NordenBladet — Poliisin tutkinnassa ei käynyt ilmi yhtä yksittäistä syytä, josta kaksipaikkaisen moottoroidun liitimen maahansyöksy johtui. Onnettomuudessa menehtyi liitimen lentäjä, ja kyydissä ollut matkustaja loukkaantui vakavasti.19. heinäkuuta Jämijärvellä maahan syöksynyt ilma-alus oli ns. Trike-mallinen, Pegasus Quik -merkkinen kevyt ja moottoroitu lentokone, jota ohjataan painopistettä siirtämällä.Poliisi selvitti tutkinnassa, että liidin oli tarkastettu omistajansa toimesta lentokelpoiseksi. Se nousi lauantaiaamuna hieman ennen kello kymmentä ilmaan paikallislennolle Jämijärven lentokentältä.– Noin vartin mittaisen lennon jälkeen liidin oli palaamassa lähtöpaikkaansa ja se lähestyi moottori sammuneena, kovalla nopeudella ja jyrkästi laskeutuen kohti Jämijärven lentokenttää. Lähestymisen loppuvaiheessa liitimellä tehtiin matalalla korkeudella kiristyvää kaartoa, jonka jälkeen se ajautui kiitoradan sivuun ja putosi metsään, kuvailee tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juho Rinne poliisin selvittämien tapahtumien kulkua.Onnettomuudessa kuoli välittömästi noin 60-vuotias ilma-alusta ohjannut mies. Hänen kyydissään ollut matkustaja loukkaantui onnettomuudessa vakavasti.Moottori oli maahansyöksyn hetkellä pysähdyksissä Ilma-aluksen moottorin tutkinnassa ilmeni, että erityisesti kaasutinten liitoskohdan kiinnityskumien kunto oli erittäin huono ja polttoaineen imuletkun todettiin olevan manuaalin ohjeeseen verrattuna halkaisijaltaan liian pieni. Kiinnityskumien tai niiden vulkanoinnin irtoamista tai polttoaineseosta laihentavaa ilmavuotoa lennon aikana ei siten voida poissulkea. – Aluksen potkuri oli maahansyöksyn jälkeen ehjä. Tämä vahvistaa käsityksen siitä, että moottori on ollut pysähtyneenä maahansyöksyn hetkellä. Näiden löydösten valossa moottorin puutteellista kuntoa, sen vikaantumista ja tahatonta sammumista lennon aikana voidaan pitää todennäköisinä onnettomuuteen myötävaikuttaneina syinä, Rinne kertoo.Alus oli kuormattu lievästi suurinta lentoonlähtöön sallittua painoaan raskaammaksi, mikä on voinut vaikuttaa liitimen käyttäytymiseen. Lievää ylikuormaa voidaan pitää yhtenä mahdollisena onnettomuuteen johtaneena osasyynä.Ilma-aluksella oli tapahtuman silminnäkijöiden mukaan tehty lennon loppuvaiheessa erittäin jyrkkä, jopa 90 asteen kallistus niin, että liitimen siipi oli ollut käytännössä pystyssä. Tällaisessa asennossa liitimen siivellä ei ole lainkaan pystysuuntaista nostovoimaa, ja riski lentokorkeuden tai aluksen hallinnan nopealle menettämiselle erityisesti ilman moottoritehoa kasvaa merkittävästi.– Jyrkkää ohjausliikettä voidaan siis myös pitää yhtenä mahdollisena onnettomuuteen johtaneena osasyynä, Rinne toteaa.Onnettomuuden taustalla todennäköisesti useampi eri tekijä Sää oli tapahtuma-aikaan hyvä, joten säällä ei todennäköisesti ole ollut vaikutusta onnettomuuteen. Lentäjän toimintakyvyn menettämistä lennon aikana ei olla pystytty täysin poissulkemaan tutkinnassa.Ylikuormatulla ilma-aluksella, matalalla lentokorkeudella ja ilman moottoritehoa suoritettu jyrkkä lentoliike on voinut johtaa sellaiseen hallinnan tai lentokorkeuden menetykseen, jota ei ole ollut mahdollista korjata. – Tässä tapauksessa ei voida varmuudella osoittaa yhtä yksittäistä asiaa, joka olisi johtanut yksinään maahansyöksyyn. Tutkinnassa selvitettyjen asioiden yhteisvaikutus ja niiden ketjureaktio ovat kuitenkin todennäköisin maahansyöksyyn johtanut syy, Rinne sanoo.Uutista muokattu 28.10.2025: Muutettu oikea päivämäärä.
Jämijärven heinäkuisen lento-onnettomuuden tutkinta on valmistunut
Lähde: Poliisi.fi