Hämeessä hälytystehtävissä kasvua poikkeuksellisena keväänä

NordenBladet —

03.08.2020 klo 12.30Häme
Poikkeuksellinen kevät oli sisäisen turvallisuuden muutosten tarkastelun kannalta ainutlaatuinen ajanjakso myös poliisin näkökulmasta. Rikoslukuihin ja poliisitehtävämääriin vaikuttavat nopeimmin muutokset ihmisten käyttäytymisessä ja käytettävissä olevissa poliisin resursseissa. Koronapandemia ei tehnyt selkeää poikkeamaa rikoslakirikosten kokonaismääriin 2019 alkuvuoteen nähden, vaikka kevään aikana oli rajujakin vaihteluja viikkotasolla.
Tammi-kesäkuussa Hämeen poliisin tietoon tuli 24 551 rikosta, mikä on lähes 13 prosenttia vähemmän kuin alkuvuodesta 2019 (28 213). Rikoslakirikosten määrä kuitenkin kasvoi lähes neljä prosenttia. Sen sijaan poliisin hälytystehtävät Hämeessä on ollut viime vuotta korkeammalla tasolla koko koronapandemian ajan. Hälytystehtävissä erottuvat erityisesti häiriö- ja metelikeikat. Sen sijaan kotihälytyksissä, joihin liittyy perheväkivaltaa, ei ole viime vuoteen verrattuna selvää kasvusuuntausta. Hämeen poliisille ilmoitettuja perheväkivaltatapauksia oli 122, joka on vähemmän kuin alkuvuonna 2019 (176).
Kiireellisissä tehtävissä poliisi ehti paikalle keskimäärin alle 11 minuutissa.
Poliisin tavanomaisiin tehtäviin käytettävissä oleviin resursseihin ovat Hämeessä vaikuttaneet erilaiset koronasidonnaisuudet, kuten Uudenmaan sulkenut Puomi -operaatio. Toisaalta koulutusten peruminen ja kokousten määrän vähentyminen on mahdollistanut kattavampaa valvontaa kentällä.
Liikenneturvallisuuden vaarantamisissa huomattavaa kasvua
Eniten laskua tapahtui liikennerikkomuksissa, yli 36 prosenttia. Liikennerikkomusten määrän väheneminen oli seurausta tienkäyttäjien- ja valvonnan vähentymisestä koronarajoitusten takia. Poliisin työpanosta suunnattiin liikennevalvonnasta muualle koronapandemian aikana.
Liikennerikkomusten vähentymisestä huolimatta liikennekäyttäytymisessä on selvästi parantamisen varaa. Liikenneturvallisuuden vaarantamisia oli huomattavasti enemmän kuin alkuvuodesta 2019. Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tehtiin ilmoituksia 214, mikä on yli 50 % enemmän kuin alkuvuonna 2019 (142). Vaikka koronarajoitusten aikana ei tehty massapuhallutuksia, rattijuopumuksesta epäiltyjä jäi kiinni 726, mikä noin 8 % enemmän alkuvuoteen 2019 nähden (671).
Törkeiden pahoinpitelyjen määrässä kasvua
Alkuvuodesta poliisin tietoon tuli kaikkiaan 861 pahoinpitelyrikosta, joka viime vuoteen nähden lähes 10 % vähemmän (956). Törkeitä pahoinpitelyjä kirjattiin 24 ilmoitusta enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Näin ollen törkeiden pahoinpitelyjen määrä nousi yli 30 %. Nousua on tapahtunut erityisesti Päijät-Hämeen puolella, missä törkeitä pahoinpitelyjä kirjattiin viime vuoteen nähden 20 tapausta enemmän, kun taas Kanta-Hämeen puolella määrä laski kuudella.
Tapon yrityksistä kirjattiin 10 ilmoitusta, mikä on kaksi tapausta enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Näistä kuusi on Päijät-Hämeessä ja neljä Kanta-Hämeessä.
Yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt vähenivät noin viidenneksellä ja yleisten paikkojen vahingonteot reilulla kahdeksalla prosentilla. Koronapandemian myötä tulleet rajoitukset muun muassa ravintolasulkemisineen vähensivät kansalaisten liikkumista, ja tämä näkyi selvästi myönteisenä vaikutuksena edellä mainittujen rikosten ilmenemiseen. Yksityisellä paikalla tapahtuneita pahoinpitelyitä kirjattiin lähes sama määrä (549) kuin vuotta aikaisemmin (557).
Rikosten selvitysastetta voidaan pitää hyvänä
Rikoslakirikokset (pl. liikenne) selvitysaste oli 51,8 %. Selvitysastetta voidaan pitää olosuhteisiin nähden hyvänä, vaikka se on hieman alhaisempi kuin viime vuonna samalla tarkastelujaksolla. Tutkinnan työpanosta siirrettiin jonkin verran koronaepidemiasta aiheutuneisiin poliisille tulleisiin lisätehtäviin. Väkivaltarikosten selvitysaste oli 92,9 %, mitä voidaan taas pitää erittäin korkeana tasona.
Rikoslakirikosten (pl. liikenne) määrä lisääntyi lähes neljä prosenttia. Rikosten määrä nousi alkuvuodesta ja koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten aikana se hetkellisesti laski, mutta nousi taas entiselle tasolleen, kun rajoituksia alettiin purkaa.
Omaisuusrikokset lisääntyivät noin kuusi prosenttia, kun taas asuntomurtoja tehtiin reilu seitsemän prosenttia vähemmän. Alkuvuoden aikana tehtiin enemmän perinteisiä varkausrikoksia, näistä esimerkkinä mm. vene- ja perämoottoririkokset, joita tehtiin paljon. Lieviä petoksia tuli poliisin tietoon alkuvuonna 571, kun samalla tarkastelujaksolla viime vuonna ilmoituksia tehtiin 212. Lähes kaikki ilmoitukset lievistä petoksista on liittynyt netissä tehtyihin ostoksiin tai lahjoituksiin.
Huumausainerikokset jatkoivat kasvuaan (+25.6 %). Eniten korostui huumausaineiden käyttörikokset ja perusmuotoiset huumausainerikokset. Tätä selittää osaltaan muun muassa huumerattijuopumusten määrän nousu, ja sitä kautta ajoneuvoista tehtyjen huumausainetakavarikoiden määrä nousi. Myös muun liikkumisen vähentyessä huumausainekauppaa tehneet jatkoivat liikkumistaan, jolloin heidän tekemiseen liittyviä havaintoja oli helpompi tehdä.
Lupia haettiin aiempaa vähemmän
Kaikki Hämeen poliisin käsittelemät lupa-asiat vähenivät yli 40 %. Laskun voidaan katsoa tulleen koronapandemian mukana tulleista matkustuskielloista ja -rajoituksista, ihmisten eristäytymisestä ja yleisötilaisuuksien loppumisesta. Lisäksi Hämeen poliisilaitoksen kolmen pienemmän poliisiaseman lupapalvelupisteet suljettiin 2,5 kuukaudeksi.
Alkuvuonna ja erityisesti koronapandemian aikana korostettiin sähköisen asioinnin ensisijaisuutta lupapalveluissa kaikessa viestinnässä niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Sähköistä asiointipalvelua käytettiin aiempaa ahkerammin sen käyttöasteen ollessa reilu 3 % viime vuotta korkeampi. Sähköisen asioinnin käyttöaste on nyt 77,1 %, kun viime vuoden vastaavana ajankohtana se oli 73,7%
Hämeen poliisilaitoksen alueen tilastot: www.poliisi.fi/hame/tilastot

Lähde: Poliisi.fi