OHMYGOSSIP – Tuttava, jota en ollut nähnyt aikoihin, huikkasi minulle eilen mennessään lastensa kanssa sirkusta katsomaan ”Oletko sinä ajatellut liittyä sirkukseen?” Nauroin, ja vastasin vitsillä takaisin ”Ehkä.  Huomenna.” Nykyisin joskus tuntuu, että sirkus itsessään on enemmän looginen ja vähämmän hassu, tai erikoinen, kuin sitä ympäröivä maailma, jossa elämme, hän jatkoi.

Ja eilen – kun oli niin lämmintä viimeinkin, ja hiljaista, sitten myöhemmin illalla.. mutta auringon vielä ollessa taivaalla, minä kuuntelin lintujen laulua puissa, ja tunsin sellaista suurta rauhaa mielessäni ja sydämessäni. Se on ehkä harvinaista nykyään, mutta uskon, että jokainen meistä haluaa joskus pysähtyä hetkeksi. Minä ainakin tarvitsen sellaisia taukoja kaikesta, ihmisvilinästä – haluan olla lähellä luontoa, voida sulkea silmät, ja kuunnella keväisen metsän ääniä.

kuvat: Iina Koppinen (luonnoksia uusimmasta piirrossarjastani ”Minun käteni”, tussi paperille 2018 // Iina Koppinen, ink on paper, 2018, from serie ”My hands”)

Ennen kuin vastaan muutamiin kysymyksiin, joita olen saanut ihmisiltä, niin kerron tässä Seinäjoella toimipistettään pitävästä Anouk Studiosta, joka myy taidejulisteita painettuna 100% kierrätetylle paperille.  Anouk Studio on kahden nuoren kulttuurituottajan kehittämä verkkokauppa, ja tuolla nimellä löytyy heidän kotisivut sekä Instagram- galleria, josta voi katsoa keitä taiteilijoita heiltä voi kulloinkin tilata.. ihan senkin takia, jos satutte innostumaan taideteosten hankkimisesta kotiin! He toimivat nimenomaan yhteistyössä kuvataiteilijoiden kanssa. Teoskuvat painetaan 160 gramman paperille, mikä on aika paksua, mutta sen pystyy vielä esimerkiksi kuljetusta varten rullaamaan ilman, että se halkeilee.  Heiltä voi tilata myös tuollaisiin töihin sopivat kehykset.

Minä innostuin heidän taidepainatuksestaan jo senkin takia, koska kuten olen aiemmin puhunut, niin suunnittelen jossain vaiheessa toteutuvaksi näyttelyä, mikä sisältäisi kuvataidettani printteinä.  Mikäs sen parempi idea, kuin painattaa ne kierrätetylle paperille!  Kangasprinttiin verrattuna paperi kuullostaa nyt minusta tosi mielenkiintoiselta, vaikka sille printattaisiin maalauspohjaisia teoskuviani.

Ja jokatapauksessa taidejulisteet ovat laadukas tapa tuoda omaan kotiin vaikkapa nykytaidetta, ja Anouk Studiohan tekee jo runsain mitoin yhteistyötä suomalaisten ja useiden ulkomaalaisten kuvataiteen tekijöiden kanssa. Heiltä kysyinkin mahdollisuutta itse yhteistyöhön nyt alustavasti sen näyttelyasian tiimoilta.  Minun omalta kannaltani tällaiset yhteistyöt ovat innostavia, ollessaan samaan aikaan realistisia.

Mutta en ole vain vielä saanut vastausta galleristilta.. jolta olen hänen taidettani nähtyään saanut alustavan kutsun osallistua kesän näyttelyyn Jyväskylän seudulla – että onko hänestä aivan liian villi idea minulta, ripustaa esille myös taidejulisteita?  Saa nähdä.  Kerroin hänelle tämän villihkön ideani siten, että näin hän voisi myydä teoskuvia useamman samasta aiheesta minulta, mikäli kysyntää ilmenee.

harjoitelmakuva: Iina Koppinen

Sinä, joka kysyit, millaista on minun aito oikea oma käsialani – se on lennokasta, koukeroista, mutkikasta..vaikeaselkoista se on suoraansanottuna!  Jos kirjoitan jotain, käytän tekstausta, tai vaikkapa sarjakuvissa sitä selkeää ”tikkukirjaimin” kirjoitusta.  Mutta tässä tuo käsialanäytteeni.  Tottapuhuen olen joskus itsekin joutunut tavaamaan omia kirjoituksiani kalenterista, tai muistiinpanoja.. Haha!

käsialani: Iina Koppinen

Kiitos myös sinulle, joka kysyit nähtäväksi jonkin grafiikan vedoksen, tai opiskeluaikaisia duunejani!  Enpä ollut tutkaillut niitä vuosiin – eikä grafiikkaa ylipäätään ole minulta sillä tavalla nähty.  Kun aloin penkoa niitä luetteloita, portfolioita ja opintokansioita – pääsin samalla sukeltamaan naurunpurskahdusten saattelemana muistoihin.  Ihan oikeasti. Loistavaa!  Mutta itse kuvassa siis nähtävillä vahingossa syntynyt grafiikka – etsaus, jonka tyrin silloin käyttämällä kuivaneulapiirrintä sen kaivertamiseen.  Jäljestä tuli hyvin hento.  Siinä mielikuvitushevonen lepuuttaa toista takajalkaansa .. ja lintu istuu langalla, tuossa alhaalla.

teos ja kuva: Iina Koppinen

Halusin itsepintaisesti painaa muutaman tuollaisen, vaikka se oli virheestä syntynyt.. tein siitä kyllä hapotusvaiheilla toteutetun etsaus ja akvatinta- tekniikankin.

teoskuva: Iina Koppinen, 2018, sarjasta piirroksia ”Kädet”, tussi paperille

Asiasta toiseen, ja toisenlaiseen kysymykseen.  Kyllä, käytän meikkiä todellakin myös suojatakseni ihoani, joka on sellainen, kuulemma – tämän ihoanalyysin teki minulle siis ihohoitaja/ kosmetologi jo muutama vuosi sitten.. Ihoni on niin sanotusti hyvin ohut kasvoissa, se paleltuu helposti, ja palaa helposti, ja pintaverisuonet näkyvät siinä myös helposti punastumisefektinä, vaikkapa kun on kuuma.  Halusin silloin tutkituttaa, ettei minulla vain ole couperosaihoa.  Kuinka tämä ihohoitaja sen nyt silloin sanoikaan – hän kutsui sitä yhden kerroksen ihoksi.  Siksi se on hyvä ja tärkeä hoitaa ja suojata erityisen huolellisesti, eikä esim. liian voimakkaat kasvokuorinnat ole ollenkaan minua varten.  Olin eilen itkenyt, joten minulla on kuvassa silmät surulliset.. tämä kuva on kuitenkin minusta, ilman sitä meikkiä.  Tällainen minä olen.   Sen jälkeen, kun olen itkenyt vapauttavaa itkua ja pessyt saunassa meikkini pois.

kuva: Iina Koppinen, omakuva kyynelten jälkeen, ilman meikkiä

kuva: Iina Koppinen

Kello on hieman jo yli puolen päivän.. parvekkeelle lankeaa kivasti aurinko valoineen ja lämpöineen.  Kiitos inspiroivista kysymyksistä, joita te olette minulta kysyneet!

Ciao! Kirjoittelen taas pian..

 

xx

Iina