Poliisi varoittaa erilaisista huijauksista

NordenBladet — Itä-Suomen poliisille tehtiin viime viikolla rikosilmoituksia useista eri tavoin tehdyistä tietoverkkoavusteisista huijauksista, joissa uhreille koituneet rahalliset vahingot olivat yhteensä lähes 700.000 euroa.Tässä muutamia esimerkkejä viime viikolla poliisin tietoon tulleista huijauksista.Noin 75-vuotias eteläsavolainen mies joutui niin sanotun nigerialaishuijaus-yhdistelmän kohteeksi ja maksoi lähes 8 000 euroa erilaisia maksuja saadakseen Tulliin juuttuneen matkalaukkunsa vapautettua. Juttua tutkitaan petoksena.Pohjois-Karjalassa asianomistaja sai tekstiviestin verkkopankkitunnusten vaarantumisesta, mutta viestissä ei ollut mitään linkkiä. Kuitenkin tililtä oli lähtenyt 15.000 euroa ulkomaalaiselle tilille. Asiaa tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena.Noin 75-vuotias yläsavolainen nainen luovutti omat ja puolisonsa pankkitunnukset pankkivirkailijana esiintyneelle soittajalle. Naisen tiedoilla oli otettu 30 000 euron laina ja hänen tililtään siirrettiin lainan lisäksi 11 500 euroa huijarin tilille. Aviomiehen tililtä oli siirretty huijarille 30 000 euroa. Asia on tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä petos.Pohjois-Karjalassa kiinteistöalan yrityksen henkilöä erehdytettiin maksamaan yli 42 000 euron lasku ulkomaalaiselle pankkitilille. Niin ikään Itä-Suomessa olevan kunnan työntekijää erehdytettiin maksamaan 55 000 euron lasku väärälle tilille. Ulkomaalaisen yrityksen laskuun liittyen oli tullut muutospyyntö huijareiden sähköpostista, jossa pyydettiin maksamaan lasku toiselle tilille. Molemmat tapaukset ovat tutkinnassa törkeinä petoksina. Pohjoiskarjalainen noin 80-vuotias nainen luovutti “turvapalvelun” edustajana esiintyneelle soittajalle verkkopankkitunnuksensa. Soittaja harhautti vanhusta kertomalla, että hän hoitaa aiempaa, samaan henkilöön kohdistuneen huijauksen selvittelyä. Uhrin tiedoilla oli tehty liki 2 000 euron arvoinen puhelin- ja kuuloketilaus verkkokaupasta, mutta tilaus saatiin pysäytettyä ennen kuin se ehdittiin noutaa pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta noutopisteestä. Tapaus on tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä maksuvälinepetos.Pohjoissavolainen noin 60-vuotias nainen siirsi tililtään 10 000 euroa kotimaiselle “turvatilille” sen jälkeen, kun OP-pankin edustajana esiintynyt henkilö erehdytti tämän luulemaan, että hänen tililleen olisi kirjauduttu ulkomailta käsin eli rahat täytyi siirtää turvaan. Tapausta tutkitaan petoksena.Vastaavalla tekotavalla huijattiin noin 65-vuotiasta pohjoiskarjalaista naista, joka erehdytettiin siirtämään OP:n tililtään vajaat 40 000 euroa turvaan “turvatilille”. Molemmissa tapauksissa asianomistajia pyydettiin itse soittamaan samaan puhelinnumeroon. Asia on tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä petos. Yläsavolainen noin 68-vuotias mies sai pankin nimissä sähköpostia, joka liittyi allekirjoitusta vaativaan asiaan. Viestissä oli linkki, jota uhri oli klikannut ja antanut sitä kautta pankkitunnuksensa huijarille. Tämän seurauksena uhrin rahastoja oli päästy myymään yli 400 000 euron arvosta ja rahoja oli siirretty ulkomaalaisille tileille useina siirtoina.   Miten välttyä huijauksilta?         – Huijareiden tavoitteena on saada itselleen taloudellista hyötyä ja kuten edellä olevista tapausesimerkeistä käy ilmi, niin huijausmuotoja on monia, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista. Pohjolaisen mukaan tärkein asia, mitä tulee jokaisen muistaa on se, ettei kenellekään luovuteta omia verkkopankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja. Poliisi, pankit tai mitkään muutkaan tahot eivät kysele asiakkaiden verkkopankkitunnuksia puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviesteillä tai keskustelualustoilla.Pohjolainen kehottaa kaikkia juttelemaan näistä huijausten riskeistä läheisten ja eritoten iäkkäämpien ihmisten kanssa. Tärkeintä on muistuttaa, että pankkitunnuksia tai -tietoja ei pidä luovuttaa kenellekään.      Jos vahinko tapahtuu ja epäilet luovuttaneesi verkkopankkitunnuksesi huijarille, niin Ole välittömästi yhteydessä omaan pankkiisi, jotta korttisi / tilisi voidaan heti sulkeaTee asiasta aina rikosilmoitusLisäksi kannattaa:Estää lisävahingot, jos eri palveluiden salasanojasi on joutunut vääriin käsiinIlmoita huijaussivustosta Kyberturvallisuuskeskukselle tekemällä alla olevasta linkistä tietoturvaloukkausilmoitus epäilyttävästä viestistä tai verkkosivustosta. He voivat välittää tiedot eteenpäin niin, että huijaussivustot saataisiin kytkettyä pois internetistä. https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ilmoita Myös apua on tarjolla verkossa;Kuluttajaliiton nettisivulta Rikosuhripäivystyksen nettisivulta   (maksutta apua, neuvoa ja tukea)Nettideittiturvan sivuilta – Yrityksissä kannattaa myös käydä läpi laskujen maksuprosessit siten, että pystytään mahdollisimman kattavasti varmistumaan maksujen meneminen oikeille tileille, Pohjolainen muistuttaa. Erityisesti yritysten uudet työntekijät tulee perehdyttää yrityksen maksuprosesseihin. 

Itä-Suomen poliisille tehtiin viime viikolla rikosilmoituksia useista eri tavoin tehdyistä tietoverkkoavusteisista huijauksista, joissa uhreille koituneet rahalliset vahingot olivat yhteensä lähes 700.000 euroa.

Tässä muutamia esimerkkejä viime viikolla poliisin tietoon tulleista huijauksista.

Noin 75-vuotias eteläsavolainen mies joutui niin sanotun nigerialaishuijaus-yhdistelmän kohteeksi ja maksoi lähes 8 000 euroa erilaisia maksuja saadakseen Tulliin juuttuneen matkalaukkunsa vapautettua. Juttua tutkitaan petoksena.

Pohjois-Karjalassa asianomistaja sai tekstiviestin verkkopankkitunnusten vaarantumisesta, mutta viestissä ei ollut mitään linkkiä. Kuitenkin tililtä oli lähtenyt 15.000 euroa ulkomaalaiselle tilille. Asiaa tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena.

Noin 75-vuotias yläsavolainen nainen luovutti omat ja puolisonsa pankkitunnukset pankkivirkailijana esiintyneelle soittajalle. Naisen tiedoilla oli otettu 30 000 euron laina ja hänen tililtään siirrettiin lainan lisäksi 11 500 euroa huijarin tilille. Aviomiehen tililtä oli siirretty huijarille 30 000 euroa. Asia on tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä petos.

Pohjois-Karjalassa kiinteistöalan yrityksen henkilöä erehdytettiin maksamaan yli 42 000 euron lasku ulkomaalaiselle pankkitilille. Niin ikään Itä-Suomessa olevan kunnan työntekijää erehdytettiin maksamaan 55 000 euron lasku väärälle tilille. Ulkomaalaisen yrityksen laskuun liittyen oli tullut muutospyyntö huijareiden sähköpostista, jossa pyydettiin maksamaan lasku toiselle tilille. Molemmat tapaukset ovat tutkinnassa törkeinä petoksina. 

Pohjoiskarjalainen noin 80-vuotias nainen luovutti “turvapalvelun” edustajana esiintyneelle soittajalle verkkopankkitunnuksensa. Soittaja harhautti vanhusta kertomalla, että hän hoitaa aiempaa, samaan henkilöön kohdistuneen huijauksen selvittelyä. Uhrin tiedoilla oli tehty liki 2 000 euron arvoinen puhelin- ja kuuloketilaus verkkokaupasta, mutta tilaus saatiin pysäytettyä ennen kuin se ehdittiin noutaa pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta noutopisteestä. Tapaus on tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä maksuvälinepetos.

Pohjoissavolainen noin 60-vuotias nainen siirsi tililtään 10 000 euroa kotimaiselle “turvatilille” sen jälkeen, kun OP-pankin edustajana esiintynyt henkilö erehdytti tämän luulemaan, että hänen tililleen olisi kirjauduttu ulkomailta käsin eli rahat täytyi siirtää turvaan. Tapausta tutkitaan petoksena.

Vastaavalla tekotavalla huijattiin noin 65-vuotiasta pohjoiskarjalaista naista, joka erehdytettiin siirtämään OP:n tililtään vajaat 40 000 euroa turvaan “turvatilille”. Molemmissa tapauksissa asianomistajia pyydettiin itse soittamaan samaan puhelinnumeroon. Asia on tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä petos. 

Yläsavolainen noin 68-vuotias mies sai pankin nimissä sähköpostia, joka liittyi allekirjoitusta vaativaan asiaan. Viestissä oli linkki, jota uhri oli klikannut ja antanut sitä kautta pankkitunnuksensa huijarille. Tämän seurauksena uhrin rahastoja oli päästy myymään yli 400 000 euron arvosta ja rahoja oli siirretty ulkomaalaisille tileille useina siirtoina.   

Miten välttyä huijauksilta?         

– Huijareiden tavoitteena on saada itselleen taloudellista hyötyä ja kuten edellä olevista tapausesimerkeistä käy ilmi, niin huijausmuotoja on monia, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista. 

Pohjolaisen mukaan tärkein asia, mitä tulee jokaisen muistaa on se, ettei kenellekään luovuteta omia verkkopankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja. Poliisi, pankit tai mitkään muutkaan tahot eivät kysele asiakkaiden verkkopankkitunnuksia puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviesteillä tai keskustelualustoilla.

Pohjolainen kehottaa kaikkia juttelemaan näistä huijausten riskeistä läheisten ja eritoten iäkkäämpien ihmisten kanssa. Tärkeintä on muistuttaa, että pankkitunnuksia tai -tietoja ei pidä luovuttaa kenellekään.      

Jos vahinko tapahtuu ja epäilet luovuttaneesi verkkopankkitunnuksesi huijarille, niin 

• Ole välittömästi yhteydessä omaan pankkiisi, jotta korttisi / tilisi voidaan heti sulkea
• Tee asiasta aina rikosilmoitus

Lisäksi kannattaa:

• Estää lisävahingot, jos eri palveluiden salasanojasi on joutunut vääriin käsiin
• Ilmoita huijaussivustosta Kyberturvallisuuskeskukselle tekemällä alla olevasta linkistä tietoturvaloukkausilmoitus epäilyttävästä viestistä tai verkkosivustosta. He voivat välittää tiedot eteenpäin niin, että huijaussivustot saataisiin kytkettyä pois internetistä. https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ilmoita 

Myös apua on tarjolla verkossa;

• Kuluttajaliiton nettisivulta 
• Rikosuhripäivystyksen nettisivulta   (maksutta apua, neuvoa ja tukea)
• Nettideittiturvan sivuilta 

– Yrityksissä kannattaa myös käydä läpi laskujen maksuprosessit siten, että pystytään mahdollisimman kattavasti varmistumaan maksujen meneminen oikeille tileille, Pohjolainen muistuttaa. Erityisesti yritysten uudet työntekijät tulee perehdyttää yrityksen maksuprosesseihin.
 

]]>

Lähde: Poliisi.fi