Itä-Suomen poliisilaitoksen tilastotiedote vuodelta 2022
NordenBladet — Rikosten määrä pysyi viime vuonna likipitäen samana ja hälytystehtävien määrä laski lähes 3 000 tehtävällä edelliseen vuoteen verrattuna.Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli viime vuonna 43 711 rikosta ja Hätäkeskuksen kautta tulleita hälytystehtäviä hoidettiin 44 208 kappaletta. Vastaavasti vuonna 2021 poliisin tietoon tuli Itä-Suomessa 44 387 ja hälytystehtäviä oli 47 147 kappaletta. Omaisuusrikoksista lisääntyivät ryöstöt ja petokset Viime vuonna poliisin tietoon tuli 31 ryöstötapausta enemmän kuin vuonna 2021, prosentteina ilmoitettuna ryöstöt lisääntyivät liki 26 prosentilla. Ryöstöjen kokonaismäärä oli viime vuonna Itä-Suomessa 151 tapausta, kun se edellisenä vuonna oli 120.Petosrikosten määrä lähti korona-aikaan kasvuun ja kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2022 petosrikoksia tuli poliisin tietoon Itä-Suomessa 5 308 tapausta ja tapausten määrä on 836 enemmän kuin vuonna 2021. Petosrikollisuuden lisääntymistä selittää erilaisten tietoverkossa tapahtuvien huijausten määrän kasvu. Ryöstöjen ja petosten määrät ovat lisääntyneet myös valtakunnallisesti tarkasteltuna.Kokonaisuutena omaisuusrikosten määrä vähäni Itä-Suomessa vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen. Eniten lukumäärällisesti väheni varkausrikokset liki tuhannella tapauksella edelliseen vuoteen verrattuna ja prosentteina vähennys oli 19,75.Prosentteina tarkasteltuna omaisuusrikoksista eniten väheni moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet, joita vuonna 2022 poliisin tietoon tuli 35,24 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Lukumäärällisesti moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia oli viime vuonna 215 tapausta, joka on 117 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021.Myös automurrot ja murrot vapaa-ajan asuntoihin vähenivät hieman vuonna 2022. Asuntomurtojen määrä on pysynyt viimeiset kolme vuotta samalla tasolla ja Itä-Suomessa poliisin tietoon tulee noin 100 asuntomurtoa vuosittain. Vuonna 2019 poliisin tietoon tulleiden asuntomurtojen määrä Itä-Suomessa oli vielä yli 150 tapausta, mutta määrä näyttää koronavuosien myötä vakiintuneen noin sataan. Väkivaltarikosten määrä on noussut noin kymmenellä prosentilla Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä nousi vuonna 2022 reilulla kymmenellä prosentilla edellisestä vuodesta. Lukumäärällisesti poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna 3 621 väkivaltarikosta, kun vuonna 2021 väkivaltarikosten määrä oli 3 281 tapausta. Pahoinpitelyissä kasvua on tuo noin kymmenen prosenttia sekä yksityisellä kuin myös yleisellä paikalla tapahtuneissa teoissa. Huomion arvoista on, että perheväkivaltajutut ovat lisääntyneet lähes 62 prosentilla edellisestä vuodesta ja lukumäärällisesti niitä tuli poliisin tietoon viime vuonna 495 tapausta, joka on 189 tapausta enemmän kuin vuonna 2021.Väkivaltarikoksista törkeät pahoinpitelyt sekä henkirikokset yrityksineen ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Törkeitä pahoinpitelyjä Itä-Suomessa tuli viime vuonna poliisin tietoon 109 tapausta, joka on 20 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021. Henkirikosten määrä pysyi Itä-Suomessa samana kuin vuonna 2021 ja 2020. Itä-Suomessa on poliisin tietoon tullut kolmen edellisen vuoden aikana vuosittain 11 henkirikosta. Poliisin tietoon tulleet henkirikosten yritykset Itä-Suomessa ovat sen sijaan vähentyneet, vuonna 2021 henkirikosten yrityksiä oli 45 tapausta ja viime vuonna 34 tapausta. Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on pysynyt Itä-Suomessa lähes ennallaan Seksuaalirikosten kokonaismäärä on hivenen noussut edellisestä vuodesta, mutta jos verrataan lukua vuoteen 2020, niin nousua on enemmän eli peräti 46,9 prosenttia. Eniten seksuaalirikoksista on lisääntynyt Itä-Suomessa seksuaalinen ahdistelu, jossa nousua vuodesta 2021 tapahtui 39,13 prosenttia ja vuodesta 2020 peräti 146 prosenttia. Seksuaalisen ahdistelun lisääntyminen tilastojen valossa selittyy suurelta osin ilmoitusherkkyyden madaltumisella. Yhteistyöviranomaisille määritelty ilmoitusvelvollisuus seksuaalirikoksissa ei selitä tätä muutosta, sillä siitä muutoksesta on jo vuosia aikaa ja tähän ilmoitusmenettelyyn liittyvät käytännöt ovat jo vakiintuneet.Keskustelu ja sitä kautta tietoisuus siitä, mikä on sopivaa käytöstä ja mikä ei, on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina median eri alustoilla. Tämä on tuottanut poliisille lisää tutkintapyyntöjä seksuaalisesta ahdistelusta viimeisen vuoden aikana. Seksuaalinen ahdistelu on pitkälti piilorikollisuutta ja voi hyvin olettaa, että edelleen poliisille ilmoitetaan kyseisestä rikoslajista vain jäävuoren huippu. Merkittävässä osassa seksuaalisen ahdistelun tutkintapyynnöistä rikos on tehty verkossa. Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten ja talousrikosten määrä väheni Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä oli viime vuonna 1 793 tapausta, joka on 295 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021. Myös törkeiden huumausainerikosten määrä väheni 20 rikoksella edellisestä vuodesta, vuonna 2022 poliisin tutkittavaksi tuli 40 törkeää huumausainerikosta. Talousrikoksia poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna 73 tapausta, kun vastaavasti vuonna 2021 talousrikosten määrä oli 126 tapausta. Rikoshyötyä talousrikoksista saatiin viime vuonna rikollisilta takaisin yhteensä 281 165 euroa. Liikennerikosten määrä väheni hieman ja rattijuoppojen määrä pysynyt ennallaan Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä jatkoi vähenemistä ja viime vuonna niitä oli Itä-Suomessa 12 008 tapausta, kun vuonna 2021 liikennerikoksia tuli ilmi 12 760 tapausta. Rattijuoppoja tavattiin Itä-Suomen liikenteestä viime vuonna yhteensä 1 704 tapausta, näistä törkeitä tapauksia oli 750. Vuoteen 2021 verrattuna rattijuopumuksia oli 29 tapausta enemmän. Siinä missä Helsingin poliisilaitoksen alueen liikennejuopumuksissa huumeet ja lääkkeet olivat kaksi kertaa alkoholia useammin päihteenä, niin esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi oli edelleen selvästi yleisin liikenteessä käytetty päihde. Tosin huumausaineet liikennejuopumusten syynä ovat myös Itä-Suomessa merkittävästi nousseet. Törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä oli 428, määrä vähentyi 24 tapaukselle vuoden 2021 tasosta, joka oli 452 tapausta. Tapausten määrä oli jokseenkin samaa tasoa kuin vuosina 2016-19. Eniten törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia on kirjattu 18-30 vuotiaille kuljettajille. Tapausten määrä on lisääntynyt myös 15-17 vuotiaiden ja yli 60 vuotiaiden ikäryhmissä.Raskaan liikenteen valvonnan määrä ja rikkomukset olivat vuonna 2022 edellisvuoden tasolla. Ajonopeus usein Itä-Suomen liikennekuolemien taustalla Itä-Suomen tieliikenteessä vuonna 2022 menehtyi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tietojen mukaan yhteensä 27 henkilöä. Liikennekuolemista 15 tapahtui Etelä-Savossa, viisi Pohjois-Savossa ja seitsemän Pohjois-Karjalassa. Kuolleiden määrä kasvoi kuudella vuoteen 2021 verrattuna.Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 398. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita oli 80 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Etelä-Savossa loukkaantuneiden määrä liikenteessä kasvoi 32:lla. Eniten loukkaantuneiden määrä kasvoi Mikkelissä, jossa oli 14 loukkaantunutta enemmän kuin edellisenä vuonna, myös Savonlinnassa loukkaantuneiden määrä kasvoi lähes kymmenellä. Liikennekuolemien määrä oli 15, mikä on 11 enemmän kuin vuonna 2021. Taustatekijöinä nousi esiin erityisesti ajonopeudet. Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä kasvoi 30:lla. Kuopion onnettomuusmäärä kasvoi 25 tapauksella vuoden takaisesta ja myös Leppävirralla sattui runsaasti henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuolleiden määrä väheni vuodesta 2021 seitsemällä liikennekuolemalla ollen viime vuonna viisi. Myös Pohjois-Savon liikennekuolemien taustoilla korostuivat ajonopeudet.Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä kasvoi 17:lla, kasvu selittyy Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kasvaneilla onnettomuusmäärillä. Liikennekuolemien määrä oli seitsemän, missä oli kahden tapauksen lisäys edelliseen vuoteen.Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2022 erottuu taustatekijänä ajonopeudet, kova ajonopeus tai liian suuri tilannenopeus. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä noin puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Onnettomuuksista puolet on ollut suistumisonnettomuuksia ja noin kolmannes kohtaamisonnettomuuksia. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka viidennessä liikennekuolemassa. Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilöautoissa. Osallisten iän mukaan esiin nousee Etelä-Savossa sattuneet kaksi nuorten useamman kuolonuhrin vaatinutta onnettomuutta. Ajokuntoon ja ajoterveyteen liittyvät taustatekijät näkyvät noin joka kolmannessa liikennekuolemassa. Onnettomuuksien taustatiedot perustuvat poliisin kirjaamiin onnettomuustietoihin ja Onnettomuustietoinstituuttin (OTI) aineistoon tutkijalautakuntien selvityksistä. Epävarma taloustilanne, etätöiden yleistyminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat liikenteen vilkkauteen Suomessa. Myös kohonneet polttoainekustannukset näkyivät tieliikenteen ajoneuvomäärissä. Ajoneuvomäärät pääteillä pienentyivät edellisvuodesta. Liikennemäärien supistuminen on ollut Suomessa vuoden 1996 jälkeen varsin harvinaista, sillä vuositasolla liikenne on supistunut edellisvuodesta pääteillä ainoastaan vuosina 2008, 2009 ja 2020. Suomalaisten ajonopeuksissa maanteillä ei toistaiseksi ole näkyvissä merkittävää muutosta. Kallistunut polttoaine ei ole myöskään näkynyt autojen keskinopeuksissa, jotka olivat edellisvuosien tasolla. Rikosten selvitysprosentti on heikentynyt Tarkasteltaessa rikostutkinnan tuloksia Itä-Suomessa voidaan todeta, että rikosten selvitysprosentti on heikentynyt kuudella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Rikosten keskimääräisen tutkinta-ajan kasvu on saatu pysäytettyä Itä-Suomessa.Rikosten tutkinta kesti Itä-Suomessa vuonna 2022 keskimäärin 193 vuorokautta, kun se vuotta aiemmin vei 194 vuorokautta. Vuosia kestänyt tutkinta-ajan lisääntyminen näyttäisi olevan pysähtynyt ja toiveissa on, että tutkinta-aikoja saadaan tulevina vuosina edelleen lyhennettyä. Hälytystehtävien määrä väheni lähes 3000 tehtävällä Vuonna 2022 Itä-Suomessa poliisilla oli 44 208 kiireellistä hälytystehtävää, kun vastaavasti vuonna 2021 hälytystehtäviä oli 47 147 kappaletta. Poliisin toimintavalmiusaika on Itä-Suomessa pysynyt lähes ennallaan ja vuonna 2022 poliisin paikalle tulo kesti A-kiireellisyysluokan tehtävissä vähän vajaat 14 minuuttia siitä, kun poliisi saanut tehtävän Hätäkeskuksesta. Poliisilaitos on toteuttanut harva-aluevalvontaa suunnitelmalliset ja johdetusti tulostavoitteiden mukaisesti sekä osallistunut viiden poliisilaitoksen yhteisteen Harvaturva-projektiin sovitusti. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella tehtiin vuonna 2022 yhteensä 5908 oma-aloitteista harva-aluevalvontatehtävää, kun vastaavasti niitä oli vuonna 2021 yhteensä 7194. Vähennys johtuu sitä, että varautumiseen on jouduttu käyttämään hieman enemmän voimavaroja. Harva-aluevalvonnan toimenpiteillä on turvattu poliisin näkyvyys myös heikomman palvelutason alueilla ja lisätty turvallisuuden tunnetta sekä estetty ennalta eriasteisia rikoksia sekä tietenkin puututtu havaittuihin rikkomuksiin.Poliisilaitoksille on määritelty kuntakohtaiset enimmäistoimintavalmiusajat viisiportaisen riskiluokituksen mukaan. Kyseisessä mallissa tarkastelleen ainoastaan A – kiireellisyysluokan tehtäviä ja enimmäistoimintavalmiusajat määritellään kuntakoon mukaan. Enimmäistoimintavalmiusaikojen määrittelyllä varmistetaan, että eri alueilla asuvat ihmiset saavat hälytyspalveluita yhdenvertaisesti suhteessa niiden tarpeeseen ja samankaltaisia alueita kohdellaan samalla tavalla. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella on yhteensä 44 kuntaa, joista yhdeksän kunnan alueella määriteltyä enimmäistoimintavalmiusaikaa ei saavutettu vuonna 2022. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella etäisyydet ovat pitkiä ja täällä on paljon vesistöä, jotka tuovat omat haasteensa tavoitteiden saavuttamiselle. Passien kysyntä kasvoi merkittävästi, lisäystä vuoteen 2021 verrattuna 83 prosenttia Vuoden 2022 aikana myönnettiin poliisilaitoksen lupapalveluissa yhteensä 137 110 lupaa. Vuonna 2021 myönnettiin 95 980 lupaa. Lupamäärissä siten kokonaisuudessaan kasvua 43 prosenttia. Suurin muutos tapahtui passien kysynnässä. Vuonna 2022 myönnettiin 86 635 passia, kun vastaavasti edellisenä vuonna 47 320 passia eli lisäystä peräti 83 prosenttia. Passien kysynnän voimakas kasvu johtui covid-19 pandemian rauhoittumisesta ja matkustamisen rajoitusten poistumisesta sekä helmikuun lopulla alkaneesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Äkillinen passien kysynnän lähes räjähdysmäinen kasvu ruuhkautti lupapalveluiden asiakaspalvelun sekä ajanvarausajat. Henkilöstön sisäisillä siirroilla lupapalvelun tehtäviin sekä Poliisihallituksen myöntämällä ylimääräisellä henkilöresurssilla ruuhkatilanteet saatiin helpottumaan loppukesän ja alkusyksyn aikana. Aselupia myönnettiin yli 10.200, jossa on lisäystä hieman yli kuusi prosenttia aiempaan. Turvallisuusalan lupia (vartijakortit, järjestyksenvalvojakortit ja turvasuojaakortit) myönnettiin 33 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Samoin muiden lupien asiaryhmässä (sisältää muun muassa yleisötapahtumapäätökset) oli kysynnän kasvua 36 prosenttia. Suurimpana syynä molempien luparyhmien kasvuun oli covid-19 rajoitusten poistuminen ja sitä kautta yleisötapahtumien avautuminen. Yleisötapahtumiin tarvitaan lupia ja turva-alan toimijoita. Lupavalvonnassa tehtiin noin 4 000 ajokieltopäätöstä Ajo-oikeuteen liittyvistä päätöksistä ei ole saatavissa valitettavasti edelleenkään luotettavaa tietoa Traficomin (Liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen) ylläpitämistä järjestelmistä. Poliisilaitosten kirjaamat ajo-oikeuspäätökset eivät siirry kattavasti tilastoihin, vaan osa päätöksistä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle. Päätösten kokonaismäärä oli vuonna 2022 poliisin käytössä olevien tietojen mukaan noin 9 500 kappaletta. Näistä päätöksistä suurin osa on ajokieltoja, joita tehtiin noin 4 000 kappaletta. Lupavalvonnassa tehtiin vuonna 2022 yhteensä 1 210 aselupiin liittyvää seuraamuspäätöstä (aseiden väliaikaiset haltuunottopäätökset, aselupien peruuttamiset tai luvanhaltijalle annettavat varoitukset). Vuonna 2021 päätöksiä oli 1 147 kappaletta. Lievä päätösten määrän kasvu ei johdu kiristyneestä seuraamuskäytännöstä vaan tehostuneesta luvanhaltijoiden nuhteettomuusseurannasta.Turva-alan lupiin kohdistuneita seuraamuspäätöksiä tehtiin yhteensä 12 kappaletta. Ne jakaantuivat seuraavasti: vartijan luvan peruttaminen kolme kappaletta, järjestyksenvalvojan luvan peruttaminen kuusi kappaletta, vartijalle annettu varoitus yhdessä tapauksessa ja järjestyksenvalvojalle annettu varoitus kahdessa tapauksessa.Poliisin tilastot löytyvät poliisin verkkosivulta kohdasta Toimintaympäristö ja tilastot.
Rikosten määrä pysyi viime vuonna likipitäen samana ja hälytystehtävien määrä laski lähes 3 000 tehtävällä edelliseen vuoteen verrattuna.
Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli viime vuonna 43 711 rikosta ja Hätäkeskuksen kautta tulleita hälytystehtäviä hoidettiin 44 208 kappaletta. Vastaavasti vuonna 2021 poliisin tietoon tuli Itä-Suomessa 44 387 ja hälytystehtäviä oli 47 147 kappaletta.
Omaisuusrikoksista lisääntyivät ryöstöt ja petokset
Viime vuonna poliisin tietoon tuli 31 ryöstötapausta enemmän kuin vuonna 2021, prosentteina ilmoitettuna ryöstöt lisääntyivät liki 26 prosentilla. Ryöstöjen kokonaismäärä oli viime vuonna Itä-Suomessa 151 tapausta, kun se edellisenä vuonna oli 120.
Petosrikosten määrä lähti korona-aikaan kasvuun ja kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2022 petosrikoksia tuli poliisin tietoon Itä-Suomessa 5 308 tapausta ja tapausten määrä on 836 enemmän kuin vuonna 2021. Petosrikollisuuden lisääntymistä selittää erilaisten tietoverkossa tapahtuvien huijausten määrän kasvu. Ryöstöjen ja petosten määrät ovat lisääntyneet myös valtakunnallisesti tarkasteltuna.
Kokonaisuutena omaisuusrikosten määrä vähäni Itä-Suomessa vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen. Eniten lukumäärällisesti väheni varkausrikokset liki tuhannella tapauksella edelliseen vuoteen verrattuna ja prosentteina vähennys oli 19,75.
Prosentteina tarkasteltuna omaisuusrikoksista eniten väheni moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet, joita vuonna 2022 poliisin tietoon tuli 35,24 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Lukumäärällisesti moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia oli viime vuonna 215 tapausta, joka on 117 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021.
Myös automurrot ja murrot vapaa-ajan asuntoihin vähenivät hieman vuonna 2022. Asuntomurtojen määrä on pysynyt viimeiset kolme vuotta samalla tasolla ja Itä-Suomessa poliisin tietoon tulee noin 100 asuntomurtoa vuosittain. Vuonna 2019 poliisin tietoon tulleiden asuntomurtojen määrä Itä-Suomessa oli vielä yli 150 tapausta, mutta määrä näyttää koronavuosien myötä vakiintuneen noin sataan.
Väkivaltarikosten määrä on noussut noin kymmenellä prosentilla
Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä nousi vuonna 2022 reilulla kymmenellä prosentilla edellisestä vuodesta. Lukumäärällisesti poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna 3 621 väkivaltarikosta, kun vuonna 2021 väkivaltarikosten määrä oli 3 281 tapausta. Pahoinpitelyissä kasvua on tuo noin kymmenen prosenttia sekä yksityisellä kuin myös yleisellä paikalla tapahtuneissa teoissa. Huomion arvoista on, että perheväkivaltajutut ovat lisääntyneet lähes 62 prosentilla edellisestä vuodesta ja lukumäärällisesti niitä tuli poliisin tietoon viime vuonna 495 tapausta, joka on 189 tapausta enemmän kuin vuonna 2021.
Väkivaltarikoksista törkeät pahoinpitelyt sekä henkirikokset yrityksineen ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Törkeitä pahoinpitelyjä Itä-Suomessa tuli viime vuonna poliisin tietoon 109 tapausta, joka on 20 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021. Henkirikosten määrä pysyi Itä-Suomessa samana kuin vuonna 2021 ja 2020. Itä-Suomessa on poliisin tietoon tullut kolmen edellisen vuoden aikana vuosittain 11 henkirikosta. Poliisin tietoon tulleet henkirikosten yritykset Itä-Suomessa ovat sen sijaan vähentyneet, vuonna 2021 henkirikosten yrityksiä oli 45 tapausta ja viime vuonna 34 tapausta.
Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on pysynyt Itä-Suomessa lähes ennallaan
Seksuaalirikosten kokonaismäärä on hivenen noussut edellisestä vuodesta, mutta jos verrataan lukua vuoteen 2020, niin nousua on enemmän eli peräti 46,9 prosenttia. Eniten seksuaalirikoksista on lisääntynyt Itä-Suomessa seksuaalinen ahdistelu, jossa nousua vuodesta 2021 tapahtui 39,13 prosenttia ja vuodesta 2020 peräti 146 prosenttia.
Seksuaalisen ahdistelun lisääntyminen tilastojen valossa selittyy suurelta osin ilmoitusherkkyyden madaltumisella. Yhteistyöviranomaisille määritelty ilmoitusvelvollisuus seksuaalirikoksissa ei selitä tätä muutosta, sillä siitä muutoksesta on jo vuosia aikaa ja tähän ilmoitusmenettelyyn liittyvät käytännöt ovat jo vakiintuneet.
Keskustelu ja sitä kautta tietoisuus siitä, mikä on sopivaa käytöstä ja mikä ei, on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina median eri alustoilla. Tämä on tuottanut poliisille lisää tutkintapyyntöjä seksuaalisesta ahdistelusta viimeisen vuoden aikana. Seksuaalinen ahdistelu on pitkälti piilorikollisuutta ja voi hyvin olettaa, että edelleen poliisille ilmoitetaan kyseisestä rikoslajista vain jäävuoren huippu. Merkittävässä osassa seksuaalisen ahdistelun tutkintapyynnöistä rikos on tehty verkossa.
Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten ja talousrikosten määrä väheni
Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä oli viime vuonna 1 793 tapausta, joka on 295 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021. Myös törkeiden huumausainerikosten määrä väheni 20 rikoksella edellisestä vuodesta, vuonna 2022 poliisin tutkittavaksi tuli 40 törkeää huumausainerikosta.
Talousrikoksia poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna 73 tapausta, kun vastaavasti vuonna 2021 talousrikosten määrä oli 126 tapausta. Rikoshyötyä talousrikoksista saatiin viime vuonna rikollisilta takaisin yhteensä 281 165 euroa.
Liikennerikosten määrä väheni hieman ja rattijuoppojen määrä pysynyt ennallaan
Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä jatkoi vähenemistä ja viime vuonna niitä oli Itä-Suomessa 12 008 tapausta, kun vuonna 2021 liikennerikoksia tuli ilmi 12 760 tapausta.
Rattijuoppoja tavattiin Itä-Suomen liikenteestä viime vuonna yhteensä 1 704 tapausta, näistä törkeitä tapauksia oli 750. Vuoteen 2021 verrattuna rattijuopumuksia oli 29 tapausta enemmän. Siinä missä Helsingin poliisilaitoksen alueen liikennejuopumuksissa huumeet ja lääkkeet olivat kaksi kertaa alkoholia useammin päihteenä, niin esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi oli edelleen selvästi yleisin liikenteessä käytetty päihde. Tosin huumausaineet liikennejuopumusten syynä ovat myös Itä-Suomessa merkittävästi nousseet.
Törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä oli 428, määrä vähentyi 24 tapaukselle vuoden 2021 tasosta, joka oli 452 tapausta. Tapausten määrä oli jokseenkin samaa tasoa kuin vuosina 2016-19. Eniten törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia on kirjattu 18-30 vuotiaille kuljettajille. Tapausten määrä on lisääntynyt myös 15-17 vuotiaiden ja yli 60 vuotiaiden ikäryhmissä.
Raskaan liikenteen valvonnan määrä ja rikkomukset olivat vuonna 2022 edellisvuoden tasolla.
Ajonopeus usein Itä-Suomen liikennekuolemien taustalla
Itä-Suomen tieliikenteessä vuonna 2022 menehtyi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tietojen mukaan yhteensä 27 henkilöä. Liikennekuolemista 15 tapahtui Etelä-Savossa, viisi Pohjois-Savossa ja seitsemän Pohjois-Karjalassa. Kuolleiden määrä kasvoi kuudella vuoteen 2021 verrattuna.
Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 398. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita oli 80 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.
Etelä-Savossa loukkaantuneiden määrä liikenteessä kasvoi 32:lla. Eniten loukkaantuneiden määrä kasvoi Mikkelissä, jossa oli 14 loukkaantunutta enemmän kuin edellisenä vuonna, myös Savonlinnassa loukkaantuneiden määrä kasvoi lähes kymmenellä. Liikennekuolemien määrä oli 15, mikä on 11 enemmän kuin vuonna 2021. Taustatekijöinä nousi esiin erityisesti ajonopeudet.
Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä kasvoi 30:lla. Kuopion onnettomuusmäärä kasvoi 25 tapauksella vuoden takaisesta ja myös Leppävirralla sattui runsaasti henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuolleiden määrä väheni vuodesta 2021 seitsemällä liikennekuolemalla ollen viime vuonna viisi. Myös Pohjois-Savon liikennekuolemien taustoilla korostuivat ajonopeudet.
Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä kasvoi 17:lla, kasvu selittyy Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kasvaneilla onnettomuusmäärillä. Liikennekuolemien määrä oli seitsemän, missä oli kahden tapauksen lisäys edelliseen vuoteen.
Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2022 erottuu taustatekijänä ajonopeudet, kova ajonopeus tai liian suuri tilannenopeus. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä noin puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Onnettomuuksista puolet on ollut suistumisonnettomuuksia ja noin kolmannes kohtaamisonnettomuuksia. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka viidennessä liikennekuolemassa. Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilöautoissa. Osallisten iän mukaan esiin nousee Etelä-Savossa sattuneet kaksi nuorten useamman kuolonuhrin vaatinutta onnettomuutta. Ajokuntoon ja ajoterveyteen liittyvät taustatekijät näkyvät noin joka kolmannessa liikennekuolemassa. Onnettomuuksien taustatiedot perustuvat poliisin kirjaamiin onnettomuustietoihin ja Onnettomuustietoinstituuttin (OTI) aineistoon tutkijalautakuntien selvityksistä.
Epävarma taloustilanne, etätöiden yleistyminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat liikenteen vilkkauteen Suomessa. Myös kohonneet polttoainekustannukset näkyivät tieliikenteen ajoneuvomäärissä. Ajoneuvomäärät pääteillä pienentyivät edellisvuodesta. Liikennemäärien supistuminen on ollut Suomessa vuoden 1996 jälkeen varsin harvinaista, sillä vuositasolla liikenne on supistunut edellisvuodesta pääteillä ainoastaan vuosina 2008, 2009 ja 2020.
Suomalaisten ajonopeuksissa maanteillä ei toistaiseksi ole näkyvissä merkittävää muutosta. Kallistunut polttoaine ei ole myöskään näkynyt autojen keskinopeuksissa, jotka olivat edellisvuosien tasolla.
Rikosten selvitysprosentti on heikentynyt
Tarkasteltaessa rikostutkinnan tuloksia Itä-Suomessa voidaan todeta, että rikosten selvitysprosentti on heikentynyt kuudella prosentilla edellisvuoteen verrattuna.
Rikosten keskimääräisen tutkinta-ajan kasvu on saatu pysäytettyä Itä-Suomessa.
Rikosten tutkinta kesti Itä-Suomessa vuonna 2022 keskimäärin 193 vuorokautta, kun se vuotta aiemmin vei 194 vuorokautta. Vuosia kestänyt tutkinta-ajan lisääntyminen näyttäisi olevan pysähtynyt ja toiveissa on, että tutkinta-aikoja saadaan tulevina vuosina edelleen lyhennettyä.
Hälytystehtävien määrä väheni lähes 3000 tehtävällä
Vuonna 2022 Itä-Suomessa poliisilla oli 44 208 kiireellistä hälytystehtävää, kun vastaavasti vuonna 2021 hälytystehtäviä oli 47 147 kappaletta. Poliisin toimintavalmiusaika on Itä-Suomessa pysynyt lähes ennallaan ja vuonna 2022 poliisin paikalle tulo kesti A-kiireellisyysluokan tehtävissä vähän vajaat 14 minuuttia siitä, kun poliisi saanut tehtävän Hätäkeskuksesta.
Poliisilaitos on toteuttanut harva-aluevalvontaa suunnitelmalliset ja johdetusti tulostavoitteiden mukaisesti sekä osallistunut viiden poliisilaitoksen yhteisteen Harvaturva-projektiin sovitusti. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella tehtiin vuonna 2022 yhteensä 5908 oma-aloitteista harva-aluevalvontatehtävää, kun vastaavasti niitä oli vuonna 2021 yhteensä 7194. Vähennys johtuu sitä, että varautumiseen on jouduttu käyttämään hieman enemmän voimavaroja. Harva-aluevalvonnan toimenpiteillä on turvattu poliisin näkyvyys myös heikomman palvelutason alueilla ja lisätty turvallisuuden tunnetta sekä estetty ennalta eriasteisia rikoksia sekä tietenkin puututtu havaittuihin rikkomuksiin.
Poliisilaitoksille on määritelty kuntakohtaiset enimmäistoimintavalmiusajat viisiportaisen riskiluokituksen mukaan. Kyseisessä mallissa tarkastelleen ainoastaan A – kiireellisyysluokan tehtäviä ja enimmäistoimintavalmiusajat määritellään kuntakoon mukaan. Enimmäistoimintavalmiusaikojen määrittelyllä varmistetaan, että eri alueilla asuvat ihmiset saavat hälytyspalveluita yhdenvertaisesti suhteessa niiden tarpeeseen ja samankaltaisia alueita kohdellaan samalla tavalla. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella on yhteensä 44 kuntaa, joista yhdeksän kunnan alueella määriteltyä enimmäistoimintavalmiusaikaa ei saavutettu vuonna 2022. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella etäisyydet ovat pitkiä ja täällä on paljon vesistöä, jotka tuovat omat haasteensa tavoitteiden saavuttamiselle.
Passien kysyntä kasvoi merkittävästi, lisäystä vuoteen 2021 verrattuna 83 prosenttia
Vuoden 2022 aikana myönnettiin poliisilaitoksen lupapalveluissa yhteensä 137 110 lupaa. Vuonna 2021 myönnettiin 95 980 lupaa. Lupamäärissä siten kokonaisuudessaan kasvua 43 prosenttia. Suurin muutos tapahtui passien kysynnässä. Vuonna 2022 myönnettiin 86 635 passia, kun vastaavasti edellisenä vuonna 47 320 passia eli lisäystä peräti 83 prosenttia. Passien kysynnän voimakas kasvu johtui covid-19 pandemian rauhoittumisesta ja matkustamisen rajoitusten poistumisesta sekä helmikuun lopulla alkaneesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.
Äkillinen passien kysynnän lähes räjähdysmäinen kasvu ruuhkautti lupapalveluiden asiakaspalvelun sekä ajanvarausajat. Henkilöstön sisäisillä siirroilla lupapalvelun tehtäviin sekä Poliisihallituksen myöntämällä ylimääräisellä henkilöresurssilla ruuhkatilanteet saatiin helpottumaan loppukesän ja alkusyksyn aikana.
Aselupia myönnettiin yli 10.200, jossa on lisäystä hieman yli kuusi prosenttia aiempaan. Turvallisuusalan lupia (vartijakortit, järjestyksenvalvojakortit ja turvasuojaakortit) myönnettiin 33 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Samoin muiden lupien asiaryhmässä (sisältää muun muassa yleisötapahtumapäätökset) oli kysynnän kasvua 36 prosenttia. Suurimpana syynä molempien luparyhmien kasvuun oli covid-19 rajoitusten poistuminen ja sitä kautta yleisötapahtumien avautuminen. Yleisötapahtumiin tarvitaan lupia ja turva-alan toimijoita.
Lupavalvonnassa tehtiin noin 4 000 ajokieltopäätöstä
Ajo-oikeuteen liittyvistä päätöksistä ei ole saatavissa valitettavasti edelleenkään luotettavaa tietoa Traficomin (Liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen) ylläpitämistä järjestelmistä. Poliisilaitosten kirjaamat ajo-oikeuspäätökset eivät siirry kattavasti tilastoihin, vaan osa päätöksistä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle. Päätösten kokonaismäärä oli vuonna 2022 poliisin käytössä olevien tietojen mukaan noin 9 500 kappaletta. Näistä päätöksistä suurin osa on ajokieltoja, joita tehtiin noin 4 000 kappaletta.
Lupavalvonnassa tehtiin vuonna 2022 yhteensä 1 210 aselupiin liittyvää seuraamuspäätöstä (aseiden väliaikaiset haltuunottopäätökset, aselupien peruuttamiset tai luvanhaltijalle annettavat varoitukset). Vuonna 2021 päätöksiä oli 1 147 kappaletta. Lievä päätösten määrän kasvu ei johdu kiristyneestä seuraamuskäytännöstä vaan tehostuneesta luvanhaltijoiden nuhteettomuusseurannasta.
Turva-alan lupiin kohdistuneita seuraamuspäätöksiä tehtiin yhteensä 12 kappaletta. Ne jakaantuivat seuraavasti: vartijan luvan peruttaminen kolme kappaletta, järjestyksenvalvojan luvan peruttaminen kuusi kappaletta, vartijalle annettu varoitus yhdessä tapauksessa ja järjestyksenvalvojalle annettu varoitus kahdessa tapauksessa.
Poliisin tilastot löytyvät poliisin verkkosivulta kohdasta Toimintaympäristö ja tilastot.
]]>
Lähde: Poliisi.fi
