Amerikkalainen kulttuuri Pohjoismaissa: MILLOIN vietetään Halloweenia ja mikä juhla se on?
NordenBladet – Suomalaiset viettivät vielä 1900-luvun alussa 1. marraskuuta kekriä, jonka tavat muistuttavat virolaisten ”henkienpäivän” ja Martin ja Kadrin päivän tapoja. Vainajien haudoilla sytytettiin kynttilöitä, kuljettiin kummallisiin asuihin pukeutuneina talosta taloon. Halloween on amerikkalainen juhla, joka saapui USA:han irlantilaisten siirtolaisten mukana 1800-luvulla. Alun perin halloween oli kelttiläinen juhla, jolla vietettiin uutta vuotta – siten sitä vietetään aina 31. lokakuuta.
Keltit uskoivat, että kuolleet nousivat haudoistaan pelottelemaan eläviä. Siksi he pukivat päälleen kauheita naamioita ja käyttivät muitakin naamiointeja pelottaakseen kummituksia ja saadakseen ne uskomaan, että elävätkin keltit olivat kuolleita. Mutta koska kyseessä oli myös päättyvälle vuodelle hyvästien jättäminen ja uuden vuoden tervehtiminen, halloweenistakin tuli juhlallinen ilta. Nimitys halloween tulee lausumasta ”All Hallows’ Eve” – kaikkien pyhimysten päivän aatto.
Pohjoismaissa halloweeniin alettiin kiinnittää enemmän huomiota 1990-luvun alussa ja siksi se on meille varsin uusi juhla. Halloweenia juhlitaan vähemmän maalla ja enemmän kaupungeissa, joissa lapset käyvät ovelta ovelle keräämässä karkkeja.
Vaikka halloweenia onkin pidetty ennen kaikkea amerikkalaisena juhlana, sitä vietetään vuosi vuodelta yhä useammissa maissa.
Skandinaviassa median avulla yleistyvä juhlapäivä aiheutti vastustusta hyvin erilaisista syistä: amerikkalaisen kulttuurin näytteenä, pelosta omien vakiintuneiden pyhien väistymisenä, pelosta kalenteripyhien muuttumisena, noitien, noituuden ja pelottelun mainoksena ja monista muista syistä. Se ei ole kuitenkaan pystynyt syrjäyttämään paikallisia pyhiä, esimerkiksi virolaisesta kansankalenterista Martin ja Kadrin päiviä. Silti monissa nuorisokeskuksissa, lastentarhoissa ja kouluissa on sinä päivänä järjestetty halloween-aiheisia tapahtumia. Tänään miellämme halloweenin maskeerattuihin ihmisiin, hirveisiin asuihin, kurpitsoihin, karkkeihin ja kauheuteen. Kauppiaat ovat nähneet siinä hyvän mahdollisuuden liiketoimintansa laajentamiseen ja lokakuussa myydäänkin joukoittain halloweeni-aiheista tavaraa.
Perinteisten halloween-ruokiin kuuluvat karkit kaikenlaisen ”pahan” karkottamiseen. Itse tehtyyn halloween-ruokalistaan sopivat monenlaiset suupalat, salaatit ja leivonnaiset. Halloween-ruoka on koristeltu hämähäkinverkoilla, kummituksilla tai jollakin muulla, niin että se liittyy enemmän muotoiluun kuin ruoanlaittoon. Halloween on suurenmoinen mahdollisuus tarjoilla kaikkein tavallisimpia ruokia epätavalliseen tapaan.
Halloweenin nimen sellaista merkitystä ajatellen ei välttämättä ole kummallista, että halloween on helppo sekoittaa kristilliseen pyhäinpäivään, mutta todellisuudessa niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Pyhäinpäivä on aina 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta välisenä ensimmäisenä lauantaina ja sitä vietetään marttyyrien ja pyhimysten kunniaksi.
Tuhannet wicca-noidat, jotka noudattavat muinaisia kelttiläisiä rituaaleja, kutsuvat halloweenia sen entisen nimen mukaan samhain’iksi.
Samhain on kelttiläisen uuden vuoden eli kesän loppu, jota vietettiin juhlallisesti lokakuun lopussa. Olemukseltaan sillä pyhällä on yhteisiä piirteitä esimerkiksi virolaisten mikkelinpäivän kanssa, laiduntamisajan lopun kanssa. Samhain merkitsee aikaa, milloin säät kylmenivät, paimenet tulivat vuorilta alas, karja jäi kotiin ja alkoi kotoisten käsitöiden tekoaika, mutta oli myös elonkorjuun loppuaika.
Nämä tärkeät merkit osuivat samaan aikaan, jona esivanhempien henkiä odotettiin takaisin kotiin ja niiden kanssa seurusteltiin. Tässäkin on paljon yhteistä virolaisten muinaisen henkienajan kanssa, jolloin samoin odotettiin esivanhempien henkien palaavan kotiin, niitä kestitettiin, kiertelivät ympäriinsä henkien päivän kerjäläiset.
Historiallisten lähteiden perusteella Samhainin aikaan pukeuduttiin hengiksi ja liikuttiin kulkueena kaupungista ulos ohjaamaan kuolleiden henget takaisin alueilleen. Kelttiläislapset keräsivät myös perheestä toiseen kulkien polttopuita jättimäiseen yhteiskokkoon ja suuresta kokosta vietiin hehkuvia kekäleitä kotiliesiin, joissa sytytettiin oma tuli. Tämä symboloi ihmisten välistä yhteyttä. Aikuiset kävivät naamioituina perheestä toiseen ja keräsivät uhriksi ruokaa.
Meksikossa vietetään kaikkien kuolleiden päivää (Los Dias de los Muertos): muistellaan keskuudesta poistuneita sukulaisia, juhlitaan, järjestetään luurankojen ja kummitusten kulkueita, matkitaan hautajaiskulkueita – arkussa on elävä ihminen.
Halloweenin muodostumisessa huomattavaksi uudenaikaiseksi juhlaksi on suuri osansa irlantilaisten perinteillä. 1700-luvulta alkaen alkoi Irlannissa levitä tapa tuoda yhteisestä kokosta kotiin kekäleitä tyhjäksi uurretun lantun sisällä. Alun perin lyhtyjä tehtiin ontosta lantusta, johon asetettiin kekäle tai kynttilä. Uskomusten mukaan sen piti samalla symboloida esivanhempien henkiä. Irlantilaiset siirtolaiset veivät tavan Amerikkaan, jossa lanttu vaihtui kurpitsaan, jota on paljon helpompi leikata ja kovertaa tyhjäksi.
Kuvat: Pexels
