Ihmiset suhtautuvat asuinrakennuksissa esiintyvään RADONIIN huolettomasti – se aiheuttaa keuhkosyöpää
NordenBladet – Vaikka Pohjoismaissa ulko- ja sisäilma onkin yleensä puhdasta, pitäisi kodin ilmansaaste silti mitata, sillä sisäilma voi sisältää vahingollisia tekijöitä (ilmansaaste, radon, tupakansavu, rakennusten kosteusvauriot ja asbesti), joihin liittyy pitkäaikaisten sairauksien riski.
Esimerkiksi Suomessa asuinrakennuksissa esiintyvä radon aiheuttaa vuosittain arvioiden mukaan 200–300 keuhkosyöpään sairastumista, vaikka joka kolmas sairastuminen olisi ehkäistävissä. Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan sisäilman pienhiukkaspitoisuus on Euroopan keskiarvoa matalampi, samaan aikaan suomalaisten asuinrakennusten radonpitoisuus on Euroopan korkein.
Viro kuuluu Euroopassa keskimääräistä korkeamman radonriskin maiden joukkoon. Radon on tupakoinnin jälkeen toisella sijalla keuhkosyöpään sairastumisen aiheuttajana. Virossa sairastuu vuodessa noin 100-150 asukasta keuhkosyöpään asuinympäristönsä radonin seurauksena, se on noin kaksi kertaa enemmän kuin mitä ihmisiä saa surmansa liikenteessä vuosittain. Erityinen riski on tupakoitsijoilla, mikä johtuu tupakoinnin ja radonin yhteisvaikutuksesta.
Radon pääsee rakennuksiin betonin rakojen sekä kaapelien ja putkien läpivientien kautta. Pitkäaikainen asuminen tai työskentely korkean radonpitoisuuden ympäristössä suurentaa keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. Radonin leviämiseen sisäilmassa vaikuttavat esimerkiksi asunnon rakennustapa ja tuuletus. Viime vuosina on rakentamisessa kiinnitetty huomiota radonin vaaran poistamiseen. Lainsäädännössä on asetettu kaksi tarkastusarvoa. Rakennusmääräysten mukaan uudet asuinrakennukset tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä 200 becquereliä kuutiometriä kohti (Bq/m3). Mikäli radonpitoisuus ylittää aiemmin rakennetuissa asuinrakennuksissa 300 Bq/m3, tulisi ottaa käyttöön korjausmenetelmiä. Remonttiohjeet löytää esimerkiksi säteilykeskuksen kotisivulta.
Mitä radon on?
Radon (Rn222) on väritön ja hajuton radioaktiivinen jalokaasu, joka säteilee ionisoivaa säteilyä. Kun ihminen hengittää sisään radioaktiivisia aineita, ne hajoavat elimistössä, hengitysteissä ja keuhkoissa, ja erittävät kudoksiin alfasätelyä. Pitkäaikainen altistuminen ja korkea radonpitoisuus voivat lisätä keuhkosyövän riskiä. Radonille altistuminen on erityisen vahingollista tupakoitsijoille. Radon on peräisin maankuoresta ja sitä syntyy uraanin radioaktiivisessa hajoamisessa. Kaikille radioaktiivisille aineille on ominaista epävakaus: ne hajoavat itsestään aiheuttaen uusia radioaktiivisia tai ei-radioaktiivisia aineita ja erittäen samalla ionisoivaa säteilyä. Radonpitoisuuden mittayksikkö on Bq/m³ (becquereliä kuutiota kohti).
Radonin aktiivisuuspitoisuus ulkoilmassa on yleensä alhainen, sillä radon hajautuu ulkoilmassa ja ei muodosta sen vuoksi vaaraa terveydelle. Sen sijaan maaperästä sisätiloihin pääsevä radon voi nostaa ilman radonpitoisuuden asetuksessa säädettyjä normeja merkittävästi korkeammalle tasolle.
Siihen, että sisäilman radonpitoisuus on korkea, on tärkeimpänä syynä talon alla olevan maaperän korkea radonriskin taso, jonka aiheuttavat maaperän uraanipitoiset kivilajit – graptoliitti-argilliitti, fosforiitti, jotkut Devonin sedimenttikivilajien muunnokset ym. Lisää radonia voi tulla pohjavedestä, rakennusmateriaaleista ja maanpinnan siirtolohkareista.
Radon imeytyy tiloihin talon alla olevasta maaperästä ja pohjavedestä, ja sen vuoksi radonia esiintyy pääasiassa kellareissa ja ensimmäisissä kerroksissa. Sisäilman radonpitoisuus vaihtelee hyvin paljon. Mitä kaasutiiviimpiä rakennuksen perustukset ovat, sitä vähemmän radonia pääsee sisälle. Rakennuksen sisäilman radontaso riippuu säästä, ts. ilmanpaine, tuulen suunta, maaperän kosteuspitoisuus, maanpinnan jäätyminen yms. vaikuttavat siihen. Lisäksi rakennuksen radonpitoisuuteen vaikuttaa rakennuksen tuuletus ja sen käyttäminen, ikkunoiden ja ovien avaaminen, lämmönlähteet jne. Mitä pitempiaikaisesti sisäilman radonpitoisuutta voi seurata, sitä tarkemman tuloksen saa.
Kuva: Unsplash
Lähde: NordenBladet.ee
