Virolainen kansankulttuuri: MISSÄ voi opiskella, KANSANKULTTUURIN alaa koskeva tietokanta sekä luettelo yhdistyksistä
NordenBladet – Kansankulttuurikenttä käsittää luovan ja kansallisiin perinteisiin perustuvan harrastustoiminnan, kansanperinteen, henkisen kansanperinteen, kansallisen ja alueellisten perinnekulttuurien tutkimisen, säilyttämisen ja ikuistamisen, julkiset kulttuuritilaisuudet ja kansankulttuurialan seuratoiminnan, koulutuksen ja täydennyskoulutuksen.
Valtion tehtävä on taata henkisen kulttuuriperinnön arvostus, säilyttäminen ja kehittäminen, kuten myös laulu- ja tanssijuhlaperinteen kestävyys.
Kansankulttuurin harrastajia on Viron yhteiskunnassa hyvin paljon ja heidän määränsä kasvaa siitä huolimatta, että väkiluku vähenee. Kansankulttuurin suosio takaa sen, että ikivanhat perinteet pysyvät elinvoimaisina myös nykyisin. Johdonmukaisen toiminnan ja perinteiden jatkajien ansiosta elinvoimaisina säilyvät niin kanteleensoitto, kuorolaulu kuin kansallispukujen käytön perinnekin. Ne ovat vain osa rikasta virolaista kansankulttuuria.
Kansankulttuurin asiantuntijoita koulutetaan Tallinnan yliopistossa, Tarton yliopistossa, Tarton yliopiston Viljandin kulttuuriakatemiassa sekä Viron teatteri- ja musiikkiakatemiassa. Monilla sektoreilla on luotu ammattipätevyysjärjestelmä.
Tilasto
– Kansankulttuurikeskuksen tietokannan mukaan pysyvästi toimivissa ryhmissä on yli 87.000 harrastajaa. Harrastajat toimivat lähes 2.800 laitoksessa tai järjestössä ja heillä on yli 4.700 ohjaajaa.
– Kuorolaulun harrastajia Virossa on lähes 40.000.
– Virossa toimii suunnilleen 450 kansantaloa (kulttuurikeskusta, seurain- tai kyläntaloa).
– Kansankulttuurialan tietokanta »
HUOM! Tietokantaa ei tällä hetkellä päivityksen vuoksi näy!
– Viron tilastoviraston tietokanta: kansankulttuuri »
Tärkeimmät yhteistyökumppanit:
Kansankulttuurikeskus (Rahvakultuuri Keskus)
Kansankulttuurikeskus on valtiollinen pätevyyskeskus, joka kokoaa erikoisalan tietoa, toteuttaa koulutusta sekä neuvoo ja tukee kansankulttuurin parissa toimivia järjestöjä ja henkilöitä.
Kansankulttuurikeskuksen hyväksi työskentelee jokaisessa maakunnassa kansankulttuuriasiantuntija, jonka päätehtävänä on hallinnoida kansankulttuurialaa ja ohjata valtakunnallisia kansankulttuuritilaisuuksia (laulu- ja tanssijuhlat, kansanperinnefestivaalit).
Kansankulttuurikeskuksen tärkeimmät tehtävät:
– pitää yllä kansankulttuurialan tietokantaa;
– hallinnoida Viron henkisen kulttuuriperinnön luetteloa pitäen perustana UNESCO:n henkisen kulttuuriperinnön suojelua koskeva yleissopimus, – johon Viro liittyi vuonna 2006;
– järjestää kansankulttuurin tukiohjelmien hakemusten käsittelyä, jolloin tukien rahoittajana on kulttuuriministeriö;
– järjestää koulutustilaisuuksia ja kursseja kansankulttuurialalla.
Viron laulu- ja tanssijuhlasäätiö (Eesti Laulu- ja Tantsupeo Sihtasutus)
Valtiollinen säätiö, jonka tehtävänä on järjestää sekä valtakunnallisia että nuorten laulu- ja tanssijuhlia. Säätiö järjestää laulu- ja tanssijuhlien valmisteluun osallistuville yhteisöille tukien jakamista, jota rahoittaa kulttuuriministeriö.
Laulujuhlat (NordenBladet/Helena-Reet Ennet)
Viron alueellisen kulttuuripolitiikan neuvosto (Eesti Regionaalse Kultuuripoliitika Nõukoda, ERKPN)
on kulttuuriministeriön yhteyteen vuonna 1997 perustettu neuvoa-antava elin, joka toimii edelleenkin. Neuvostoon kuuluvat kaikkien maakuntahallitusten kulttuurivirkailijat sekä kansankulttuurikeskuksen, sisäministeriön ja kulttuuriministeriön edustajat.
ERKPN:n toimintaa koordinoi kulttuuriministeriön kulttuuriarvojen osasto. Neuvoston jäsenet tekevät ministeriön neuvonantajien kanssa yhteistyötä maakuntia koskevissa aiheissa.
Henkisen kulttuuriperinnön neuvosto (Vaimse kulttuuripärandi nõukogu, VKPN)
VKPN on kulttuuriministeriön yhteyteen vuonna 2009 perustettu asiantuntijaryhmä. Neuvoston päätehtävinä on kehittää henkisen kulttuuriperinnön toimintasuunnat ja suojakeinot, esittää niitä koskevat ehdotukset kulttuuriministeriölle ja vahvistaa Viron henkisen kulttuuriperinnön luettelo sinne esitetyistä kulttuuriarvoista.
Kansankulttuurin keskusjärjestöt
Kansankulttuurin keskusjärjestöjen perustoimintana on kehittää erikoisalan luovaa harrastustoimintaa. Seurat toimivat kattojärjestöinä, jotka ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Seurat tilaavat usein uutta tuotantoa, järjestävät valtakunnallisia ja kansainvälisiä erikoisalojen tilaisuuksia eri ikäryhmille, suorittavat koulutustoimintaa ja myöntävät ammattitodistuksia.
Kulttuuriministeriö osoittaa kansankulttuurin keskusjärjestöille vuosittain toiminta-avustusta, jotta järjestöt voivat toteuttaa kehitysohjelmaansa perustuvaa toimintaohjelmaa.
Kansankulttuurin keskusjärjestöt:
– Viron kuoroyhdistys (Eesti Kooriühing)
– Viron kansantanssi- ja kansanmusiikkiseura (Eesti Rahvatantsu- ja Rahvamuusika Selts)
– Viron kansallinen kansanperinneneuvosto (Eesti Rahvuslik Folkloorinõukogu)
– Viron kansantaiteen ja käsityön liitto (Eesti Rahvakunsti ja Käsitöö Liit)
– Viron harrastusteatteriliitto (Eesti Harrastusteatrite Liit)
– Viron kulttuuriseurojen liitto (Eesti Kultuuriseltside Ühendus)
Alueelliset ja erikoisalojen järjestöt
Kulttuuriympäristöille tärkeät järjestöt ja laitokset ovat Kihnun kulttuuriympäristösäätiö (SA Kihnu Kultuuriruum), Mulkkien kulttuuri-instituutti ry (MTÜ Mulgi Kultuuri Instituut) ja valtiollisena laitoksena Võrun instituutti (Võru Instituut).
– Võrun instituutti on vuonna 1995 kulttuuriministeriön yhteyteen luotu tiede- ja kehityslaitos (valtionlaitos). Instituutin toiminnot koskettavat lähinnä historiallista Võrumaata ja auttavat säilyttämään võrumaalaisten omaa kieltä ja kulttuuria.
– Kihnun kulttuuriympäristösäätiö ja Mulkkien kulttuuri-instituutti ovat kattojärjestöjä, jotka koordinoivat yhteisön yhteistä toimintaa kansankulttuurin alalla.
– Viron perinnemusiikkikeskus ry on koko maassa toimiva yhdistys, joka levittää elävää perinnemusiikkia ja tukee erikoisalan harrastuskoulutusta. Kyseessä on virolaisten musiikkikoulujen, kansalaisjärjestöjen, perinnemusiikkiyhtyeiden, kansanperinneryhmien, yksittäisten soittoniekkojen ja perinnemusiikin harrastajien kumppani ja tietokeskus. Keskuksen yhteyteen on perustettu myös vapaa koulu August Pulstin opisto ja perinnemusiikin tietokokoelma. Kulttuuriministeriö osoittaa perinnemusiikkikeskukselle toimintatukea.
Alun valokuva: Kansanmusiikkia esittävät nuoret muusikot Sandra S.S ja Estella Elisheva
Lähde: NordenBladet.ee
