USA:n senaatin asevoimien komitean puheenjohtaja John McCain Tallinnassa: Tiedossa ei ole, että Trump yrittäisi lopettaa Venäjän pakotteet

Tekijä

-

28 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – Virossa vierailulla oleva USA:n senaatin asevoimien komitean puheenjohtaja senaattori John McCain tapasi pääministeri Jüri Rataksen ja ulkoministeri Sven Mikserin. Tapaamisessa pohdittiin transatlanttisia suhteita, alueellisen turvallisuuspolitiikan kysymyksiä sekä Viron ja USA:n yhteistyötä. Tapaamisen jälkeen (27. joulukuuta) Jüri Ratas ja John McCain pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden.

Jüri Ratas sanoi, että tuki, jota NATO antaa Virolle, ei ole tärkeä vain Viron valtiolle vaan myös ihmisille, suuri enemmistö virolaisista tulee NATO:a ja sitä, että olemme NATO:ssa aktiivisesti mukana. Hänen mukaansa Virolle on erittäin tärkeää, että senaattori John McCain on Virossa, uutisoi Delfi.

John McCain puolestaan onnitteli uutta hallitusta menestyksekkäästä tehtäväänsä ryhtymisestä ja vakuutti, että odottaa ilolla pitkien ja läheisten suhteiden jatkumista Viron ja NATO:n välillä. ”tunnustan ja kiitän Viroa osallistumisesta ja lukuisia nuoria virolaisia panoksesta Afganistanissa, josta jotkut heistä ovat maksaneet myös kalleimman hinnan.”

McCainin mukaan monille tuli yllätyksenä, että USA:n presidentiksi valittiin Donald Trump, mutta hän uskoo, että USA:n suhde NATO:on jää vahvaksi. Samalla hän innosti muitakin valtioita täyttämään NATO:n 2 prosentin vaatimuksen. ”Myös Venäjän aggressiiviseen käyttäytymiseen tulee sopeutua, ja NATO on lähihistorian menestyksekkäin liittolaiskumppanuus”, hän mainitsi.

McCain sanoi, että tapaamisessa pohdittiin myös kyberturvallisuuskysymyksiä, hän käsitteli venäläisten krakkereiden mahdollista vaikutusta USA:n vaalitulokseen. ”Ei ole epäilystäkään siitä, että venäläiset eivät olisi krakkeroineet, mutta on epävarmaa, oliko sillä todellinen ja konkreettinen vaikutus vaalitukseen.”

Eesti Päevalehden ja Delfin toimittaja Kaarel Kressa kysyi, että koska presidentti Donald Trump pyrkii selvästi vahvempaan yhteistyöhön Venäjän kanssa, niin mitä kongressi tekee siinä tapauksessa, että Trump yrittää lopettaa Ukrainan vastaisten aggressioiden vuoksi Venäjälle asetetut pakotteet.

”Ei ole selvää, että uusi presidentti yrittää mitätöidä pakotteet. Tänään se ei ole varmaa”, McCain vastasi. ”Niin kauan kuin Putin miehittää Krimiä ja on tunkeutuneena Itä-Ukrainaan, uskon, että on presidenttinä sitten kuka tahansa, uskomme samaan kuin Reagan – voimakkuus takaa rauhan. Myös USA:n sotilaiden läsnäolo Virossa on tästä vakuutena. Paras keino ennaltaehkäistä Venäjän rikkomuksia on uskottava ja vahva sotilaallisen voiman olemassaolo sekä voimakas NATO:n puolustusliitto, jossa Virolla on erittäin tärkeä rooli.”

Kuva: John McCain (Jaanus Lensment/Scanpix)

Lue myös:
Donald Trump voitti valitsijamieskokouksen äänet
OHMYGOSSIP – USA valitsijamieskokouksen jäsenet vahvistivat 19. joulukuuta Donald Trumpin virallisesti presidentinvaalien voittajaksi. Kuusi viikkoa vaalivoiton jälkeen republikaanit varmistivat 270 ääntä, jotka Trumpin voiton vahvistamiseen tarvittiin, ilmoitti CNN.

Helena-Reet Ennet kuuluu Donald Trumpin tukijoukkoihin
OHMYGOSSIP – Miljardööri Donald Trump on amerikkalainen bisnesmies, poliitikko ja tv-persoona, joka on republikaanisen puolueen presidenttiehdokas USA:n 2016 presidentinvaaleissa. Metropoli.netin saamien tietojen mukaan suosittu bloggaaja Helena-Reet Ennet on yksi Trumpin menestyksekkään kampanjan taustavaikuttajista, Metropoli.net sovittelee.

Helena-Reet Ennet USA:n presidentinvaaleista: Kyseessä myös juutalaisten vävyjen taistelu
OHMYGOSSIP – Metropoli.netille kerrottiin viime viikolla, että Helena-Reet Ennet on Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan tärkeä tukija sosiaalisessa mediassa. Tavoitimme nyt Helena-Reetin ja kysyimme häneltä aiheesta tarkemmin, Metropoli.net kirjoittaa.

Donald Trump voitti valitsijamieskokouksen äänet

Tekijä

NordenBladet.fi

-

20 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – USA valitsijamieskokouksen jäsenet vahvistivat 19. joulukuuta Donald Trumpin virallisesti presidentinvaalien voittajaksi.

Kuusi viikkoa vaalivoiton jälkeen republikaanit varmistivat 270 ääntä, jotka Trumpin voiton vahvistamiseen tarvittiin, ilmoitti CNN.

Tämä äänestysprosessi on tavallisesti muodollisuus, mutta tällä kertaa sitä horjuttivat väitteet siitä, että venäläiset hakkerit olisivat yrittäneet vaikuttaa USA:n presidentinvaaleihin.

Kuva: Donald Trump (AP Photo/Evan Vucci/TT NYHETSBYRÅN/Scanpix)
Lähde: Ohmygossip.ee

Lue myös:
Helena-Reet Ennet kuuluu Donald Trumpin tukijoukkoihin
OHMYGOSSIP – Miljardööri Donald Trump on amerikkalainen bisnesmies, poliitikko ja tv-persoona, joka on republikaanisen puolueen presidenttiehdokas USA:n 2016 presidentinvaaleissa. Metropoli.netin saamien tietojen mukaan suosittu bloggaaja Helena-Reet Ennet on yksi Trumpin menestyksekkään kampanjan taustavaikuttajista, Metropoli.net sovittelee.

Helena-Reet Ennet USA:n presidentinvaaleista: Kyseessä myös juutalaisten vävyjen taistelu
OHMYGOSSIP – Metropoli.netille kerrottiin viime viikolla, että Helena-Reet Ennet on Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan tärkeä tukija sosiaalisessa mediassa. Tavoitimme nyt Helena-Reetin ja kysyimme häneltä aiheesta tarkemmin, Metropoli.net kirjoittaa.

USA keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen: Amerikan työmarkkinat ovat viimeisten 10 vuoden vahvimmat

Tekijä

NordenBladet.fi

-

20 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – Nopeutuneen palkkojen nousun ja matalien irtisanomiskorvausten ansiosta ovat USA:n työmarkkinat keskuspankin pääjohtaja Janet Yellenin mukaan viimeisten 10 vuoden parhaassa kunnossa. Viimeviikkoisessa päätöksessään korkomäärien nostamisesta keskuspankin virkamiehet viittasivat, että täystyöllisyys on yhä lähempänä ja työttömyysaste on tällä hetkellä 4,6 %, kertoo CNBC.

Työpaikkoja on vakaasti luotu lisää ja luodaan edelleen, Yellen totesi puheessaan tänään. Yellen mainitsi myös haasteita kuten “hidas talouskasvu” ja “pettymyksiä aiheuttava tuottavuus.”

Yellenin mukaan viimeaikainen talouskasvu on nostanut elintasoa ja viittasi suuntauksille teknologian ja globalisoitumisen suunnalla, joka on samalla kasvattanut yliopistokoulutuksen kysyntää. Yellen totesi myös, että yliopistotodistuksen ja lukiotodistuksen välinen palkkakuilu on kasvanut 70 %:in, kun se 1980-luvulla oli 20 %. “Ekonomistit eivät ole useista asioista varmoja. Mutta me olemme melko varmoja siitä, että yliopistotodistus on avain taloudelliseen menestykseen,” hän sanoi.

Kuva: USA keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen (AP Photo/Alex Brandon/ TT NYHETSBYRÅN/Scanpix)
Lähde: Ohmygossip.ee

Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves muuttaa Virosta Amerikkaan

Tekijä

NordenBladet.fi

-

20 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – Tammikuun alusta alkaen Toomas Hendrik Ilves ryhtyy töihin Stanfordin yliopistossa Freeman Spogli –nimisessä kansainvälisten tutkimusten instituutissa kansainvälisen turvallisuuden ja yhteistyön keskuksessa. Ilveksen työnimike on visiting fellow (käännettäessä lähin vastine on vieraileva tutkija), kertoo verkkojulkaisu Delfi.

„Visiting fellow työnimike ei käsitä ainoastaan luentojen pitämistä. Presidentti Ilves on ollut suosittu puhuja lukuisissa maailman yliopistoissa, Stanfordin yliopistossa presidentti on pitänyt luentoja ja seminaareja aikaisemminkin, ja niistä on kerrottu myös presidentin kotisivulla,” selvitti Ilveksen neuvonantaja Urve Eslas.

Ilveksen ensimmäinen työpäivä Kalifornian Stanfordissa sijaitsevassa yliopistossa on alustavien suunnitelmien mukaan 9. tammikuuta ja hänen sopimuksensa kestää kesäkuun loppuun saakka. Sen jälkeen on suunnitelmissa jatkaa hänen virka-aikaansa vuoden verran. Heinäkuusta alkaen presidentti Ilves toimii saman yliopiston Hoover-instituutissa, jossa hän alkaa kirjoittamisen lisäksi pitää myös luentoja ja seminaareja.

Kuva: Toomas Hendrik Ilves (Eero Vabamägi/Scanpix)
Lähde: Ohmygossip.ee

Helsinki-Tallinna -tunneli – kannattavuusanalyysi + paljonko voisi tunnelin lippu maksaa?

Tekijä

NordenBladet.fi

-

20 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – Suomen suurin kuljetusanalyysien parissa toimiva yritys Sweco esitteli viime vuonna Virossa Tallinna-Helsinki -tunnelin kannattavuusanalyysin. Siinä oli muun muassa mainittu myös ne lippuhinnat, joilla tunneli olisi kannattava, kertoo Delfi Ärileht. Suurin kysymysmerkki esitutkimuksen osalta on se, onko tunnelin rakennushinta 13 miljardia euroa todellakin sen realistinen hinta? Ettei kyseessä vain ole liian varovainen ennuste?

Ensin siitä, että analyysissä ennustettiin, että vuodessa tunnelissa tapahtuu 11 miljoonaa ns. päivittäismatkaa eli ihmiset liikkuvat työn ja kodin väliä. Ei 11 miljoonaa ihmistä, vaan matkaa. Näin kyseessä ovat puolen tunnin junamatkat. Lisäksi tunneliin ennustetaan 5 miljoonaa liikematkaa, 1,3 miljoonaa autoa ja 8,4 miljoonaa tonnia tavaraa.

Esitutkimuksen mukaan yksisuuntainen lippu tunnelissa voisi maksaa 36 euroa, joka on Viron puolelta katsottuna huima hinta, mutta suuremman osan matkoista tekisivät joka tapauksessa suomalaiset. Autolla matkustus maksaisi 70 euroa, joka on ehkä edullisempikin kuin jotkut nykyiset laivojen tarjoukset. Yhden rekan tunnelimatka maksaisi 450 euroa.

Liiketoimintamallin mukaan tunneli ansaitsisi siten vuodessa tavarajunista 120 miljoonaa, rekoista 290 miljoonaa, yksityishenkilöiden autoista 120 miljoonaa ja junamatkustajista 340 miljoonaa euroa. Yhteensä se tekisi 870 miljoonaa euroa vuodessa. Tällaisten projektien yhteydessä rahoittajana on yleensä 40 % osalta Euroopan komissio tai sijoittavat maat, lopun 60 % varaan rakennetaankin liiketoimintamalli. Otetaan laina, joka täytyy maksaa takaisin. Ennakkoennusteen mukaan vuosittainen lainan takaisinmaksu voisi olla 500 miljoonaa euroa.

Luonnollisestikaan ei saa unohtaa, että tunneli ja rautatie (osa siitä on tunnelin ulkopuolella) vaativat jatkuvaa huoltoa. Esitutkimuksessa on laskettu, että rautatien huolto tulee vuosittain maksamaan 180 miljoonaa ja tunnelin huolto 70 miljoonaa euroa. Todennäköisesti nämä summat ovat kuitenkin todellisuudessa suurempia.

Tänään tunnelia ei vielä ole ja ei ole myöskään selvää, tuleeko se ja jos, niin koska. Eniten puhutaan mahdollisuudesta, että se voisi valmistua joskus vuoden 2040 vaiheilla.

Kuva on havainnollinen: The Canadian Press/PA Images/Scanpix
Lähde: Ohmygossip.ee

Sotshin skicrossissa pronssimitalin voittanut ruotsalainen Anna Holmlund on pahan kaatumisen jälkeen koomassa

Tekijä

NordenBladet.fi

-

20 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – Vuonna 2014 Sotshin talviolympialaisissa naisten skicrossin pronssimitalin voittanut ruotsalainen Anna Holmlund kaatui harjoituksissa niin pahasti, että lääkärit pitävät häntä sairaalassa koomassa.

Onnettomuus tapahtui maanantaina Italian Bolzanossa, kun 29-vuotias Holmlund kaatui harjoituksissa päälleen ja menetti tajuntansa. Ruotsalainen vietiin välittömästi helikopterilla sairaalaan, jossa hänelle tehtiin aivoleikkaus. Lääkärit vahvistavat, että Holmlundilla oli aivoverenvuoto ja leikkauksen jälkeen urheilijaa pidetään koomassa.

Ruotsin hiihtoliiton urheilujohtaja Joar Båtelsonin mukaan onnettomuus tapahtui täysin tavallisen hypyn yhteydessä, jossa ruotsalainen menetti yllättäen tasapainonsa. ”Tasapainon menetettyään hän kaatui pää edellä radalle. Kaikki tapahtui niin nopeasti,” Båtelson kertoi Expressenille.

”Päävammat on aina vakavia. On vaikea arvioida, kuinka vakava hänen tilansa tarkalleen on, mutta meille on sanottu, että leikkaus onnistui,” Båtelson lisäsi.

Tällä hetkellä ruotsalainen on teho-osastolla ja hänen tilansa kerrotaan edelleen olevan kriittinen.

Kuva: Kelsey Serwa, Marielle Thompson, Anna Holmlund (AP Photo/Darron Cummings/TT/Scanpix)
Lähde: Ohmygossip.ee

Urmas Paet: Putin on Syyrian sotaan sekaantumalla vetänyt osan tulesta myös venäläisten suuntaan

Tekijä

NordenBladet.fi

-

20 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – Vielä ei tiedetä, tappoiko Venäjän lähettilään hullu vai oliko se suunniteltu poliittinen teko. Pääsyy on molemmissa tapauksissa sama – Venäjän näkyvä ja voimakas sekaantuminen Syyrian sotaan ja myös viime viikkojen äärimmäisen traagiset tapahtumat Aleppossa, jossa Assadin armeija ja Venäjä ovat pommittaneet kaupunkia jatkuvasti. Aleppon tragedia on vaatinut tuhansia kaupunkiin loukkuun jääneitä siviiliuhreja, myös paljon lapsia ja naisia, kirjoittaa Euroopan parlamentin jäsen, reformipuolueen Urmas Paet Facebook-sivullaan (19.12.2016).

Sellaiset traagiset ja äärimmäisesti tunteisiin vaikuttavat tapahtumat Aleppossa aiheuttavat luonnollisesti vastareaktion sekä inhimillisellä että poliittisella tasolla. Toivottomuus synnyttää raivoa ja voima vastavoimaa.

Se on tilanne ja ilmapiiri, joka Venäjän toiminnan tuloksena on Syyriassa syntynyt ja josta Venäjän Ankaran lähettilään maksoi hengellään. Suurlähettiläs on siviilihenkilönä hyökkäykselle helppo ja samalla huomattava kohde. Siten teko saattoi houkutella sekä poliittisia järjestöjä että hermonsa menettäneitä ja kostoa hautovia yksityishenkilöitäkin.

Putin ja Venäjä ovat Syyrian sotaan sekaantumalla ja viimeaikojen traagisilla Aleppoon suoritetuilla hyökkäyksillä vetäneet osan tulesta myös venäläisten suuntaan. Ei ole epäilystäkään siitä, että Aleppon asukkaisiin kohdistunut väkivalta on äkillisesti lisännyt kostonhimoa. Venäjän Turkin lähettiläs oli sen ensimmäinen, mutta näkyvä uhri. Tästä murhasta voi tulla taas takaisku myös Venäjän ja Turkin suhteille, jotka ovat vasta alkaneet parantua sen välikohtauksen jälkeen, jossa Turkki ampui venäläisen sotilaskoneen alas.

Syyrian sota on kuin ruutitynnyri, jonka räjähdykset eivät rajoitu vain Syyriaan, vaan potentiaalia on paljon laajempiin kielteisiin vaikutuksiin aina uusiin konflikteihin saakka.

Kuva: Urmas Paet (ITAR-TASS/ Zurab Dzhavakhadze/Scanpix)
Lähde: Ohmygossip.ee

Puoli vuotta Brexit-kansanäänestyksen jälkeen vallitsee edelleen epätietoisuus

Tekijä

NordenBladet.fi

-

20 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – Britannian pääministeri Theresa May on toistuvasti sanonut, että kortteja ei voi näyttää ennen kuin neuvottelut Euroopan unionin kanssa alkavat. Samalla tiedetään, että neuvottelut eivät ala ennen kuin Iso-Britannia on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen pykälän 50, kertoo virolainen toimittaja Tiina Tamman Õhtulehdelle.

Ison-Britannian korkein oikeus pohtii, jätetäänkö voimaan aiempi päätös, jonka mukaan pykälän vahvistamiseen tarvitaan parlamentin päätös. Korkeimman oikeuden oma päätös on odotettavissa tammikuussa. Joulukuussa syntyi vielä toinenkin oikeusjuttu. Kaksi vähemmän tunnettua miestä haluaa, että Iso-Britannia jäisi erotessaankin edelleen Euroopan yhteismarkkinoille, ja on vienyt oikeuteen kysymyksen, tulisiko valtion vahvistaa myös Euroopan yhteismarkkinasopimuksen artikla 127.

Englannissa ei taida olla päivää, jona sanomalehdet eivät käsittelisi Brexit-aihetta. Eilinen The Times (19. joulukuuta) kirjoitti esimerkiksi ulkomaankauppaministeri Liam Foxin haastattelusta. Siitä jäi vaikutelma, että Fox kannattaa Euroopan tulliliittoon jäämistä myös Brexitin jälkeen, sillä hän puhui Turkin esimerkistä. Tuo maa on osa tulliliittoa, mutta ei ole kuitenkaan sidottu siirtolaisvelvollisuuksiin.

Pari päivää sitten siteerattiin ulkoministeri Philip Hammondia, joka puhui neuvottelujen ajoituksesta. Hän ilmeisesti haluaisi siirtymäajan, joka voisi kestää kymmenen vuotta.

Euroopan unionikin puhuu niin pitkästä ajasta, mutta se voisi kulua kauppasopimuksen saavuttamiseen. Tämä on tulkittu pelotteluvälineeksi, etteivät muut maat yrittäisi irtautua unionista. On kirjoitettu siitäkin, että Britannian hallitus ei ole Brexitistä yksimielinen.

Myönteisenä uutisena on Australian suurlähettiläs sanonut, että kauppasopimus Ison-Britannian kanssa solmitaan ongelmitta ja se ei vie paljon aikaa. Ravintolaketju McDonald’s tuo pääkonttorinsa Luxemburgista Isoon-Britanniaan. Sen myötä tulee valtion kassaan tuloja. Samanlaisen muuton on jo suorittanut kemian yritys Ineos, joka toi pääkonttorinsa tänne Sveitsistä. Pääkonttorin jäämisen Isoon-Britanniaan ovat vahvistaneet myös HSBC-pankki ja öljy-yhtiö BP.

Korkeakoulujen rehtorit ovat esittäneet yhteisen julkilausuman, jonka mukaan yliopistoille Brexit tulee olemaan jopa eduksi. Mutta kuten monien tällaisten julkilausumien yhteydessä, nytkin sen asettavat kyseenalaisiksi yksittäisten yliopistojen johtajat, joita ovat nähneet Brexin vain kielteisenä ilmiönä.

Kuva: Theresa May (AP Photo/Olivier Matthys/TT NYHETSBYRÅN/Scanpix)
Lähde: Ohmygossip.ee

MIHIN JA KUINKA PALJON RAHAA SUUNNITELLAAN: Viron parlamentti vahvisti vuoden 2017 talousarvion

Tekijä

NordenBladet.fi

-

20 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – Viron parlamentti Riigikogu hyväksyi tulevan vuoden budjetin, jonka puolesta äänesti 55 kansanedustajaa ja jota vastusti 40 kansanedustajaa. Tulevan vuoden valtion talousarvion summa on 9,6 miljardia euroa. Budjetin kulut kasvavat tähän vuoteen verrattuna kokoluokkaa 700 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia.

Eläkkeisiin on talousarviossa varattu yhteensä 1,67 miljardia euroa. Keskimääräinen vanhuuseläke nousee 20 euron verran eli 416 euroon ja on tulevaisuudessakin verovapaa. Yksin asuville eläkeläisille valtio maksaa ensi vuonna lisäksi tukea 115 euroa.

Kolmatta käsittelyä varten parlamentille esitettiin rahan varaamista useiksi lisätuiksi monilla aloilla. Budjetissa lisättiin rahaa opettajien palkkojen ja myös lastentarhanopettajien palkkojen nostamiseen. Lisäksi määrättiin rahaa koulujen ylläpitäjille opettajien, johtajien ja opetusalan johtajien työvoimakustannuksiin sekä täydennyskoulutukseen, kouluruokailuun ja opetusvälineisiin.

Huomattava tuki on Maatalouden rekisteri- ja tietovirastolle (Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet). Se on 22,4 miljoonaa euroa, josta valtaosan muodostaa maanviljelijöille tarkoitettu siirtymätuki – 19,9 miljoonaa euroa. Lisämäärärahoja on myös runsaslapsisille perheille, sairaskassalle ja koko joukolle projekteja, jotka tarvitsevat tukea. Parlamenttiryhmien esityksestä jaettiin 4,1 miljoonaa euroa paikallisiksi sijoituksiksi ja tuiksi.

Näiden muutosten rahallinen määrä on lähes 70 miljoonaa euroa, johon rahat saadaan sosiaalimaksun alennuksesta luopumalla, miedon alkoholin valmisteveron nostamisesta, diesel-polttonesteen valmisteveron noston perumisesta, polttoaineen valmisteveron nousun lykkäämisestä ja majoituspalveluiden arvonlisäveron nostamisesta luopumisesta, energiayhtiö Eesti Energian osingoista ja osinkojen tuloverosta summaltaan 9,1 miljoonaa euroa.

Hallituksen käynnistämän vuoden 2017 talousarviolain mukaan budjetissa kasvavat jyrkästi valtion sijoitukset sekä Euroopan unionin rahan käyttö, joka tukee talouskasvua. Euroopan unionin ja muita ulkomaisia tukia on vuoden 2017 talousarvioon suunniteltu 961 miljoonaa euroa ja niiden valtion puoleiseen yhteisrahoitukseen 81 miljoonaa euroa.

Kuva: Viron parlamentti Riigikogu (Liis Treimann/PM/ Scanpix)
Lähde: Ohmygossip.ee

Turkissa tapettiin Venäjän lähettiläs Andrei Karlov

Tekijä

NordenBladet.fi

-

20 joulukuun, 2016

OHMYGOSSIP – Turkin pääkaupungissa Ankarassa ammuttiin Venäjän suurlähettilästä Andrei Karlovia valokuvanäyttelyn ”Venäjä turkkilaisten silmin” avajaisissa. Karlov haavoittui ja vietiin sairaalaan, jossa hän kuoli haavoihinsa, uutisoivat Hürriyet Daily News ja Interfax.

Ampuja, jonka Turkin erikoisjoukot myöhemmin tappoivat, käytti tummia vaatteita ja huusi pistooliaan heilutellen ”Älkää unohtako Aleppoa, älkää unohtako Syyriaa!” ja kuului myös huuto ”Allahu Akbar!” (Allah on suuri). Andrei Karlovia ammuttiin hänen avajaispuheensa aikana. Hyökkääjä oli aluksi ampunut ilmaan ja huutanut yleisölle ”Häipykää ulos!”.

CNN Turkin tietojen mukaan laukaustenvaihto tapahtumapaikalla jatkui vielä iskun jälkeen. Sanomalehti Hürriyet kirjoittaa, että hyökkääjällä oli päällään puku ja hänellä oli poliisin virkatodistus, jolla hän pääsi turvatarkastuksesta läpi. Lähteiden mukaan hyökkääjä oli 22-vuotias Turkin poliisin erikoisyksikön jäsen, joka tosin ei ollut maanantaina työtehtävissä. Myöhemmin nämä tiedot vahvisti myös Ankaran kaupunginjohtaja Melih Gokcek.

Kuva: Andrei Karlov (AP Photo/Burhan Ozbilici/ TT NYHETSBYRÅN/Scanpix)
Lähde: Ohmygossip.ee