisäännöt, sillä kaupan ollessa käytännössä kahden toimijan käsissä, ei toimittajalle jää vaihtoehtoisia myyntikanavia. Sopimuksen menettämisen seurauksena on pahimmillaan toiminnan lopettaminen.”Kustannusindeksi neuvottelujen tueksiSelvityksessä ehdotetaan uutena keinona elintarvikeketjun kustannusindeksiä, jonka avulla tuotantokustannukset voitaisiin huomioida kaupan sopimuksissa. Indeksille määritetyn vaihteluvälin ylittyminen tai alittuminen aloittaisi hintaneuvottelut kaupan ja tarjoajien välillä.
Ministeri Lepän mukaan kustannusindeksi olisi hyvä työkalu hintaneuvotteluihin. Indeksin rakentaminen vaatii kuitenkin elintarvikesektorin tilastoinnin kehittämistä tarkemmaksi. Myös julkaisuaikavälin täytyy olla nykyistä tiheämpi, jotta hintamuutokset näkyisivät indeksissä riittävän nopeasti.Arovuoren selvityksessä esitetään myös muita yksittäisiä toimenpiteitä, joilla voitaisiin vahvistaa tuottajan asemaa elintarvikeketjussa.Tuottajaorganisaatioita perusteilleSelvityksessä todetaan, että tuottajien välisen yhteistyön lisäämisellä voidaan tasapainottaa neuvotteluvoimaa. Suurempien tarjontaerien kokoaminen, tarjonnan ajoittaminen ja sopeuttaminen kysyntään tuottajien yhteistyönä parantaisi tuottajien asemaa osana elintarvikeketjua.Maaseuturahasto on avannut 1. maaliskuuta hankkeiden ideahaun, jonka teemana on tuottajien yhteistyö ja tuottajaorganisaatioiden perustaminen. Ideoilla toivotaan ratkaisuja alkutuotannon kannattavuuden parantamiseen ja viljelijöiden yhteistyömuotojen ja -käytäntöjen vahvistamiseen.Selvityksen tilasivat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rakentaminen kasvaa tänä vuonna yhdestä kolmeen prosenttia. Ensi vuonna rakentamisen määrä vähenee, arvioi Rakennusalan suhdanneryhmä 3. maaliskuuta julkaistussa raportissaan.Asuntojen rakentamisen ennätysvilkas vauhti vuonna 2021 on vaihtunut hitaampaan tahtiin, jota varjostavat kansainvälisen epävarmuuden lisääntyminen sekä korkojen mahdollinen nousu. Tänä vuonna vapaarahoitteisten ja valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentaminen jatkuu vilkkaana. Asuntosijoituksiin ennustetaan virtaavan edelleen pääomia, mutta vauhdin arvioidaan hidastuvan vähitellen. Pientalojen rakentaminen on lisääntynyt selvästi viime vuosien aikana, ja trendin uskotaan jatkuvan. Hyvä työllisyyskehitys tukee rakentamisen kysyntää, ja etätyön kasvu on tuonut uutta kiinnostusta keskustojen ulkopuolisiin asumismahdollisuuksiin.  Isot yritykset suunnittelevat investoivansa tänä vuonna reippaasti, mutta kansainvälinen epävarmuus voi jarruttaa vauhtia. Teollisuusrakennuksia ja varastoja koskevia rakennuslupia on myönnetty kasvavalla vauhdilla. Myös uusista toimitiloista on kysyntää, vaikka vanhoja tiloja on runsaasti vapaana. Sairaalarakentaminen on hidastumassa. Myös uusia kouluja rakennetaan nyt viime vuosia vähemmän. Rakennustarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, eivätkä hintapaineet näytä laskevan lyhyellä aikavälillä. Myös ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Rakennusalalla työskentelevien määrän ennakoidaan kuitenkin kasvavan vielä vuoden ensimmäisen puoliskon ajan. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa rakentamisen määrän kasvavan tänä vuonna 1–3 prosenttia. Ensi vuonna rakentamisen arvioidaan vähenevän 1–3 prosenttia. Korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan lähivuosina parin prosentin vakaata vauhtia. Maa- ja vesirakentaminen kasvaa tänä vuonna pari prosenttia ja vähenee hieman ensi vuonna. Rakennusalan suhdanneryhmän raportti ja ennuste on laadittu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, eivätkä arviot hyökkäyksen mahdollisista vaikutuksista rakentamisen sektorille sisälly ennusteeseen. Riski ennustettua heikommasta kehityksestä on kuitenkin merkittävä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö avasi helmikuussa haun kahteen erilliseen julkisen sektorin digitalisaatiota edistävään tukimuotoon. Tukimuodot eivät ole päällekkäisiä, vaan tekemisen muodoiltaan ja kohteiltaan erilaisia.Kuntien digitalisaation valtionavustusta voi saada kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. Digiohjelman asiantuntijatuki on puolestaan esimerkiksi palvelumuotoilijan tai käytettävyysosaajan käytännön asiantuntija-apua.  Valtiovarainministeriön asiantuntijat vaihtavat keskenään tietoa saapuneista hakemuksista ja tehdyistä valinnoista. Samaan kehittämiskohteeseen ei ole mahdollista saada tukea molemmista lähteistä. Taulukko tukimuotojen luonteista ja eroavaisuuksista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kolmansien rokoteannosten ottamista suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille. Koronarajoitukset ovat keventyneet, mutta ihmisten on edelleen tärkeä pysyä sairaana kotona, käyttää maskia julkisissa sisätiloissa sekä huolehtia hyvästä käsihygieniasta.Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli sunnuntaina 27.2. yhteensä 316 koronapotilasta, kun viikkoa aiemmin 20.2. potilaita oli yhteensä 322. Arviolta 2/5 erikoissairaanhoidon potilaista on hoidossa ensisijaisesti muun syyn kuin koronavirustaudin vuoksi. Teho-osastoilla oli 27.2. 44 potilasta, kun 20.2. määrä oli 38. Viikolla 8 teho-osastoille tuli 36 uutta covid-19-potilasta, kun edellisellä viikolla määrä oli 25. Ensisijaisesti koronavirustaudin takia tehohoidossa päivittäin olevien potilaiden määrä vaihteli välillä 29–31 viikon 8 aikana. Epidemian kulun arviointiin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on sama kuin viime viikolla, 0,85–1,05 (90 % todennäköisyysväli). Tehollisen tartuttavuusluvun arvio perustuu erikoissairaanhoidon koronatapauksiin.Koronaviruksen perimän kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla. Koronavirusjäämien määrän kehityssuunta on kääntynyt laskuun vain Espoossa ja Helsingissä, muilla seurantapaikkakunnilla trendi on jatkanut nousuaan tai pysynyt tasaisena. Nämä tulokset näkyvät jätevesiseurannan viikkoraportissa, joka julkaistaan perjantaina klo 12.00 THL:n verkkosivuilla.30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestituloksesta tapahtuneita kuolemia oli sunnuntaihin 27.2.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 2 366. Viimeisen kahden kalenteriviikon aikana (14.–27.2.) menehtyneitä on kirjattu 152, kun edeltävän kahden viikon vastaava luku oli yhteensä 225 menehtynyttä. Osana epidemian tilannekuvaa THL on seurannut kuukauden sisällä koronadiagnoosista raportoitujen kuolemantapauksien määrää. THL selvittää parhaillaan niiden menehtyneiden määrää, joilla pääasiallinen kuolinsyy ei kuitenkaan liity todettuun koronainfektioon.Rokotukset suojaavat vakavalta koronataudilta edelleen hyvin. Kolmansien annosten ottaminen on erityisen tärkeää riskiryhmille ja 60 vuotta täyttäneille. Suomessa 2.3.2022 mennessä 18 vuotta täyttäneistä 86,4 prosenttia on saanut vähintään kaksi ja 61 prosenttia kolme rokoteannosta. 18 vuotta täyttäneessä väestössä kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut viikon aikana (24.2.–2.3.) arviolta 0,6 prosenttiyksiköllä. Kattavuuden kasvu on edelleen hidastunut, sillä tätä edeltävän viikon aikana kolmannen annoksen kattavuus kasvoi 0,8 prosenttiyksiköllä. Neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.Epidemiaa torjutaan paikallisin ja alueellisin kohdennetuin toimin. Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi, kontaktien välttäminen sairaana, kotitestaus ja mahdollisimman korkea rokotuskattavuus.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut keskeiset koronaepidemian seurantatiedot verkkosivuilleen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden sisäministerit kokoontuvat Brysselissä 3.3. oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon. Ministereiden asialistalla on muun muassa Schengenin kehittäminen sekä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus. Ministerit jatkavat myös keskustelujaan EU:n vastauksesta Ukrainan tilanteeseen. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Krista Mikkonen.Sisäministerit tapasivat viimeksi sunnuntaina 27.2. Ukrainan tilanteen takia ja keskustelivat muun muassa tilapäisen suojelun direktiivistä. Direktiivin aktivointi mahdollistaisi vuoden tai korkeintaan kolmen vuoden tilapäisen, työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan myöntämisen sen piiriin otetuille henkilöille nopeasti kaikkialla EU:ssa. Komissio antoi 2.3. direktiivin aktivoimista koskevan aloitteen käsiteltäväksi neuvostossa. Ministerit keskustelevat mm. siitä, ketkä kuuluisivat suojelun piiriin.– Suomi kannattaa direktiivin aktivointia. Tämä takaisi suojelua tarvitseville nopeasti samankaltaisen aseman kaikkialla EU:ssa. Neuvostossa toivottavasti saadaan jäsenmailta vihreä valo tilapäisen suojelun aktivoinnille, ja päätöksen yksityiskohdista sovittaisiin pian sen jälkeen, Mikkonen kertoo.Tilapäisen suojelun direktiivi on tarkoitettu joukottaisen maahantulon tilanteita varten, joissa EU-alueelle saapuu kolmansien maiden kansalaisia, jotka eivät voi palata kotimaahansa erityisesti sodan, väkivallan tai ihmisoikeusloukkausten takia.Ranska haluaa uudistaa ja kehittää SchengeniäKokouksessaan sisäministerit keskustelevat Schengen-alueen poliittisesta hallinnoinnista ja yleistilanteesta Schengen-alueella. Ranska pyrkii puheenjohtajakaudellaan edistämään Schengen-järjestelmän uudistamista ja toimia, joilla voidaan parantaa ja tehostaa Schengen-alueen toimivuutta. Tavoitteena on, että jäsenmaiden ministerit ohjaisivat Schengenin kehittämistä ja myös, että tilannekuvaa Schengenistä ylläpidettäisiin paremmin poliittisella tasolla.  Suomi tukee kokonaisvaltaista lähestymistapaa Schengenin kehittämiseen ja järjestelmän rakentamista tehokkaan ulkorajavalvonnan, sisärajatarkastusten puuttumista kompensoivien toimenpiteiden ja Schengenin vankan hallinnon pohjalta. Suomi painottaa jäsenmaiden ja neuvoston keskeistä roolia komission ohella Schengen-alueen toiminnan varmistamisessa. Schengen-asioissa on esillä myös yleisnäkemyksen hyväksyminen Schengenin arviointi- ja valvontamekanismia koskevasta asetusehdotuksesta. EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen työstäminen jatkuuMinisterit jatkavat keskustelua EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta. Puheenjohtajamaa Ranska on toteuttanut uutta lähestymistapaa, tarkoituksena edetä asteittain ja pyrkiä vastaamaan jokaisessa vaiheessa mahdollisimman hyvin kaikkien jäsenmaiden tarpeisiin.Ranskan tavoitteena on, että jäsenmaat saavuttavat maaliskuun neuvostossa yhteisymmärryksen uudistuksen ensimmäisen askeleen sisällöstä yleisellä tasolla. Suunnitelma tarkentuu vielä myöhemmissä keskusteluissa.Päätelmät ilmastonmuutoksen vaikutuksista pelastuspalvelun alalla hyväksytäänLisäksi neuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätelmät ilmastonmuutoksen vaikutuksista pelastuspalvelun alalla sekä julkilausuma Interpolin julkaisemista kansainvälisistä etsintäkuulutuksista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin altistumistapaus on selvitetty. Pääministeri voi jatkaa lähitöissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö selvitti digipalvelulain toimeenpanon edistymistä kolmannen kerran vuodenvaihteessa 2021–2022. Kysely suunnattiin lain soveltamisalaan kuuluville organisaatioille, joita ovat kaikki viranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset sekä tietyt lain velvoittamat yritykset, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt. Kyselyyn vastanneiden mukaan tilanne lain toimeenpanon osalta näyttää hyvältä, mutta vastauksissa nousi esiin myös osaamisen, resurssien ja ymmärryksen puutteita.Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta. Tämä parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja. Organisaatioilla on halua oppia ja ymmärtää lain toimeenpanoa ja saavutettavuutta, mutta muun muassa resursointi organisaatioissa ei anna tähän mahdollisuutta. Organisaatiot mieltävät lain enemmän saavutettavuuslaiksi eivätkä ole kaikilta osin sisäistäneet velvoitteita digipalveluiden järjestämisestä.Lain toimeenpanon osalta ei merkittäviä muutoksia edelliseen vuoden kyselyyn Merkittävimmät muutokset edelliseen kyselyyn verrattuna liittyivät lain velvoitteiden huomioimiseen. Vastaajista 90 prosenttia ilmoitti, että lain tuomat velvoitteet on huomioitu kaikissa tai suurimmassa osassa palveluita. Vuonna 2021 vastaava osuus oli noin 80 prosenttia. Konkreettisia toimenpiteitä ovat olleet muun muassa Suomi.fi-palveluiden käyttöönotto sekä palveluiden ja sivustojen uudistaminen ja sähköistäminen.Kyselyn perusteella käy muun muassa ilmi, että vastaajista 79 prosentilla organisaatioista lain edellyttämä mahdollisuus viestien vastaanottamiseen ja lähettämiseen tietoturvallisesti on olemassa. Lisäksi lain mukaan viranomaisen tulee julkaista yhteystieto, josta saa neuvontaa digipalvelun käyttöön. Vastaajista 87 prosenttia ilmoitti, että yhteystieto löytyy suurimmasta osasta tai kaikista palveluista. Organisaatiot ovat tehneet saavutettavuuden parantamiseksi selvityksiä nykytilasta, mutta kaikki havaittuja puutteita ei ole korjattu. Tämä johtuu siitä, että organisaatiot ovat esimerkiksi odottaneet järjestelmäuudistusta. Organisaatiot ovat kuitenkin kokeneet, että tehdyt saavutettavuusarvioinnit ovat olleet hyödyllisiä.Kyselyn tulokset perustuvat organisaatioiden omiin arvioihinKyselyn tuloksia on pystytty osittain vertaamaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston kansalliseen saavutettavuustarkastusta koskevaan raporttiin, joka julkaistiin loppuvuodesta 2021. Raportissa kävi ilmi, että iso osa valvonnan kohteena olleista digitaalisista palveluista ei täyttänyt digipalvelulain saavutettavuusvaatimuksia. Nyt tehdyn kyselyn vastaukset perustuvat organisaatioiden omaan arvioon siitä, onko palveluissa huomioitu ja ymmärretty saavutettavuuden ja digipalvelulain vaatimukset. Esimerkiksi vastaajat uskovat saavutettavuuden olevan paremmassa tilanteessa kuin saavutettavuusvalvonnan tarkastuksen mukaan oli.Organisaatiot tarvitsevat saavutettavuudesta ja digipalvelulain toimeenpanosta lisää koulutusta ja ohjeistusta. Valtiovarainministeriön Digitalisaation edistämisen ohjelma selvittää lisäkoulutuksen ja -ohjeistuksen järjestämistä.Digipalvelujen järjestämiseen liittyvät velvoitteet astuivat voimaan 1. lokakuuta 2019. Kysely on toteutettu vuosina 2020, 2021 ja 2022. Viimeisimpään kyselyyn vastasi 187 organisaatiota.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sanna Marin jää tänään torstaina 3. maaliskuuta etätöihin varotoimena mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat keskiviikkona 2. maaliskuuta ylimääräiseen epäviralliseen videokokoukseen. Ministerit keskustelivat Ukrainan tilanteesta ja hyökkäyksen vaikutuksesta maatalousmarkkinoihin. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Maatalousministerien kokouksen aiheena oli maatalousmarkkinoiden tilanne Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen ja Ukrainan tukeminen. Ukrainan tilanne vaikuttaa maataloustuotteiden ja maatalouden tuotantopanosten maailmanmarkkinoihin. Ministerien keskustelun tavoitteena oli jakaa alustavaa tietoa ja ennusteita maataloustuotteiden tarjonnasta ja hinnoista. Lisäksi tavoitteena oli identifioida maataloussektorille aiheutuvat ongelmat sekä EU:n sisäiset ja kansainvälisen yhteistyön toimet. Kaikki maatalousministerit totesivat solidaarisuutensa Ukrainalle ja olivat laajasti valmiita toimiin, joilla myös Ukrainan elintarvikehuolto turvataan.Maatalouden tuotantokustannusten, kuten rehujen, lannoitteiden ja energian hinnat ovat jo ennen nykyistä kriisitilannetta olleet korkealla tasolla. Ministereillä oli huoli, että Ukrainan tilanne pahentaa tilannetta edelleen ja pyysivät, että komissio seuraa tarkasti tilannetta ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin markkinatilanteen tasapainottamiseksi. Keskustelussa kaikki maatalousministerit painottivat ruokaturvan tärkeyttä. Ministeri Jari Leppä painotti, että ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta tulee pitää kiinni kaikissa tilanteissa. Ministeri Leppä esitti kokouksessa myös huolensa maatalouden kausityövoiman saatavuudesta tulevalle satokaudelle ja esitti toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Helpottamalla työvoiman liikkuvuutta ja joustavoittamalla kausityövoimaa koskevia sääntöjä autetaan sekä sotaa pakenevia ihmisiä, että huolehditaan EU:n ruokaturvasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeri Tuppurainen on saanut keskiviikkona 2. maaliskuuta positiivisen tuloksen PCR-koronatestistä.Ministerillä on flunssan kaltaisia oireita ja hän työskentelee toistaiseksi etänä kotoaan voinnin mukaan.Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt asian edellyttämät toimet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi