Viron muinaismuistojen suojelu: Virossa on säilynyt runsaasti eri aikakausien kulttuuriperintöä! + MUISTOMERKKIREKISTERI ja MUINAISMUISTOJEN SUOJELULAKI
NordenBladet – Virossa on säilynyt runsaasti eri aikakausien kulttuuriperintöä. Se on merkki valtion ja ihmisten historiasta ja osa meidän identiteettiämme. Historiaa ei ole ikuistettu vain vanhoihin asiakirjoihin, vaan myös kulttuuriympäristöön, rakennuksiin, esineisiin ja maisemaan.
Kulttuuriperinnön suojelussa on ajan myötä yhä enemmän liikuttu yksittäisen kohteen suojelusta alueiden suojeluun kokonaisuutena – rakennusryhmien, korttelien ja paikkakuntien arvostamisen suuntaan. Virossa on rakennetun ympäristön suojelemiseksi valtakunnallisella tasolla vahvistettu 12 muinaismuistojen suojelualuetta. Ne ovat yleensä keskiajan tai uuden ajan vanhoja kaupunkeja: Tallinna, Tartto, Narva, Kuressaare, Pärnu, Valga, Võru, Viljandi, Paide, Rakvere ja Lihula. Rebalan muinaismuistojen suojelualue on otettu mukaan arvokkaan kulttuurimaiseman suojelemiseksi.
Virossa on myös kansainvälisesti tunnustettua kulttuuriperintöä. Tallinnan vanha kaupunki ja Tarton tähtitorni (Struven geodeettisen ketjun osana) kuuluvat UNESCO:n maailmanperintäluetteloon, joka on korkein aineelliselle kulttuuriperinnölle annettava kansainvälinen tunnustus.
Vuosi 2013 julistettiin Virossa kulttuuriperinnön vuodeksi.
Tilasto
– Osa kulttuuriarvoista on vahvistettu muistomerkeiksi, joka tarkoittaa, että ne ovat valtiollisen suojelun alaisia. Vuoden 2015 tilanteen mukaan Virossa on yli 26.500 muistomerkkiä.
– Muistomerkkien joukkoon kuuluu yli 6.600 arkeologista muistomerkkiä (asutuspaikat, haudat, kulttikivet, hiidet, laivanhylyt ym.), yli 5.260 rakennusmuistomerkkiä (rakennukset, sillat, kartanonpuistot ym.), lähes 1.270 historian muistomerkkiä (tärkeisiin henkilöihin tai historian tapahtumiin liittyvät paikat, vapaussodan muistomerkit, hautausmaat ym.). Kaikkein eniten on taidemuistomerkkejä – yli 13.400.
– Suurin osa taidemuistomerkeistä on kirkko-omaisuutta, mutta niiden joukossa on myös monumentteja, taideteoksia yms.
Muistomerkkien verkkorekisteri »
Lainsäädäntö
Muistomerkkien suojelun perustana on muinaismuistojen suojelulaki. Lain tavoitteena on taata muistomerkkien ja muinaismuistojen suojelualueiden säilyminen niille ominaisessa ympäristössä, jotta ihmiset voisivat nauttia kulttuuriperinnöstä koko sen rikkaudessa ja alkuperäisyydessä sekä nykyaikana että myös tulevaisuudessa. Kulttuuriperinteen säilyttämiseksi muistomerkkejä ja muinaismuistojen suojelualueita tehdään tunnetuiksi, niiden suojelua järjestetään, niitä koskevia toimenpiteitä säädellään ja edistetään kulttuuriperintöä koskevaa koulutusta ja tieteellisiä töitä.
Lisäksi Viro on liittynyt useihin kansainvälisiin yleissopimuksiin, joiden periaatteet ovat osa muinaismuistojen suojelutyötä. Ne ovat:
– UNESCO 1972, 1970
– Haagin yleissopimus, I ja II pöytäkirja
– Euroopan neuvoston yleissopimukset
Parhaillaan tehdään valmisteluja UNESCO:n vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua koskevaan yleissopimukseen liittymiseksi.
Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa
Muinaismuistojen suojelu* koskee hyvin monia, ja siksi alalla toimii muinaismuistojen suojeluviraston lisäksi aktiivisesti myös kolmas sektori. Perinnön arvostamiseen ja suojeluun panostavat useat rekisteröidyt yhdistykset ja järjestöt. Niistä tunnetuin ja vanhin on Viron muinaismuistojen suojeluseura (Eesti Muinsuskaitse Selts), johon kuuluu tuhatkunta aktiivista jäsentä ja joukko paikallisia yhdistyksiä.
Erittäin tärkeää työtä tekevät historiallisia rakennuskantoja koskevaa tietoa jakavat säästävän kunnostamisen tietokeskukset Tallinnassa, Tartossa, Paidessa ja Läänemaalla. Lisäksi muinaismuistojen suojeluun liittyvät useat aktiiviset yhdistykset (kartanoyhdistys, kartanokouluyhdistys), paikkakunta- ja kyläseurat ym.
Tärkeimmät kumppanit:
Viron muinaismuistojen suojeluvirasto
Muinaismuistomerkkien suojelua järjestää Kulttuuriministeriön hallinnonalan ainoa valtionvirasto – Viron muinaismuistojen suojeluvirasto (Muinsuskaitseamet). Muinaismuistojen suojeluviraston tavoite on korostaa kulttuuriperinnön ja kulttuuriarvokkaan ympäristön arvoa ja taata niiden säilyminen. Tätä varten suoritetaan valvontaa, konsultoidaan muistomerkkien omistajia, tuetaan restaurointia ja pidetään valtakunnallista kulttuurimuistomerkkirekisteriä. Muinaismuistojen suojeluvirastolla on työntekijöitä kaikissa 15 maakunnassa. Suurimmat kaupungit kuten Tallinna, Tartto, Pärnu, Haapsalu ja Narva ovat solmineet muinaismuistojen suojeluviraston kanssa hallinnointisopimukset ja vastaavat hallintoalueellaan muinaismuistojen suojelua koskevista valtion asettamista velvollisuuksista itse. Tätä varten kaupungin hallinnossa on palkattuna muinaismuistojen suojelun parissa toimivia työntekijöitä. Kaikista muistomerkeistä saa tietoa verkkorekisteristä register.muinas.ee tai paikalliselta muinaismuistojen suojelua hoitavalta virkailijalta.
Muinaismuistoneuvosto
Kulttuuriministeriön yhteydessä toimii muinaismuistoneuvosto, joka tekee esityksiä muinaismuistojen suojelulakia koskevissa kysymyksissä ja auttaa kehittämään muinaismuistojen suojelun periaatteita. Neuvosto toimii peruskirjansa perusteella.
Muinaismuistojen suojeluseura
Muinaismuistojen suojeluseura on vapaaehtoinen yhdistys, jonka tarkoituksena on vaalia kulttuuriperintöä ja säilyttää kansan historiallista muistia.
______________________________________________
* Muinaismuistojen suojelu on kulttuurin jatkuvuuden, kansan historian muistin ja historiallisesti muotoutuneiden arvostusten mukaisen ihmis- ja kulttuuriystävällisen elinympäristön suojelua. Muinaismuistojen suojelu käsittää esim. historia- ja kulttuurimuistomerkkien suojelun sekä paikannimien, murteiden ja käsityötaitojen säilyttämisen.
Kuva: Saku Kartano (NordenBladet/Helena-Reet Ennet)
Lähde: NordenBladet.ee
