NordenBladet — Uuden lain tarkoituksena on lisätä vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen osuutta julkisen sektorin ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita julkisia ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta 8. helmikuuta 2021 mennessä.Laki koskisi julkisina hankintoina ostettuja ajoneuvoja ja palveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta, paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja ja Kelan kuljetuksia. Elokuussa 2021 voimaan tulevan laki auttaa saavuttamaan hallitusohjelman tavoitteen, jonka mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä– Lailla varmistetaan, että iso osa julkisen sektorin hankkimista uusista ajoneuvoista ja liikennepalveluista on ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita. Lain valmistelussa on erityisesti huomioitu kansallisen toimeenpanon alueellinen oikeudenmukaisuus. Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on osa Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Lainsäädäntö edistää sitä, että autokannassa on vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja yhä enemmän. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten sähkön, kaasun ja biopolttoaineiden käyttö kasvaa. Lain valmisteluun osallistui työryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida eri vaihtoehtoja kansallisen lainsäädännön toteuttamisesta ottaen huomioon maantieteelliset eroavaisuudet sekä kustannustehokkuuden.Ympäristöystävällisiä ajoneuvohankintoja vuosina 2021-2030Vähimmäisvaatimukset on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan eli henkilö- ja pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot sekä kahdelle hankinta-ajanjaksolle eli 2.8.2021-2025 ja 2026-2030. Vaatimukset koskisivat julkisen sektorin, kuten valtion virastojen ja liikelaitosten sekä kuntien ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja.Vaatimuksia sovelletaan, kun hankintayksikkö ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla tai hankkii tiettyjä liikennepalveluhankintoja. Direktiivi koskee ainoastaan uusia hankintoja.Direktiivin mukaan ympäristöystävällisiksi määriteltyjen henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 50 g/km vuoden 2025 loppuun asti ja 0 g/km vuodesta 2026 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa täyssähköautoja ja vuoden 2025 loppuun asti myös lataushybridejä. Suomen tulee varmistaa kummankin hankinta-ajanjakson aikana, että 38,5 prosenttia henkilö- ja pakettiautohankinnoista on ympäristöystävällisiä. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että henkilö- ja pakettiautoja sekä kuorma-autoja koskevat vähimmäisosuudet eriytettäisiin niin, että eri maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköillä olisi eri vähimmäisosuudet. Tavoitteena on ottaa huomioon alueelliset erot kuten etäisyydet, taloudelliset valmiudet, latauspisteiden saatavuus ja taksimarkkinoiden tilanne. Muille hankintayksiköille asetetaan direktiivin mukaiset vähimmäistavoitteet.Ympäristöystävälliseksi kuorma-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten sähkö, vety, kaasu tai biopolttoaine. Suomen tulee varmistaa, että kuorma-autojen hankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 9 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 15 prosenttia on ympäristöystävällisiä. Henkilö- ja pakettiautojen tapaan kuntien hankintayksiköiden vähimmäistavoitteet porrastettaisiin alueelliset eroavaisuudet huomioiden. Korkeamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille tulisi siis tiukemmat vaatimukset kuin matalamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille. Tarkemmat tiedot vaatimuksista löytyy lakiluonnoksen liitteistä. Muille hankintayksiköille asetettaisiin direktiivin vähimmäistavoitteet.Ympäristöystävälliseksi linja-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten sähkö, vety, kaasu tai biopolttoaine. Suomen tulee varmistaa, että uusista linja-autohankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 41 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 59 prosenttia on ympäristöystävällisiä. Vaatimukset koskevat ainoastaan paikallisliikenteen busseja. Lisäksi kummankin hankinta-ajanjakson aikana puolet hankittavista ympäristöystävällisistä ajoneuvoista tulee olla täyssähköbusseja eli ensimmäisellä jaksolla 20,5 prosenttia ja toisella jaksolla 29,5 prosenttia. Täyssähköbussien ala-tavoite on porrastettu alueelliset eroavaisuudet huomioiden.Mitä direktiivi ei koske?Erikoisajoneuvoja koskevat poikkeukset otettaisiin käyttöön Suomessa täysmääräisesti. Laki ei koskisi kaukoliikenteen linja-autoja, eikä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja tai kaksi- ja kolmipyöräisiä ajoneuvoja. Lisäksi Suomi vapauttaisi sääntelystä esimerkiksi hälytysajoneuvot, asevoimien käytössä olevat ajoneuvot ja rakennustyömaiden ajoneuvot.Mitä seuraavaksi?Lakiehdotuksesta järjestetään kuulemistilaisuus 28. tammikuuta 2021. Lakiluonnos on lausunnoilla 8. helmikuuta 2021 asti. Direktiivin vaatimuksia tulee soveltaa 2. elokuuta 2021 alkaen.Ympäristöystävällisiä ajoneuvohankintoja koskeva laki on osa Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2019 toimipaikoista 56 % oli hakenut vakinaista tai määräaikaista työntekijää viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Käytetyimmät työvoi-man hankintakeinot vuonna 2019 olivat ilmoitus omalle henkilökunnalle ja työvoiman rekrytointi TE-toimiston avulla. TE-toimistoa käytti 45 % rekrytoineista toimipaikoista. Työpaikkojen täyttämi-seen liittyviä ongelmia oli vuonna 2019 kokenut 44 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista.Tulokset kertoo 15.12.2020 julkaistu jokavuotinen TEM-analyysi, jossa käsitellään toimipaikoissa tapahtunutta työvoiman hakua, työpaikkojen täyttöjä sekä toimipaikkojen rekrytointisuunnitelmia.Analyysin mukaan rekrytointiongelmat nousivat jälleen ennätystasolle vuonna 2019. Työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia oli vuonna 2019 kokenut 44 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista, kun vuonna 2017 ongelmia oli kokenut 37 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista ja vuonna 2018 41 % toimipaikoista. Vuoden 2020 kahden ensimmäisen neljänneksen tietojen perusteella rekrytoin-tiongelmat ovat kuitenkin vähentyneet, mikä johtunee työmarkkinoiden koronashokista.Myös työvoimapulaa kokeneiden, eli kokonaan tai osittain ilman sopivaa työvoimaa jääneiden toi-mipaikkojen osuus oli suurempi 2019 kuin kertaakaan mittaushistorian aikana, 19 %. Toimipaikoissa jäi saamatta yhteensä 63 000 työntekijää.Rekrytointiongelmat yleistyivät vuonna 2019 etenkin majoitus- ja ravitsemusaloilla, terveys- ja sosi-aalialoilla, kaupan aloilla sekä julkisten palveluiden ja koulutuksen aloilla. Ongelmia oli eniten majoi-tus- ja ravitsemusaloilla, missä 58 prosentilla työvoimaa hakeneista toimipaikoista oli ongelmia löytää tarvitsemaansa työvoimaa. Myös kuljetus- ja varastointialoilla, teollisuudessa, liike-elämän palvelui-den aloilla sekä maa- ja metsäteollisuuden aloilla rekrytointiongelmia oli vuonna 2019 enemmän kuin vuonna 2018.Yleisintä työvoiman haku oli edellisvuosien tapaan suurissa toimipaikoissa, joita on paljon tervey-denhuollossa ja sosiaalialalla sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa. Yli 50 henkeä työllistävistä toimipaikoista lähes kaikki olivat etsineet työvoimaa edeltävän 12 kk aikana. Pienistä, 1–4 henkeä työllistävistä toimipaikoista työvoimaa oli etsinyt 34 %.Yli puolet työpaikoista täytettiin toisesta työpaikasta siirtyvillä työntekijöillä ja vain 17 % työttömil-lä työnhakijoilla.TEM-analyysi pohjautuu Tilastokeskuksen vuosittain tuottamiin työnantajahaastatteluihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhteiskunnan kriittisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa selvittävän poikkihallinnollisen työryhmän väliraportti on lähetetty lausunnoille 15. joulukuuta 2020. Työryhmän keskeinen huomio on, että hyvä tietoturvakulttuuri syntyy lainsäädännössä asetettujen tietoturvavaatimusten seurauksena, ei ohjeistuksiin ja muuhun vapaaehtoisuuteen perustuen.Työryhmä katsoo, että kriittisten toimialojen tietoturvaa koskevat vaatimukset tulisi olla selkeämmin määriteltyjä eri toimialojen lainsäädännössä ja vaatimusten täyttymistä olisi myös valvottava aktiivisesti. Viranomaiset tarvitsevat lisää resursseja ja viranomaisten välisen yhteistyön tulisi olla nykyistä järjestelmällisempää ja tehokkaampaa.Liikenne- ja viestintäministeriö asetti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön muutostarpeita ja tehdä hallitukselle ehdotus niitä koskeviksi poliittisiksi linjauksiksi.Työryhmän selvityksen kohteena ovat yhteiskunnan keskeiset sektorit, kuten terveydenhuolto, energiahuolto, finanssiala, vesihuolto sekä liikenne ja digitaalinen infrastruktuuri ja sen palvelut.Kriittisille toimialoille korotetummat tietoturvavaatimuksetTyöryhmä painottaa väliraportissaan, että digitaalisen yhteiskunnan toimialat ovat riippuvaisia toisistaan, jolloin yhden sektorin häiriöillä voi olla laajoja vaikutuksia. Tästä johtuen tulisi varmistaa, että kriittisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa koskeva sääntely on riittävän selkeää ja kullekin toimialalle asetetut velvoitteet ovat oikein kohdennettuja.Linjausehdotuksissa työryhmä esittää, että kriittisille toimialoille asetettaisiin korotetummat tietoturvavaatimukset lain tasolla. Lisäksi toimialakohtaisia tietoturvavaatimuksia täsmennettäisiin ja niitä arvioitaisiin säännöllisesti niiden ajantasaisuuden varmistamiseksi. Ehdotus myös on, että tietoturvavaatimusten noudattamista valvottaisiin entistä tarkemmin ja että tämä viranomaistoiminta olisi resursoitu riittävästi.Erillislaki viranomaisten välisestä yhteistyöstäTyöryhmä myös parantaisi toimijoiden tietoturvaosaamista ja tehostaisi viranomaisten välistä yhteistyötä tietoturvaa koskevien velvoitteiden valvonnassa.Yhteistyötä vahvistettaisiin säätämällä erillislaki, jonka esikuvana toimisi poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta (PTR) annettu laki. Laissa voitaisiin säätää tarkemmin muun muassa viranomaisten tietojenvaihdosta tietyissä tilanteissa sekä ylipäätään viranomaistoiminnan koordinaatiosta useita viranomaisia koskevissa tietoturvaloukkaustilanteissa ja niiden ehkäisemisessä.Väliraportissa on myös esitetty arvio tarvittavista lisäresursseista, jotka painottuvat valvovien viranomaisten toimintakyvyn kehittämiseen. Työryhmä nostaa esiin myös julkisen sektorin merkityksen yhteiskunnan keskeisenä toimijana ja korostaa erityisesti Kyberturvallisuuskeskuksen roolia muiden toimijoiden tukena. Tietosuojan osalta linjausehdotuksessa korostetaan tietosuojavaltuutetun toimiston roolia ja tietosuojaa koskevien sertifiointien käytön lisäämistä.Tietoturva on osa yhteiskunnan varautumistaLiikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan kyberturvallisuuden kolmio muodostuu velvoittavasta lainsäädännöstä, selkeästä vastuunjaosta ja riittävistä resursseista.– Tietoturva on kenties tärkein osa yhteiskunnan varautumisessa poikkeustilanteisiin. Tässä yhteispelissä jokaisen on toimittava aloitteellisesti omassa roolissaan, jotta meillä olisi maailman luotettavin infrastruktuuri ja digitaaliset palvelut.Työryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Laura Vilkkonen. Ryhmän jäsenet koostuvat ministeriöiden ja viranomaisten edustajista.Mitä seuraavaksi?Työryhmän väliraportti on lähetetty lausunnoille 15. joulukuuta 2020. Väliraportin lausuntoaika päättyy 6. tammikuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Työryhmän toimikausi päättyy 31. tammikuuta 2021, jolloin on tarkoitus julkaista työryhmän loppuraportti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt vuonna 2017 laaditut vastuullisten julkisten elintarvikehankintojen kriteerit. Kriteerien päivitystyön tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa ja lisätä elintarvikkeiden kotimaisuusastetta julkisella sektorilla. Valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää julkisia hankkijoita huomioimaan kilpailutuksissa hinnan lisäksi vastuullisuuden. Myös kansallinen hankintalaki kannustaa ja mahdollistaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioinnin julkisissa hankinnoissa.Luonnonvarakeskus tuotti taustatietoa kriteerityön pohjaksi ja Motivan hankinta-asiantuntijat varmistivat, että kriteerit ovat hankintalain mukaisia ja julkisiin hankintoihin soveltuvia. Elintarvikealan yritykset, hankkijat ja sidosryhmät ovat saaneet kommentoida kriteeriluonnoksia syksyn aikana.– Jotta hankintakriteerit ovat käyttökelpoisia, kriteerien tulee olla todennettavissa ja markkinoilta tulee löytyä riittävästi kriteerit vastaavia tuotteita, sanoo asiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta.Hyvien hankintakriteerien löytäminen ei ole helppoaKaikille asioille, joita hankinnoissa halutaan painottaa, ei pystytä asettamaan vertailukelpoista ja todennettavaa kriteeriä. ­
– Hyvä esimerkki tästä on hiilijalanjälki. Valmistajat kyllä tarjoavat tuotteidensa hiilijalanjälkilaskemia, mutta ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä laskentamenettelyissä ja laskennan lähtötiedoissa on isoja eroja. Siksi niitä ei toistaiseksi voi asettaa hankinnan kriteeriksi, toteaa Ovaskainen. Myös pelkän kotimaisuuden käyttäminen hankintakriteerinä on EU:n hankintadirektiivin mukaan kiellettyä.– Sen sijaan meillä on paljon eläinten hyvinvointiin, elintarviketurvallisuuteen ja kasvinsuojeluun liittyviä tekijöitä, joita voidaan vertailla ja todentaa. Suomessa ei esimerkiksi käytetä antibiootteja kuin sairaiden eläinten hoitoon ja eläinlääkärin valvonnassa. Tällaisia asioita kannatta hankkijoiden nostaa esille kilpailutuksissa. Se on turvallista kuluttajille ja myös tuottajien oma etu ja hyvä kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla, kertoo Väänänen.Tuore tutkimustieto ympäristövaikutuksista hankkijoiden käyttöönKriteerientyön rinnalla Luonnonvarakeskus kokosi tutkimustietoa eri elintarvikkeiden keskeisistä ympäristövaikutuksista, kuten ilmastovaikutuksista, rehevöittävistä päästöistä, vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen sekä eläinten hyvinvointikysymyksistä. Lisäksi Reilun kaupan yhdistys koosti tietoa sosiaalisista vastuullisuuskysymyksistä, joita elintarvikkeiden tuotantoon liittyy. – Valitettavasti tieto ei useinkaan ole yksiselitteistä. Eri tuotantotavoilla, kuten luomutuotannolla, on sekä hyviä että huonoja puolia tarkastelukulmasta mukaan. Nyt laaditut tuotetietokortit antavat kuitenkin kokonaiskuvan elintarvikkeisiin liittyvistä moniulotteisista ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksistä, ja tarjoavat varmasti uutta tietoa monelle, sanoo Auli Väänänen.Päivitetty kriteeriopas on ladattavissa Motivan verkkosivuilta.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metropolipolitiikalla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä asioissa, jotka tukevat metropolialueen kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä alueen erityishaasteiden ratkaisua. Vuosien 2020-2023 aikana yhteistyö keskittyy erityisesti työllisyyteen, sosiaaliseen kestävyyteen sekä toimenpiteisiin, joilla edistetään hiilineutraalia metropolialuetta. Marraskuussa 2020 asetettu metropolipolitiikan yhteistyöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa 15.12. ja päätti metropolipolitiikan painopisteistä vuosille 2020-2023.Yhteistyöryhmä käynnistää toimia, jotka edistävät työllisyyttä, korjaavat syrjäytymistä ja tukevat hiilineutraaliustavoitteita. ”Vallitseva pandemiatilanne alleviivaa juuri näiden tärkeyttä ja kiireellisyyttä,” ryhmän puheenjohtajana toimiva ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. ”Metropolialueen erityiskysymysten ratkaiseminen vahvistaa koko maan kilpailukykyä ja kirittää meitä kohti hiilineutraalia Suomea,” Mikkonen jatkaa.Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä tarkastellaan metropolialueen työmarkkinoiden erityiskysymyksiä ja tehdään TE-palvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä kokonaistarkastelu siitä, mitkä toimintaympäristön piirteet ovat erityisen tärkeää huomioida metropolialueen kannalta.”Samalla, kun valituilla painopisteillä edetään, on koko maan työllisyys- ja talouskehityksen kannalta tärkeää, että metropolialueen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi kuntien asemaa ja rahoitusta koskevissa uudistuksissa” sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero ja mainitsee laajan tulevaisuuden kuntapolitiikkaa pohjustavan työn. Työn tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon toimenpide-ehdotuksia kuntien tulevaisuuden rahoituksesta, tehtävistä ja roolista.Toinen heti käynnistettävä toimenpide on kokonaistarkastelu maahanmuuttajien asemasta syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa. Metropolialueen kaupungit ovat etulinjassa kohtaamassa maahanmuuton haasteet ja mahdollisuudet, ja tavoitteena on löytää keinoja, joilla kaupungit ja valtio yhdessä voivat lisätä maahanmuuttajien osallisuutta, työllisyyttä ja hyvinvointia.  Kolmantena konkreettisena toimena käynnistetään puhtaan ja älykkään metropolialueen kehittämiskokonaisuus. Valtion ja kaupunkien yhteistyönä kehitetään ja otetaan käyttöön vähäpäästöisiä ratkaisuja. Niiden tulee tukea asukkaiden kestävää elämäntapaa ja arjen sujuvuutta sekä lisätä yritysten kilpailukykyä ja vahvistaa alueen taloutta. Erityisesti haetaan ratkaisuja, jotka vähentävät rakennusten ja alueiden elinkaaren aikaisia päästöjä sekä liikennepäästöjä ja kasvattavat kiertotaloutta.”Käynnistyvän metropolipolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa koko kansantaloudelle oleellisen alueen edellytyksiä kilpailla muiden eurooppalaisten metropolien kanssa niin osaavasta työvoimasta, yrityksistä kuin kulttuurisesta vetovoimasta. Sovituissa toimenpiteissä onkin syytä edetä rivakasti, sillä metropolialueen innovaatio- ja investointikyvyn sekä elinvoiman turvaaminen on vallitsevan pandemiatilanteen ja sen vaikutusten johdosta ajankohtaisempaa kuin ehkä koskaan aiemmin”, toteavat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sekä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat Jukka Mäkelä, Ritva Viljanen ja Christoffer Masar.”KUUMA-seutu tervehtii ilolla metropolipolitiikan yhteistyöryhmän työn käynnistymistä ja tulee osallistumaan siihen aktiivisesti”, toteaa KUUMA-seudun kuntajohtajaryhmän puheenjohtaja, Tuusulan kunnan kansliapäällikkö Harri Lipasti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä esittää muutoksia tartuntatautilakiin, vankeuslakiin ja eräisiin muihin lakeihin, jotta rangaistusten täytäntöönpanossa olisi riittävän täsmällinen säädöspohja yleisvaarallisten tartuntatautitilanteiden varalle.Koronavirusepidemia on vaikuttanut merkittävästi Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan, ja epidemian vuoksi on jouduttu säätämään väliaikaisia rajoituksia vankilaan ottamiseen. Oikeusministeriön asettama työryhmä on arvioinut lainsäädännön muutostarpeet tartuntatautien torjumisen näkökulmasta. Lähtökohtana on ollut, että rangaistusten täytäntöönpano olisi tartuntatautitilanteessa turvallista ja asianmukaista.Ehdotuksen mukaan Vankiterveydenhuollon yksikkö voisi tartuntatautilanteessa päättää vankilan toimintojen, vankien tapaamisten ja vankien poistumislupien rajoittamisesta. Rikosseuraamuslaitos tekisi tämän jälkeen yksityiskohtaisemman päätöksen rajoitusten sisällöstä. Rajoitusten käyttöönotto edellyttäisi, että ne ovat välttämättömiä taudin leviämisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vankiloiden tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan korvaavia toimia, joilla vähennettäisiin rajoitusten vangeille aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia.Lisäksi ehdotetaan, että oikeusministeriö voisi rajoittaa nykyistä laajemmin asetuksella vankeuden ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloittamista.Esitys on lähetetty lausunnolle. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön tukee taiteen perusopetuksen järjestäjiä 1,2 miljoonalla eurolla korona-avustuksina. Koronapandemiasta aiheutuvaan lisärahoitustarpeeseen myönnettävät avustukset on tarkoitettu taiteen perusopetuksen ylläpitäjille, jotka eivät saa opetustuntikohtaiseen valtionosuuteen perustuvaa rahoitusta. Avustuksia myönnettiin 61 hakijalle.– Tutut ja merkitykselliset harrastukset ovat tärkeitä, vaikka olot ovat poikkeukselliset. Avustus onkin tarkoitettu tukemaan taiteen perusopetuksen jatkuvuutta, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.  –  Haluamme avustuksella auttaa koulutuksen järjestäjiä, jotta taiteen perusopetusta olisi saatavilla maan eri osissa siitäkin huolimatta, että koronapandemia on vaikeuttanut opetuksen järjestämisedellytyksiä.  Avustukset on tarkoitettu koronapandemiasta poikkeusolosuhteiden ja toiminnan rajoitusten vuoksi 16.8.–31.12.2020 aiheutuneiden kustannusten kattamiseen ja toiminnan kehittämistarpeisiin. Avustus voi olla joko toiminnan lisärahoitusta jo myönnettyyn yleisavustukseen tai erityisavustuksina myönnettävää hankerahoitusta.Suomessa toimii noin 435 taiteen perusopetuksen oppilaitosta. Näistä noin 40 prosenttia on yksityisiä oppilaitoksia, jotka eivät ole opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa, tanssissa, kuvataiteessa, mediataiteissa, sirkustaiteessa, sanataiteessa, arkkitehtuurissa, teatteritaiteessa ja käsityössä. Syyslukukaudella taiteen perusopetusta on viime aikoihin asti järjestetty pääsääntöisesti lähiopetuksena. Aiemmin kesällä myönnetyillä korona-avustuksilla on tuettu taiteen perusopetusoppilaitosten valmiuksia siirtyä tarvittaessa nopeastikin hybridi- tai etäopetukseen ja toteuttaa sitä laadukkaasti. Tarve lisätukeen on ollut hakemusten perusteella kuitenkin edelleen merkittävä, sillä tuotot ovat pienentyneet ja kustannukset kasvaneet, kun terveysturvallisuudesta on huolehdittu mm. toteuttamalla opetusta pienemmissä ryhmissä ja väljemmissä tiloissa.Myönnetyt avustukset: taiteen perusopetus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön yksiköiden päälliköt 1.1.2021-31.12.2023 väliselle ajalle on nimitetty. Päälliköt vastaavat ministeriön osastoihin ja tulosalueisiin kuuluvien yksiköiden toiminnasta.Yksiköiden päälliköiden tehtäviin nimitetytRakennetun ympäristön osastoAlueet ja yhdyskunnat -yksikkö
Anna-Leena SeppäläRakennukset ja rakentaminen -yksikkö
Kirsi MartinkauppiLähiympäristö ja asuminen -yksikkö
Tommi LaantiLuontoympäristöosastoVesien ja mertensuojelu -yksikkö
Saara BäckLuonnon monimuotoisuus -yksikkö
Mikko KuusinenBiotalous -yksikkö
Markus TarastiYmpäristönsuojeluosastoPäästöt ja ympäristöriskit -yksikkö
Oili RahnastoMateriaalitalousyksikkö -yksikkö
Anna-Maija PajukallioIlmasto -yksikkö
Outi HonkatukiaHallinto ja kansainväliset asiatHenkilöstö, ohjaus ja talous -yksikkö
Heidi SederholmKansainväliset ja EU-asiat -yksikkö
Annika Lindblom​

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustusta lajiliittojen 35 hankkeelle yhteensä 2 818 000 euroa. Avustus on tarkoitettu lajiliittojen ja niiden jäsenseurojen toiminnan turvaamiseen sekä toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen koronaepidemian aikana.Avustettavat hankkeet jakautuivat kolmeen ryhmään. Lajiliittojen peruuntuneiden tai siirrettyjen tapahtumien aiheuttamiin tappioihin ja syntyneisiin kustannuksiin myönnettiin avustusta 1 139 000 euroa. Seuratoiminnan kehittämishankkeisiin, kuten sähköisten järjestelmien tai uusien harjoitteluympäristöjen kehittämiseen myönnettiin 1 209 500 euroa. Muihin lajiliittojen välttämättömän toiminnan turvaamiseksi syntyneisiin kustannuksiin avustusta myönnettiin 469 500 euroa.– Tänä vuonna moni lajiliitto on joutunut toimimaan poikkeusolosuhteissa ja monessa lajissa arvokisoja, karsintaturnauksia, maailman cup- ja vastaavia suurtapahtumia on jouduttu perumaan, siirtämään tai järjestämään rajoitusten puitteissa. Tulemme tällä avustuksella liittoja järjestämiskustannuksissa vastaan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.Avustusta voitiin hakea yhteen tai useampaan kokonaisuuteen. Yhteensä hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 46 kappaletta. Kaikkiaan 30 lajiliittoa sekä Suomen Parkour ry haki avustusta. Kaikkien avustusten haettu kokonaissumma oli 8 928 284 euroa.Ministeriö on koronapandemian alusta alkaen pitänyt tiiviisti yhteyttä liikunta-alan järjestöihin ja aloittanut tukitoimien valmistelun heti keväällä. Vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin 19,6 miljoonaa euroa liikunnan ja urheilun peruuntuneista tapahtumista aiheutuneisiin kuluihin, lajiliittojen ja urheiluseurojen toimintakyvyn turvaamiseen sekä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseen. Avustuksia jaettiin kesäkuussa näihin toimintoihin yhteensä 9 748 280 euroa.Myönnetyt avustukset  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Julkisten hankintamenettelyiden virheet ovat oikeuskäytännön perusteella vähentyneet, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton ylläpitämän Julkisten hankintojen neuvontayksikön selvityksestä. Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa sellaisista hankintaprosessien menettelyistä, jotka markkinaoikeus on päätöksissään todennut hankintalain vastaisiksi.Selvitys kohdistui markkinaoikeuden antamiin päätöksiin aikavälillä 1.1.2017–31.12.2019. Sen vertailukohtana on neuvontayksikön vuonna 2011 tekemä selvitys.Vuosien 2017–2019 aikana Suomessa toteutettiin julkaistujen hankintailmoitusten perusteella yli 40 000 hankintaa, jotka on tehty vuonna 2017 voimaan tulleen hankintalain mukaan. Niistä markkinaoikeuden käsiteltäväksi päätyi yhteensä 364, mikä vastaa 1–2 prosenttia toteutetuista hankinnoista. Vastaava osuus oli vuonna 2011 noin 5 prosenttia.Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain eli keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Usein julkisten hankintojen osuus on noin puolet julkisyhteisöjen budjetista.Virhe tapahtui alle puolessa prosentissa toteutetuista hankinnoistaMarkkinaoikeus totesi tarkastelujaksossa hankintamenettelyssä virheen 161 antamassaan ratkaisussa, mikä vastaa vain noin 0,4 prosenttia toteutetuista hankinnoista. Tyypillisimmät virhetilanteet liittyivät tarjoajan tai tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailun ulkopuolelle.– Hankintalain soveltamistilanteet ovat muuttuneet jonkin verran monimutkaisemmiksi, mutta onneksi tämä ei näy oikeustapauksia koskevissa tilastoissa, toteaa julkisten hankintojen neuvontayksikön johtava lakimies Katariina Huikko.Hankintalain uudistus vähentänyt menettelyvirheitäJulkisten hankintojen neuvontayksikkö arvioi selvityksessä, että vuoden 2017 hankintalain muutoksilla on ollut merkittävä vaikutus tapausmäärien laskuun ja virheiden vähenemiseen. Hankintalain uudistuksessa kansallisia kynnysarvoja nostettiin, kansallisten hankintojen menettelysääntöjä tehtiin joustavammiksi ja hankintapäätöksiin liittyvää sääntelyä väljennettiin. Lisäksi oikeudenkäyntimaksua korotettiin.– Vuonna 2017 voimaan tullut hankintalaki on parannus aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Tilannetta on kuitenkin tärkeä seurata jatkossakin, kun kehitämme hankintalainsäädäntöä, toteaa osastopäällikkö Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä.Neuvontayksikkö hyödyntää selvityksen tuloksia omassa toiminnassaan ja pyrkii kohdentamaan neuvontatoimintaansa niihin hankintaprosessin vaiheisiin ja teemoihin, joissa haasteet ovat yleisimpiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi