NordenBladet — Lokakuun aikana poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli kaikkiaan 335 petos- tai maksuvälinepetosrikosta. Suurin osa näistä rikoksista on ollut tekomuodoltaan lieviä, mutta joukossa on myös törkeitä tekomuotoja ja näissä taloudelliset menetykset lasketaan yksittäistapauksissa usein kymmenissä tuhansissa euroissa.- Poliisin tietoon Itä-Suomessa tulee päivittäin jopa kymmeniä erilaisia petoksia ja pahimmillaan rikolliset ovat huijanneet uhreiltaan jopa 100 000 euron saaliita, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista. Leinosen mukaan viime aikoina poliisin tietoon tulleet huijaukset ovat pääosin noudattaneet jo aiemmin tutuksi tullutta kaavaa eli uhriin ollaan yhteydessä esiintyen pankin henkilönä tai viranomaisena. Uhrille kerrotaan, että hänen pankkitilillä olevat rahat ovat uhattuna ja ne on saatava turvaan. Tämän jälkeen uhri saadaan luovuttamaan pankkitunnukset huijarille tai jopa itse siirtämään varansa huijarin kertomalle tilille. Poliisin tietoon on tullut useampia tapauksia, jossa varsinkin keski-iän ylittäneitä on houkuteltu sijoittamana rahojaan kryptovaluuttoihin. Joihinkin kryptovaluuttahuijauksiin liittyy myös romanssihuijauksen piirteitä.Leinonen kertoo, että kryptovaluuttahuijarit vaanivat uhreja usein keskustelualustoilla tai sitten he ovat tehneet mainoksia krytovaluuttasijoituksista eri puolille internettiä. Usein uhri sijoittaa ensi pienemmän summan, josta hän saa voittoa ja tämän jälkeen uhri rohkaistuu sijoittamaan isompia summia rikastumisen toivossa. Leinonen neuvoo, että kenenkään ei pidä sijoittaa rahojaan mihinkään sellaiseen, josta ei ymmärrä. Eikä missään nimessä tule luottaa sijoitusasioissa kehenkään, jota ei edes oikeasti tunne eli huijarit esiintyvät eri keskustelualustoilla tekaistuina henkilöinä tai joltakin toiselta henkilöltä kaapatulla profiililla. Leinonen korostaa sitä, että kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että näistä eri huijausmuodoista tai omista kokemuksista jutellaan ystävien ja tuttavien kesken sekä työpaikoilla. Usein huijaukset onnistuvat uhrin ollessa kiireen tai paineen keskellä, jolloin tarkkaavaisuus on herpaantunut, eikä uhri esimerkiksi huomaa saamansa viestin lähettäjän osoitteessa olevaa virhettä tai, että viestissä oleva linkki meneekin niin sanotusti ”ei aidolle” sivustolle. Tässä seuraavaksi pitkä lista lokakuun aikana Itä-Suomen poliisin tietoon tulleista erilaisista petos-/huijausrikoksista ja nämä ovat vain poimintoja paljon isommasta juttumassasta. Lokakuun aikana Itä-Suomen poliisin tietoon tulleita petosrikoksia6.10. poliisin tietoon tuli tapaus, jossa 50-luvulla syntynyt iisalmelainen mies oli saanut sähköpostin S-pankin nimissä ja viestin sisältönä oli vaatimus päivittää S-tilin tiedot. Mies oli kirjautunut viestissä olleen linkin kautta päivittämään tilitietojaan ja tämän jälkeen miehen S-tililtä oli viety laittomasti yli 3 000 euroa sekä luottokortin puolelta yli 2 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta petoksena. Vastaavia S-pankin nimissä tehtyjä viestejä liikkuu erittäin paljon ja jos saat tällaisen viestin, niin kiinnitä huomiosi sähköpostin lähettäjän osoitteeseen. Usein nämä huijausviestit on lähetty sähköpostista, joka päättyy muuhun kuin s-pankki.fi-päätteeseen. 7.10. kuopiolainen 50-luvulla syntynyt mies teki poliisille ilmoituksen, että hänen nimissään oli otettu laittomasti yli 5 000 euron luotollinen laina. Lisäksi hänen nimissä oli perustettu betonirakenne -firma, jolta oli alkanut tulla laskuja miehen kotiosoitteeseen. Myös tämän firman nimissä oli tehty lainahakemuksia. Rikosvahinkoa ehti kertyä noin 15 000 euroa. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. Samana päivänä kuopiolainen pariskunta kertoi poliisille saaneensa Osuuspankin nimissä puhelun, jossa oli kerrottu heidän tililtään tehdyistä tilisiirtoyrityksistä. Tämä jälkeen pariskunnan mies oli hyväksynyt joitakin laskuja. Lopputulemana oli, että pariskunnan tileiltä oli tehty laittomia tilisiirtoja noin 26 000 euron edestä. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. Samana päivänä poliisin tietoon tuli myös tapaus, jossa Patrik-nimellä esiintynyt mies oli huijannut savonlinnalaista 50-luvulla syntynyttä naista lähettämään noin 54 000 euron arvosta puhelimia Kyprokselle. Nainen oli tutustunut viime kesänä mieheen treffisivustolla ja mies oli kertonut, että hän itse on Itävallassa, mutta hänen pankkiasiat ovat Australiassa ja tili on suljettu. Miehen piti saada työprojektit valmiiksi Kyproksella, jonka jälkeen hän oli tulossa Suomeen. Koska miehen pankkitilit olivat suljettu, piti naisen auttaa miestä ostamalla iso määrä puhelimia ja lähettää ne Kyprokselle. Mies oli naisen kertoman mukaan yrittänyt maksaa puhelimista maksettua summaa takaisin, mutta ei ollut tässä onnistunut. Tapaus on poliisin tutkinnassa törkeänä petoksena. 8.10. poliisin tietoon tuli huijaus, jossa Osuuspankin virkailijana esiintynyt henkilö oli soittanut joensuulaiselle 40-luvulla syntyneelle naiselle. Soittaja oli kertonut, että naisen tililtä olevia rahoja oltiin siirtämässä ulkomaille. Tämän jälkeen nainen oli saanut tekstiviestejä, jotka piti kuitata verkkopankkitunnuksilla ja sen myötä hänen tililtään vietiin laittomasti 30 000 euroa. Asiaa tutkitaan törkeänä petoksena. Samana päivänä 40-luvulla syntynyt kuopiolainen nainen oli saanut puhelun, jonka soittaja oli esittäytynyt pankin toimihenkilöksi. Pankin toimihenkilönä esiintynyt mies oli kertonut, että naisen tililtä on hävinnyt rahaa ja loput tilillä olevat varat pitää siirtää turvaan turvatilille. Nainen oli antanut miehelle verkkopankkitunnukset puhelimessa ja sen jälkeen tililtä oli tehty 2 600 euron siirto ulkomaalaiselle tilille. Tapaus on tutkinnassa petosrikoksena. 9.10. pieksämäkeläinen 40-luvulla syntynyt nainen tuli tekemään poliisille rikosilmoituksen paria päivää aiemmin tapahtuneesta huijauksesta. Nainen oli saanut puhelun, jonka soittaja oli esittäytynyt Osuuspankin turvahenkilöksi. Soittaja oli kertonut, että naisen pankkitilille oli yritetty murtautua ja neuvonut naista antamaan verkkopankkitunnukset, jotta tilille murtautuminen voitaisiin estää. Nainen oli antanut soittajalle verkkopankkitunnuksensa, jonka jälkeen soittaja oli kertonut naisen puhelimessa olevan virus. Puhelimessa oleva virus oli sellainen, jonka voi poistaa vain pankin turvahenkilö ja sen vuoksi naisen puhelin tullaan noutamaan hänen kotoaan. Jonkun ajan kuluttua naisen luo oli tullut mies, joka oli vienyt naisen puhelimen sekä pankkikortin. Tämän jälkeen naisen tililtä oli tehty luvattomia rahasiirtoja yhteensä 24 000 euron edestä. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. 13.10. suonenjokelainen nainen teki poliisille ilmoituksen, jonka mukaan hänen 50-luvulla syntynyt isänsä oli ostanut vuoden ajan muun muassa Applen lahjakortteja ja lähettänyt niiden tietoja ulkomaille huijareille. Esiselvityksessä muun muassa Steam- ja Microsoft -lahjakorttien tietoja on lähetetty muun muassa Sandra Bullockille ja Mark Zuggenbergille. Lahjakortteja on hankittu tuhansilla euroilla, mutta lopullinen summa selviää tutkinnan edetessä. Tapausta tutkitaan petosrikoksena. Niin ikään petosrikoksena tutkitaan 15.10. poliisin tietoon tullutta tapausta, jossa 70-luvulla syntynyt iisalmelainen nainen oli hankkinut Applen latauskortteja noin tuhannella eurolla ja toimittanut niiden koodeja korealaiselle elokuvatähdelle. 16.10. joensuulaiselle 30-luvulla syntyneelle miehelle oli tullut puhelu, jonka soittaja oli esiintynyt Nordea pankin edustajana. Soittaja oli kertonut, että miehen yrityksen nimissä oltiin tehty kolme luottohakemusta. Mies oli kertonut, ettei tällaisia hakemuksia ole tehty. Pankin edustajana esiintynyt soittaja oli kysynyt puhelun aikana tunnuslukua, jonka mies oli ilmeisimmin antanut tai näpytellyt sen puhelimeen. Tämän jälkeen miehen yrityksen tililtä oli tehty luvaton 95 000 euron pankkisiirto ulkomaalaiselle tilille. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. 21.10. poliisin tietoon tuli tapaus, jossa kiteeläinen 60-luvulla syntyneelle naiselle oli tarjottu luksusbrändejä myyvältä -internetsivustolta etätyömahdollisuutta myydä luksusbrändien tuotteita.Nainen oli ottanut vastaan työn, jota tehtiin komissio- eli provisiopalkalla. Alkuun provisio oli ollut pieni, mutta myöhemmin summa oli kasvanut suurempien tilausten myötä ja naisen työtilin saldo ei enää riittänyt tekemään tilauksia loppuun, joten hänen piti siirtää omaa rahaa työtilille, jotta pystyi nostamaan provision. Alkuun nainen oli siirtänyt varojaan muutamia kymppejä, sitten satasia ja lopulta yli 12000 euroa. Työtillin varat siirrettiin kryptovaluuttatilille, jonka saldo oli ollut parhaimmillaan yli 75 000 euroa. Rahojen nostovaiheessa kryptovaluuttasivusto oli mennyt jumiin ja lopulta tili oli lukittu. Tilin avaamisen ehtona oli, että naisen olisi pitänyt maksaa 50 prosenttia tilinsä saldosta, jonka jälkeen hän olisi voinut nostaa tilillä olleet varat. Nainen menetti tässä huijauksessa kaikkiaan yli 30 000 euroa omia rahojaan. Saman kohtalon oli kokenut myös kontiolahtelainen nainen ja hän oli menettänyt samanlaisessa huijauksessa lähes 4 000 euroa. Samana päivänä poliisille tehtiin ilmoitus, jossa 40-luvulla syntynyt joensuulainen nainen oli Facebookissa huijauksen kohteeksi ja menettänyt yli 3 000 euroa. Nainen oli saanut Messengerissä mainosviestin, jota oli lähtenyt tutkimaan tarkemmin. Viesti oli tullut ryhmältä, joka mainosti olevansa kristillinen ja uskovainen. Naiselle oli kerrottu, että hän oli voittanut ryhmän arpajaisissa ja voiton lunastamiseksi hänen piti maksaa ensin toimitusmaksut sekä verot. Maksuksi piti hankkia Apple-lahjakortteja, kuvata korttien koodit ja kuitit sekä lähettää ne WhatsAppissa tiettyyn numeroon. Nainen oli hankkinut ja lähettänyt saadun ohjeen mukaisesti Apple-lahjakortteja yli 3 000 euron arvosta, mutta hänelle luvattu 150 000 euron voitto jäi saamatta. 22.10. poliisin tietoon tuli tapaus, jossa 50-luvulla suonenjokelainen syntynyt nainen oli saanut puhelun, jonka soittaja oli esittäytynyt olevansa Helsingin pankin kyberosastolta. Soittaja oli kertonut, että naisen tilille oli yritetty kirjautua kolmesti jostakin iPhone-numerosta. Naista oli opastettu siirtämään rahansa pois omalta tililtä, koska tili tulisi suojata. Naisen rahat luvattiin palauttaa takaisin omalle tilille seuraavan yön aikana. Soittaja oli pyytänyt naiselta tunnusluvun, jonka jälkeen soittaja oli tehnyt 5 000 euron ja 4 000 euron tilisiirrot rikollisten tileille. Tapaus on tutkinnassa petoksena ja maksuvälinepetoksena. 23.10. poliisille ilmoitettiin tapauksesta, jossa iisalmelaiselta mieheltä huijattiin 100 000 euroa. Mies oli saanut puhelun tuntemattomasta numerosta ja soittaja oli esiintynyt pankkivirkailijana. Soittaja oli onnistunut puhelun myötä tekemään 70 000 euron ja 30 000 euron laittomat tilisiirrot miehen sekä hänen yrityksensä tileiltä. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. 26.10. poliisin tietoon tuli kryptovaluuttahuijaus, jossa joensuulaiselta 70-luvulla syntyneeltä naiselta oli onnistuttu huijaamaan yli 6 000 euron summa. Nainen oli tehnyt töitä ulkomaalaisella verkkokauppa-alustalla ja tässäkin tapauksessa oli pitänyt tallettaa omia rahoja tilausten tekemiseksi. Myyntitilin rahat oli siirtyneen kryptovaluutta-alustalle, josta niitä ei saanut nostettua. Työsuhteessa oli ollut kuvaavaa se, että mistään asioista ei tehty kirjallisia sopimuksia ja lopulta kaikki lupaukset eivät pitäneet paikkaansa. 29.10. joensuulainen 50-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hän epäilee tulleensa huijatuksi sijoittaessaan rahaa ulkomaalaisen sijoitusneuvojan avulla kryptovaluuttoihin. Nainen kertoi sijoittaneensa tämän vuoden aikana yhteensä lähes 24 000 euroa sijoitustarkoituksessa kryptovaluuttoihin. Sijoitukset hän oli tehnyt ulkomaalaisen sijoitusneuvojan ohjeiden mukaan ja kaikki yhteydenpito neuvojaan oli käyty WhatsApp-viestisovelluksessa. Jossain vaiheessa hänen kryptotilillä olleet varat oli siirretty Atomic Wallet -lompakkoon, josta varojen siirto piti tapahtua naisen omalle pankkitilille. Varojen kotiuttaminen ei kuitenkaan onnistunut ja häntä vaadittiin tekemään uusia siirtoja.Nainen oli kieltäytynyt maksamaan ”vakuutussiirtoja” ja hän oli pyytänyt apua sijoitusneuvojaltaan rahojen palauttamiseksi. Neuvonantaja oli siirtänyt rahojaan omalta tililtään naisen tilille yhteensä 60 000 euroa, josta ne oli ohjattu edelleen Atomic Walletiin. Tämän jälkeen kaikki naisen sekä neuvonantajan laittamat rahat olivat kadonneet. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. Samana päivänä poliisille ilmoitettiin, että tuusniemeläinen 40-luvulla syntynyt nainen oli saanut englanninkielisen tietojenkalastelupuhelun. Puhelun seurauksena naisen tiedoilla oli otettu noin 17 500 euron laina, jota vastaan soittaja oli luvannut naiselle 30 000 euroa. Englanninkielinen puhelu oli tullut henkilöltä, joka oli esittäytynyt tekoäly-yrityksen johtajaksi nimeltään Alijah. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena ja tutkinnassa on selvinnyt, että tämäkin petos liittyy ilmeisimmin kryptovaluuttahuijaukseen. Nainen oli aiemmin kesällä nähnyt netissä mainoksen krypto-sijoituksesta ja ottanut yhteyttä mainoksen takana olevaan yritykseen. Nainen oli myös sijoittanut kertomansa mukaan rahaa kryptovaluuttatilille. 30.10. kiteeläinen 80-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille kryptovaluuttahuijauksesta, jossa hän oli menettänyt noin 11 000 euroa. Nainen kertoi tutustuneensa Tinder-sovelluksessa mieheen, joka oli myöhemmin ottanut puheeksi kryptovaluuttasijoittamisen ja saanut naisen innostumaan myös asiasta. Aluksi nainen oli sijoittanut 200 euroa ja saanut sijoitukselleen voittoa noin 34 euroa, nämä voitot nainen oli saanut kotiutettua itse. Myöhemmin hän oli sijoittanut yhteensä 11 000 euroa ja lopputulemana oli, että nainen menetti sijoittamansa rahat. Tapaus on tutkinnassa petosrikoksena.Näin voit parhaiten suojautua kalasteluhyökkäykseltäÄlä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue aina tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen eli sellainen pyyntö on aina huijausMobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisenTunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaaVaroja siirtäessäsi – tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta. Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin. Rikosuhripäivystyksestä saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea myös tietoverkkorikosasioissa.Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuiltaTulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt – PoliisiHyvää ajankohtaista tietoa huijauksista saat seuraamalla Kyberturvallisuuskeskuksen nettisivuilla olevia uutisia ja tiedotteitaTraficomin Kyberturvallisuuskeskus | Kyberturvallisuuskeskus
Saamasi viesti tai puhelu voi olla huijaus – Opi tunnistamaan huijaukset
Lähde: Poliisi.fi