Mainos:

Rikosylitarkastaja Maarit Salomaa: Poliisi ei halua verhoutua enempää kuin laki vaatii

NordenBladet —

21.11.2019 klo 13.45Poliisihallitus
Poliisihallitus on vastaanottanut tänään Oikeustoimittajat ry:n myöntämän Sumuverho-palkinnon. Perusteena on muun muassa vasta julkistettu julkisuuskäsikirja.
Poliisihallitus kiittää annetusta huomionosoituksesta ja omistaa sen julkisuuslain 24 §:n lukuisille salassapidon edellytyksiä määritteleville kohdille.
– Poliisin kaiken toiminnan lähtökohtana on lainmukaisuus. Julkisuuslain soveltaminen arkityössä on erittäin haastavaa. Siitä kertoo myös poliisin julkisuuskäsikirjan laajuus, yli 140 sivua, rikosylitarkastaja Maarit Salomaa Poliisihallituksesta kertoo.
Käsikirjaan on koottu tulkintaohjeita ja eri oikeusasteiden sekä ylimpien laillisuusvalvojien päätöksiä julkisuuslain soveltamisesta. Niitä on kertynyt lukuisia lain voimassaoloaikana eli 20 vuodessa.
Käsikirja elää oikeuskäytännön mukaan
Käsikirja on siten tarkoitettu lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulkinta-avuksi, mutta jokainen viranhaltija vastaa luonnollisesti päätöksensä perusteluista ja viime kädessä lainmukaisuudesta.
– Käsikirja on ns. elävä asiakirja, joka muuttuu ja jalostuu oikeuskäytännön vanavedessä. Hallinto-oikeuksissa on nytkin käsittelyssä valituksia poliisin tekemistä julkisuusratkaisuista. Ne otetaan luonnollisesti aina huomioon, Salomaa korostaa.
Tähän saakka poliisia on oikeuskäytännössä pikemminkin moitittu liiasta avoimuudesta kuin liiasta salaamisesta. Tämä onkin Salomaan mukaan keskeinen julkisuuskäsikirjan taustavaikutin.
– Huomattavaa on, ettei poliisi lähtökohtaisesti salaa asiakirjojaan omasta intressistään, vaan soveltaa virkavastuulla voimassa olevaa lainsäädäntöä, Salomaa sanoo.
Julkisuuslaissa on sekä ehdottomia että harkinnanvaraisia salassapitoperusteita, eikä poliisilla ole mahdollisuutta joustaa ehdottomien salassapitosäännösten osalta, vaikka jonkun seikan salassapito voisi tuntua tarpeettomalta ja yleisen mielipideilmaston vastaiselta.
– Vaikka julkisuus palvelisi yhteiskunnallista keskustelua ja yleistä avoimuutta, ei virkamies voi ohittaa tai muuttaa lain sisältöä ja tarkoitusta, Maarit Salomaa toteaa.
Rikoksista on voitava puhua, jotta niitä voidaan estää ennalta
Salomaan mukaan laajempi kysymys on lopulta se, voisiko julkisuuslainsäädäntöä uudistaa vastaamaan paremmin tätä päivää.
– Poliisinkin kannalta olisi parempi, jos rikosilmiöitä voitaisiin käsitellä avoimemmin, jotta muun muassa rikoksia voitaisiin ehkäistä tehokkaasti ennalta.
Tiedonkulkua on tarve tehostaa myös viranomaisten välillä, esimerkiksi turvallisuusviranomaisten sekä sosiaali- ja terveystoimen kesken.
Tietovuodot eivät kuulu poliisiorganisaatioon
Viranomaisena poliisi tunnistaa hyvin lainsäädännön kehittämistarpeet, mikä lienee myös oikeustoimittajien näkemys. Silti päivittäisissä keskusteluissa tulee toistuvasti ilmi se, että viranomaisen olisi hyvä vuotaa tietoja ohi lainsäädännön, jotta saavutettaisiin joku korkeampi hyvä. Se voi olla uusien rikosten estäminen tai väärien tietojen oikaiseminen.
– Viranomaisena emme voi tätä luonnollisesti hyväksyä, jos tiedon antamiselle ei ole laillista perustetta. Tietovuodot eivät kuulu poliisiorganisaatioon. Kyseessä on rikos, johon suhtaudutaan syvällä vakavuudella, Maarit Salomaa sanoo.

Lähde: Poliisi.fi



error:
Copyright © NordenBladet 2008-2020 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory