Nettihuijaukset jatkuvat – Itä-Suomen poliisin tietoon tuli marraskuussa 280 petosta

NordenBladet — Itä-Suomen poliisin tietoon tuli marraskuun aikana yhteensä 280 petosta tai maksuvälinepetosta. Yksittäiset huijaukset olivat suurimmillaan yli 100 000 euroa, ja osassa tapauksia huijarit ovat päässeet verkkopankin käyttöoikeuksien kautta käsiksi myös esimerkiksi yhdistyksen tai uhrin lapsen tiliin.-Joissakin tapauksissa huijarit ovat saaneet tyhjennettyä uhrin tilin lisäksi hänen puolisonsa tilin, hänen lapsensa tilin tai yhdistyksen tai yrityksen tilin, johon uhrilla on ollut käyttöoikeus, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista. Leinonen kehottaa miettimään tarkoin mille kaikille tileille yksillä verkkopankkitunnuksilla on mahdollisuus päästä, jotta tällaisilta ikäviltä seuraamuksilta voitaisiin välttyä jatkossa. Esimerkkejä marraskuun aikana Itä-Suomen poliisin tietoon tulleista huijauksista2.11. poliisille ilmoitettiin tapauksesta, jossa 50-luvulla syntynyt mäntyharjulainen mies oli saanut puhelun, jonka soittaja oli esiintynyt Osuuspankin luottojohtajana. Soittaja kertoi, että useampi henkilö oli nostamassa miehen nimissään lainaa Loimaan Osuuspankista. Soittaja kertoi, että hän voi perua lainat ja tehdä asiasta rikosilmoituksen, jota varten hän oli pyytänyt pankkitunnukset. Tämän jälkeen miehen, hänen vaimon sekä heidän pojan tileiltä oli viety laittomasti hieman yli 20 000 euroa. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. Samanlaisia petoksia on Itä-Suomen poliisin tietoon tullut marraskuun aikana useampia ja niissä rahalliset menetykset ovat olleet parista tuhannesta eurosta reiluun 13 000 euroon. 3.11. kuopiolainen 50-luvulla syntynyt nainen tuli Kuopion poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta hänen tililtään tehdystä luvattomasta yli 23 000 euron tilisiirrosta. Nainen kertoi saaneensa paria päivää aiemmin WhatsApp-puhelun, jonka soittaja oli kertonut olevansa Osuuspankin virkailija. Nainen oli sulkenut puhelun noin 15 minuutin keskustelun jälkeen, koska soittaja oli käyttäytynyt tungettelevasti. Samasta numerosta oli soitettu uudelleen parin minuutin kuluttua. Nyt puhelimessa oli näkynyt myös Osuuspankin logo ja soittaja oli kertonut, että asia hoidetaan nyt rauhallisesti ja soittaja kertoi olevansa asiassa naisen puolella. Nainen oli saanut puhelun aikana tekstiviestin, johon hän oli kertomansa mukaan syöttänyt pankkitunnuksensa. Tämän jälkeen hänen tililtään oli tehty luvaton reilun 23 000 euron tilisiirto. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. Samana päivänä kuopiolaisen 40-luvulla syntyneen naisen tytär soitti hätäkeskukseen ja kertoi, että hänen äitinsä oli joutunut kybervaluuttahuijauksen uhriksi. Nainen oli nähnyt vuoden alussa internetissä artikkelin, jossa julkisuudesta tuttu henkilö oli mainostanut kryptovaluuttasivustoa, jonne sijoittamalla rikastuisi tekoälyn avulla. Nainen oli sijoittanut sivustolle ensin 270 euroa ja antanut samalla oman puhelinnumeronsa. Tämän jälkeen naiselle oli tullut ensin englanninkielisiä WhatsApp -viestejä ja myöhemmin viestit tulivat suomen kielellä. Nainen oli lopulta sijoittanut kryptovaluuttoihin yhteensä reilut 103 000 euroa. Lisäksi nainen oli ohjeistettu lataamaan tietokoneelleen ohjelma, jolla hänen tietokone oli saatu etäyhteyteen. Nainen oli myös luovuttanut huijareille omat pankkitunnuksensa. Tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena.6.11. puumalalainen 50-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille, että hän oli joutunut petoksen uhriksi. Mies oli saanut puhelun, jonka soittaja oli esiintynyt Osuuspankin virkailijana. Soittaja oli kertonut, että joku ulkopuolinen oli pyrkinyt miehen pankkitilille. Soittaja oli sanonut, että hänen olisi tehtävä suojaustoimia miehen tilille ja nämä toimet pitää vahvistaa OP-mobiilisovelluksella. Mies oli toiminut soittajan ohjeiden mukaan ja hyväksynyt pyydetyt asiat. Tämän seurauksena miehen tililtä oli tehty luvattomia tilisiirtoja yli 60 000 euron edestä. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.7.11. poliisille ilmoitettiin huijauksesta, jossa 50-luvulla syntynyt lapinlahtelainen nainen oli saanut Messenger-viestin entisen työkaverinsa nimissä. ”Työkaveri” oli pyytänyt naista osallistumaan johonkin päivittäistavarakaupan kilpailuun. Nainen oli ensin empinyt osallistumista, mutta oli lopulta lähtenyt mukaan, koska työkaverina esiintynyt oli luvannut auttaa häntä. Tämän jälkeen viestittely oli siirtynyt WhatsApp-keskustelualustalle ja sinne viestejä oli alkanut tulemaan +61 -alkuisesta numerosta. Viestittely oli kestänyt noin neljä tuntia ja nainen oli joutunut hyväksymään ”kilpailun” tapahtumia pankkitunnuksillaan. Naiselta oli myös tiedustelu, onko hänellä tilejä muissa pankeissa, mutta hän ei ollut kertonut niistä. Viestittely oli lopetettu kyseisenä iltana noin kello 22.00 ja häntä oli pyydetty jatkamaan kilpailua puolen yön aikoihin. Näin oli sitten tehty ja myöhemmin selvisi, että naisen pankkitililtä oli tehty illan ja yön aikana useita kymmeniä 500 euron luvattomia tilisiirtoja ja kaikkiaan nainen oli menettänyt noin 30 000 euroa. Tämäkin tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena. 10.11. iisalmelainen 50-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hän on lähettänyt viiden vuoden ajan rahaa David Duchovny -nimiselle näyttelijälle ja epäilleen tulleensa huijatuksi. Nainen kertoi poliisille, että hän on lähettänyt amerikkalaiselle näyttelijälle rahaa viiden vuoden aikana yhteensä noin 50 000 euroa ja pyysi poliisia tutkimaan, onko häntä huijattu. Nainen kertoi tutustuneensa mieheen netissä ja olleen yhteydessä häneen WhatsApp -keskustelualustalla sekä sähköpostitse. Näyttelijä on pyytänyt vuosien aikana naiselta rahaa muun muassa erilaisiin kuluihin, asiakirjojen hankkimiseen sekä Suomeen tuloa varten. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 11.11. kuopiolainen 70-luvulla syntynyt nainen teki poliisille rikosilmoituksen internet-huijauksesta, jossa hän oli menettänyt omia sekä yrityksensä rahoja lähes 10 000 euroa ja lisäksi hänen tiedoillaan oli otettu noin 8 500 euron laina. Nainen kertoi huomanneensa aiemmin sosiaalisessa mediassa mainoksen, jossa kerrottiin mahdollisuudesta tienata hieman ylimääräistä kuukausituloa antamalla positiivisia arvosteluja yrityksille ja näin nostaen yritysten arvostusta. Naisen mukaan hänelle kerrottiin, että yritysarvostelija saa tietyn provisiomaksun yrityksen mainoksen tietyn arvoluokan mukaan, mutta arvostelijan täytyy antaa itse pieni raha summa, jotta voi saada kyseisen provisiopalkkion, jonka saamiseksi piti tehdä 30 arvostelutehtävää. Nämä arvostelutehtävät eivät naisen mukaan kuitenkaan edenneet koskaan loppuun saakka. Nainen kertoi, että ensin pyydetyt summat olivat 50 sentistä muutamaan euroon, mutta kasvoivat nopeasti ollen jopa 18 000 euroa. Tapausta tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena.Vastaavanlaisessa petoksessa siilinjärveläinen vuonna 2007 syntynyt nainen menetti noin 13 000 euroa ja joensuulainen 80-luvulla syntynyt nainen noin 20 000 euroa.Samana päivänä kuopiolainen 40-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että häntä oli erehdytetty toimittamaan Apple -lahjakortteja lupaamalla vastikkeeksi rahaa. Nainen kertoi, että hän oli saanut WhatsApp -viestin ulkomaalaisesta puhelinnumerosta, jossa oli tarjottu 100 000 euron arvoista pakettia. Viestissä luvattiin, että voittorahapaketti toimitettaisiin naiselle lähetin välityksellä. Ennen paketin saantia naista pyydettiin toimittamaan Apple -lahjakortteja. Nainen oli hankkinut lahjakortteja yhteensä 1 740 eurolla, ennen kuin hän oli tajunnut huijauksen. Tapausta tutkitaan petoksena. Poliisin tietoon tuli muitakin vastaavia Apple -lahjakorttihuijauksia marraskuun aikana ja näissä menetetyt summat ovat olleet tuhannesta eurosta aina 17 000 euroon asti.19.11. varkautelainen 50-luvulla syntynyt nainen teki poliisille ilmoituksen, että hänen kahdelta tililtään oli kadonnut yhteensä yli 40 000 euroa. Naisen pankin mukaan tileiltä oli lähtenyt rahaa peräti 50 000 euroa. Nainen kertoi saaneensa lokakuusta 2025 alkaen sähköpostiviestejä, joiden lähettäjä oli ollut Suomi tai Suomi.fi. Nainen oli avannut yhdessä sähköpostissa olleen linkin, jossa oli lukenut; avaa viesti. Linkin takaa avautunut sivusto oli vaatinut tunnistautumaan pankkitunnuksilla, jotka nainen oli syöttänyt sivustolle. Tämän jälkeen tietokoneen näytössä oli pyörinyt vain ympyrä, eikä mitään muuta tapahtunut. Nainen oli havahtunut myöhemmin 17.11., että hänen matkapuhelin ei enää toiminut. Hän oli käynyt operaattorillaan hankkimassa uuden SIM-kortin eli naisen aiempi puhelinliittymä oli ilmeisimmin kaapattu. Vasta 19.11. nainen oli kaupassa käydessään huomannut, että hänen tilillään ei ole rahaa. Nainen oli mennyt heti pankkiin selvittämään asiaa ja sieltä hänet opastettiin poliisin luo rikosilmoitusta tekemään. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 22.11. poliisi kirjasi rikosilmoituksen tapauksesta, jossa nurmeslainen 40-luvulla syntynyt mies ilmoitti 21.11. hätäkeskukseen, että hänelle oli soitettu Finanssivalvonnan nimissä. Soittaja oli kertonut, että miehen tililtä olisi lähtenyt 700 euroa ulkomaille ja Finanssivalvonta voi estää tuon rahasiirron. Soittaja oli kertonut, että rahat pitää siirtää turvatilille, josta ne palautuvat 48 tunnin sisällä takaisin omalle tilille. Tämän jälkeen soittaja oli tehnyt joitain siirtoja ja niistä mies sai viestejä. Miehen piti hyväksyä viesteissä olleet siirrot eli vahvistuskoodit. Tilisiirroissa miehen tileiltä oli tehty luvattomia siirtoja yhteensä 86 000 euron edestä. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.24.11. juukalainen 50-luvulla syntynyt mies kertoi poliisille saaneensa 16.11. Messenger -viestin vanhalta ystävältään. Ystävä oli pyytänyt ensin miestä lähettämään puhelinnumeron ja sen jälkeen verkkopankkitunnukset. Mies oli lähettänyt tälle ystävänä esiintyneelle puhelinnumeronsa sekä pankkitunnukset. Myöhemmin mies oli huomannut, että hänen pankkitililtä oli viety luvatta 19 000 euroa. Tämäkin tapaus on tutkittavana törkeänä petoksena. Näin voit parhaiten suojautua huijaukselta ja kalasteluhyökkäykseltäÄlä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue aina tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen eli sellainen pyyntö on aina huijausMobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisenTunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaaVaroja siirtäessäsi – tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta. Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin. Rikosuhripäivystyksestä saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea myös tietoverkkorikosasioissa.Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuiltaTulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt – PoliisiHyvää ajankohtaista tietoa huijauksista saat seuraamalla Kyberturvallisuuskeskuksen nettisivuilla olevia uutisia ja tiedotteitaTraficomin Kyberturvallisuuskeskus | Kyberturvallisuuskeskus

Nettihuijaukset jatkuvat – Itä-Suomen poliisin tietoon tuli marraskuussa 280 petosta

Lähde: Poliisi.fi