Poliisin selvitys: Maalittaminen vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen, mutta ei päätöksentekoon

NordenBladet —

16.12.2019 klo 13.24Poliisihallitus
Poliisihallitus toteutti lokakuussa 2019 poliisin henkilöstölle maalittamisilmiöön liittyvän kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa poliisin henkilöstöön kohdistuvan maalittamisen yleisyyttä, ilmenemistapoja, seurauksia sekä yleisesti henkilöstön suhtautumista ilmiöön. Kyselyyn vastasi 834 henkilöä, 8,2 prosenttia koko henkilöstöstä. Vastanneista 61 prosenttia työskenteli pääasiallisesti rikostorjunnan tai hälytys- ja valvontatoiminnan tehtävissä.
Kyselyn perusteella lähes 89 prosenttia vastaajista pitää poliisiin kohdistuvaa maalittamista ongelmana. 258 vastaajaa (n. 31%) oli viimeisen kolmen vuoden aikana henkilökohtaisesti kohdannut maalittamista ja noin puolet vastaajista (n. 48%) oli havainnut oman yksikön henkilöstöön kohdistuvaa maalittamista.
‒Selvitys on vahvistanut sitä käsitystä, että poliisiin kohdistuva maalittaminen on vakava ongelma, johon tulee puuttua kaikin käytössä olevin keinoin. Henkilöstö on meidän tärkein voimavaramme, jonka jaksamisesta täytyy pystyä huolehtimaan asianmukaisesti, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Oikeus kritisoida viranomaista kuuluu demokratiaan
Selvityksessä maalittaminen kuvattiin tarkoituksena pyrkiä luomaan epäedullista kuvaa poliisista hallinnossa työskentelevien työ- tai yksityiselämään liittyviä tietoja kaivamalla ja niitä eri yhteyksiin asettamalla, vääristelemällä tai valheellista tietoa levittämällä.
Maalittaminen voi tapahtua myös suorana tai epäsuorana uhkailuna taikka sinänsä laillisten oikeussuojakeinojen käyttönä haittaamis- ja häirintätarkoituksessa selvästi yli sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Toiminnan tavoitteena voi olla painostaminen luopumaan virkatoimesta tai ryhtymään painostettuun virkatoimeen. Sen sijaan maalittamista eivät ole viranomaisen arvostelu, yksittäinen virkatoimen arvostelu tai kansalaisten tavanomainen oikeussuojakeinojen käyttäminen.
‒Demokratiaan kuuluu oikeus kritisoida viranomaisen toimintaa, ja siitä maalittamisessa ei ole kysymys. Maalittamisella pyritään vaikuttamaan epäasiallisin keinoin viranomaisen toimintaan, nakertamaan luottamusta viranomaisiin ja sitä kautta vaikuttamaan koko yhteiskuntaan ja oikeusjärjestelmään. Tällöin maalittaminen koskee jokaista, Kolehmainen toteaa.
Kolehmaisen mukaan maalittamisen eri ilmenemismuodot otetaan poliisissa vakavasti ja niihin puututaan lainsäädännön mahdollistamin keinoin.
Kyselyn perusteella moni poliisissa työskentelevä katsoo, että työnantajan tulisi pystyä nykyistä useammin viemään asiaa eteenpäin yksittäisen virkamiehen sijasta, mutta lainsäädäntö ei sitä tällä hetkellä mahdollista. Poliisihallitus on kesällä 2019 yhdessä Valtakunnansyyttäjänviraston ja käräjäoikeuksien laamannien kanssa esittänyt oikeusministeriölle lainsäädännön muutostarpeita maalittamiseen puuttumiseksi ja sen torjumiseksi.
‒Poliisin ammattia osittain leimaa edelleen se ajatus, että tietyt asiat vain kuuluvat siihen ja ne on hyväksyttävä. Näin ei voi olla. Virkamiehen kunniaa ja oikeutta elää rauhassa on suojattava riittävästi. Oikeusturva ei rikosnimikkeiden tai rikostutkinnan kannalta arvioituna voi olla myöskään huonompi kuin muilla kansalaisilla. Itse asiassa sen pitäisi olla päinvastoin parempi, koska poliisilla on toimintapakko. Poliisin tulee siis toimia, liittyy virkatehtävään malittamisuhkaa tai ei, Kolehmainen sanoo.
Halventamista, mustamaalaamista ja uhkailua poliisitoiminnan kohteilta
Kyselyssä yleisimpiä poliisin henkilöstön maalittamisen tekotapoja olivat halventaminen ja mustamaalaaminen sekä suora tai epäsuora uhkailu.
Muita maalittamisen keinoja olivat mm. internetin hyödyntäminen sekä sinänsä laillisten oikeussuojakeinojen käyttö, mikä selvästi ylitti hyväksyttävyyden rajat. Kyselyssä tuotiin esiin myös virkamiesten läheisiin kohdistunutta maalittamista. Useimmiten maalittamisen taustalla oli ollut poliisitoiminnan kohde.
Seurauksina julkisten työtehtävien ja keskustelunaiheiden välttämistä
Poliisihallituksen kyselyn mukaan maalittamisen merkittävin vaikutus kohteelle oli vaikutus omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Maalittaminen oli myös johtanut käyttäytymisen muuttamiseen sosiaalisessa mediassa, sekä turvallisuustoimien lisäämiseen tai ainakin niiden harkintaan. Kolmanneksi merkittävin haittavaikutus kohdistui läheisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.
. Noin joka kymmenes ilmoitti välttävänsä työtehtäviä, joissa on riski joutua maalittamisen kohteeksi, esimerkiksi julkisia työtehtäviä tai keskustelua herättäviä aiheita.
‒ Hyvänä uutisena on pidettävä sitä, että maalittamisella on kuitenkin päästy vain äärimmäisen harvoin siihen tavoitteeseen, mihin sillä usein pyritään eli vaikuttamaan viranomaisen päätöksentekoon ja toimiin.
Seurauksina oli kuitenkin myös vakavia piirteitä, sillä kaikista kyselyyn vastanneista 13 prosenttia oli harkinnut ammatinvaihtoa maalittamisen takia. Maalittamista itse kohdanneista ammatinvaihtoa oli harkinnut vieläkin suurempi joukko, jopa lähes joka viides (18%). Noin kymmenen vastaajaa ilmoitti vaihtaneensa työtehtäviä maalittamisen takia.
Vain pieni osa vastaajista kertoi, että maalittamista oli käsitelty esitutkinnassa. Kolmasosa vastaajista ei halunnut viedä asiaa rikosprosessiiin lisääntyvän maalittamisen uhkan takia. Rikosprosessin keinoja pidettiin riittämättöminä ja kolmanneksen mielestä organisaation olisi pitänyt viedä asiaa eteenpäin yksittäisen virkamiehen sijasta.
Vajaa kolmannes vastaajista ei pitänytkään työnantajan toimia maalittamistapauksissa riittävinä. Kehittämistarpeina tuotiin esiin mm. työntekijän tukeminen, poliisin identiteetin suojaaminen, lainsäädännön muutostarpeet ja ohjeistuksen lisääminen.
Poliisihallitus on jo ennen kyselyä ryhtynyt laatimaan poliisiyksiköille yhtenäistä ohjeistusta maalittamiseen liittyviin toimiin ja ennalta estämiseen. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan ohjeistuksessa tullaan huomioimaan kyselyssä esiin tulleita tarpeita ja ehdotuksia
‒ Suomalainen poliisi toimii epämiellyttävissäkin tilanteissa luottamuksensa arvoisesti. Yhteiskunnan ei kuitenkaan tule lähteä siitä, että poliisin tulee jo kaikilta muiltakin osin vaativan ammattinsa lisäksi sietää mitä tahansa, Seppo Kolehmainen toteaa.
Kysely toteutettiin lokakuussa 2019 kahden viikon ajanjaksolla poliisin koko henkilöstölle. Kyselyssä kysyttiin kokemuksia viimeisen kolmen vuoden ajalta. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Vastaajia oli kaikista poliisin yksiköistä.

Lähde: Poliisi.fi



Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

Copyright © NordenBladet 2008-2022 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory