OHMYGOSSIP – Vuonna 2014 Sotshin talviolympialaisissa naisten skicrossin pronssimitalin voittanut ruotsalainen Anna Holmlund kaatui harjoituksissa niin pahasti, että lääkärit pitävät häntä sairaalassa koomassa.
Onnettomuus tapahtui maanantaina Italian Bolzanossa, kun 29-vuotias Holmlund kaatui harjoituksissa päälleen ja menetti tajuntansa. Ruotsalainen vietiin välittömästi helikopterilla sairaalaan, jossa hänelle tehtiin aivoleikkaus. Lääkärit vahvistavat, että Holmlundilla oli aivoverenvuoto ja leikkauksen jälkeen urheilijaa pidetään koomassa.
Ruotsin hiihtoliiton urheilujohtaja Joar Båtelsonin mukaan onnettomuus tapahtui täysin tavallisen hypyn yhteydessä, jossa ruotsalainen menetti yllättäen tasapainonsa. ”Tasapainon menetettyään hän kaatui pää edellä radalle. Kaikki tapahtui niin nopeasti,” Båtelson kertoi Expressenille.
”Päävammat on aina vakavia. On vaikea arvioida, kuinka vakava hänen tilansa tarkalleen on, mutta meille on sanottu, että leikkaus onnistui,” Båtelson lisäsi.
Tällä hetkellä ruotsalainen on teho-osastolla ja hänen tilansa kerrotaan edelleen olevan kriittinen.
Kuva: Kelsey Serwa, Marielle Thompson, Anna Holmlund (AP Photo/Darron Cummings/TT/Scanpix) Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – Vielä ei tiedetä, tappoiko Venäjän lähettilään hullu vai oliko se suunniteltu poliittinen teko. Pääsyy on molemmissa tapauksissa sama – Venäjän näkyvä ja voimakas sekaantuminen Syyrian sotaan ja myös viime viikkojen äärimmäisen traagiset tapahtumat Aleppossa, jossa Assadin armeija ja Venäjä ovat pommittaneet kaupunkia jatkuvasti. Aleppon tragedia on vaatinut tuhansia kaupunkiin loukkuun jääneitä siviiliuhreja, myös paljon lapsia ja naisia, kirjoittaa Euroopan parlamentin jäsen, reformipuolueen Urmas Paet Facebook-sivullaan (19.12.2016).
Sellaiset traagiset ja äärimmäisesti tunteisiin vaikuttavat tapahtumat Aleppossa aiheuttavat luonnollisesti vastareaktion sekä inhimillisellä että poliittisella tasolla. Toivottomuus synnyttää raivoa ja voima vastavoimaa.
Se on tilanne ja ilmapiiri, joka Venäjän toiminnan tuloksena on Syyriassa syntynyt ja josta Venäjän Ankaran lähettilään maksoi hengellään. Suurlähettiläs on siviilihenkilönä hyökkäykselle helppo ja samalla huomattava kohde. Siten teko saattoi houkutella sekä poliittisia järjestöjä että hermonsa menettäneitä ja kostoa hautovia yksityishenkilöitäkin.
Putin ja Venäjä ovat Syyrian sotaan sekaantumalla ja viimeaikojen traagisilla Aleppoon suoritetuilla hyökkäyksillä vetäneet osan tulesta myös venäläisten suuntaan. Ei ole epäilystäkään siitä, että Aleppon asukkaisiin kohdistunut väkivalta on äkillisesti lisännyt kostonhimoa. Venäjän Turkin lähettiläs oli sen ensimmäinen, mutta näkyvä uhri. Tästä murhasta voi tulla taas takaisku myös Venäjän ja Turkin suhteille, jotka ovat vasta alkaneet parantua sen välikohtauksen jälkeen, jossa Turkki ampui venäläisen sotilaskoneen alas.
Syyrian sota on kuin ruutitynnyri, jonka räjähdykset eivät rajoitu vain Syyriaan, vaan potentiaalia on paljon laajempiin kielteisiin vaikutuksiin aina uusiin konflikteihin saakka.
Kuva: Urmas Paet (ITAR-TASS/ Zurab Dzhavakhadze/Scanpix) Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – Britannian pääministeri Theresa May on toistuvasti sanonut, että kortteja ei voi näyttää ennen kuin neuvottelut Euroopan unionin kanssa alkavat. Samalla tiedetään, että neuvottelut eivät ala ennen kuin Iso-Britannia on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen pykälän 50, kertoo virolainen toimittaja Tiina Tamman Õhtulehdelle.
Ison-Britannian korkein oikeus pohtii, jätetäänkö voimaan aiempi päätös, jonka mukaan pykälän vahvistamiseen tarvitaan parlamentin päätös. Korkeimman oikeuden oma päätös on odotettavissa tammikuussa. Joulukuussa syntyi vielä toinenkin oikeusjuttu. Kaksi vähemmän tunnettua miestä haluaa, että Iso-Britannia jäisi erotessaankin edelleen Euroopan yhteismarkkinoille, ja on vienyt oikeuteen kysymyksen, tulisiko valtion vahvistaa myös Euroopan yhteismarkkinasopimuksen artikla 127.
Englannissa ei taida olla päivää, jona sanomalehdet eivät käsittelisi Brexit-aihetta. Eilinen The Times (19. joulukuuta) kirjoitti esimerkiksi ulkomaankauppaministeri Liam Foxin haastattelusta. Siitä jäi vaikutelma, että Fox kannattaa Euroopan tulliliittoon jäämistä myös Brexitin jälkeen, sillä hän puhui Turkin esimerkistä. Tuo maa on osa tulliliittoa, mutta ei ole kuitenkaan sidottu siirtolaisvelvollisuuksiin.
Pari päivää sitten siteerattiin ulkoministeri Philip Hammondia, joka puhui neuvottelujen ajoituksesta. Hän ilmeisesti haluaisi siirtymäajan, joka voisi kestää kymmenen vuotta.
Euroopan unionikin puhuu niin pitkästä ajasta, mutta se voisi kulua kauppasopimuksen saavuttamiseen. Tämä on tulkittu pelotteluvälineeksi, etteivät muut maat yrittäisi irtautua unionista. On kirjoitettu siitäkin, että Britannian hallitus ei ole Brexitistä yksimielinen.
Myönteisenä uutisena on Australian suurlähettiläs sanonut, että kauppasopimus Ison-Britannian kanssa solmitaan ongelmitta ja se ei vie paljon aikaa. Ravintolaketju McDonald’s tuo pääkonttorinsa Luxemburgista Isoon-Britanniaan. Sen myötä tulee valtion kassaan tuloja. Samanlaisen muuton on jo suorittanut kemian yritys Ineos, joka toi pääkonttorinsa tänne Sveitsistä. Pääkonttorin jäämisen Isoon-Britanniaan ovat vahvistaneet myös HSBC-pankki ja öljy-yhtiö BP.
Korkeakoulujen rehtorit ovat esittäneet yhteisen julkilausuman, jonka mukaan yliopistoille Brexit tulee olemaan jopa eduksi. Mutta kuten monien tällaisten julkilausumien yhteydessä, nytkin sen asettavat kyseenalaisiksi yksittäisten yliopistojen johtajat, joita ovat nähneet Brexin vain kielteisenä ilmiönä.
Kuva: Theresa May (AP Photo/Olivier Matthys/TT NYHETSBYRÅN/Scanpix) Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – Viron parlamentti Riigikogu hyväksyi tulevan vuoden budjetin, jonka puolesta äänesti 55 kansanedustajaa ja jota vastusti 40 kansanedustajaa. Tulevan vuoden valtion talousarvion summa on 9,6 miljardia euroa. Budjetin kulut kasvavat tähän vuoteen verrattuna kokoluokkaa 700 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia.
Eläkkeisiin on talousarviossa varattu yhteensä 1,67 miljardia euroa. Keskimääräinen vanhuuseläke nousee 20 euron verran eli 416 euroon ja on tulevaisuudessakin verovapaa. Yksin asuville eläkeläisille valtio maksaa ensi vuonna lisäksi tukea 115 euroa.
Kolmatta käsittelyä varten parlamentille esitettiin rahan varaamista useiksi lisätuiksi monilla aloilla. Budjetissa lisättiin rahaa opettajien palkkojen ja myös lastentarhanopettajien palkkojen nostamiseen. Lisäksi määrättiin rahaa koulujen ylläpitäjille opettajien, johtajien ja opetusalan johtajien työvoimakustannuksiin sekä täydennyskoulutukseen, kouluruokailuun ja opetusvälineisiin.
Huomattava tuki on Maatalouden rekisteri- ja tietovirastolle (Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet). Se on 22,4 miljoonaa euroa, josta valtaosan muodostaa maanviljelijöille tarkoitettu siirtymätuki – 19,9 miljoonaa euroa. Lisämäärärahoja on myös runsaslapsisille perheille, sairaskassalle ja koko joukolle projekteja, jotka tarvitsevat tukea. Parlamenttiryhmien esityksestä jaettiin 4,1 miljoonaa euroa paikallisiksi sijoituksiksi ja tuiksi.
Näiden muutosten rahallinen määrä on lähes 70 miljoonaa euroa, johon rahat saadaan sosiaalimaksun alennuksesta luopumalla, miedon alkoholin valmisteveron nostamisesta, diesel-polttonesteen valmisteveron noston perumisesta, polttoaineen valmisteveron nousun lykkäämisestä ja majoituspalveluiden arvonlisäveron nostamisesta luopumisesta, energiayhtiö Eesti Energian osingoista ja osinkojen tuloverosta summaltaan 9,1 miljoonaa euroa.
Hallituksen käynnistämän vuoden 2017 talousarviolain mukaan budjetissa kasvavat jyrkästi valtion sijoitukset sekä Euroopan unionin rahan käyttö, joka tukee talouskasvua. Euroopan unionin ja muita ulkomaisia tukia on vuoden 2017 talousarvioon suunniteltu 961 miljoonaa euroa ja niiden valtion puoleiseen yhteisrahoitukseen 81 miljoonaa euroa.
Kuva: Viron parlamentti Riigikogu (Liis Treimann/PM/ Scanpix) Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – Turkin pääkaupungissa Ankarassa ammuttiin Venäjän suurlähettilästä Andrei Karlovia valokuvanäyttelyn ”Venäjä turkkilaisten silmin” avajaisissa. Karlov haavoittui ja vietiin sairaalaan, jossa hän kuoli haavoihinsa, uutisoivat Hürriyet Daily News ja Interfax.
Ampuja, jonka Turkin erikoisjoukot myöhemmin tappoivat, käytti tummia vaatteita ja huusi pistooliaan heilutellen ”Älkää unohtako Aleppoa, älkää unohtako Syyriaa!” ja kuului myös huuto ”Allahu Akbar!” (Allah on suuri). Andrei Karlovia ammuttiin hänen avajaispuheensa aikana. Hyökkääjä oli aluksi ampunut ilmaan ja huutanut yleisölle ”Häipykää ulos!”.
CNN Turkin tietojen mukaan laukaustenvaihto tapahtumapaikalla jatkui vielä iskun jälkeen. Sanomalehti Hürriyet kirjoittaa, että hyökkääjällä oli päällään puku ja hänellä oli poliisin virkatodistus, jolla hän pääsi turvatarkastuksesta läpi. Lähteiden mukaan hyökkääjä oli 22-vuotias Turkin poliisin erikoisyksikön jäsen, joka tosin ei ollut maanantaina työtehtävissä. Myöhemmin nämä tiedot vahvisti myös Ankaran kaupunginjohtaja Melih Gokcek.
Kuva: Andrei Karlov (AP Photo/Burhan Ozbilici/ TT NYHETSBYRÅN/Scanpix) Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – Europol julkistaa vuoden 2016 täydellisen tilaston vasta monen kuukauden kuluttua, mutta viime vuodet osoittavat, että hyökkäysten määrä on jatkuvasti kasvanut. Samoin terrorista epäiltyjen henkilöiden määrä on kahdessa vuodessa lähes kaksinkertaistunut.
Vuonna 2016 on Euroopan unionissa suoritetuissa hyökkäyksissä kuollut yhteensä lähes 150 ja loukkaantunut 800 ihmistä. Europolin tilastot eivät anna hyökkäysten vähenemisestä toivoa.
Maanantaina myöhään illalla (19. joulukuuta) tuli Berliinistä tieto, jonka mukaan sikäläisillä joulumarkkinoilla on terrorihyökkäyksen seurauksena kuollut ja loukkaantunut monta kymmentä ihmistä. Berliinin iskua verrataan heinäkuussa tapahtuneeseen Nizzan hyökkäykseen, sillä nytkin kuorma-auto syöksyi kansanjoukon sekaan. Vuonna 2016 oli surmiin johtaneita hyökkäyksiä kuitenkin muitakin:
18. helmikuuta Rochdalessa (Iso-Britannia) – kaksi Isiksen kannattajat hakkasivat kuoliaaksi imaamin, koska tämän väitettiin harrastaneen mustaa magiaa.
22. maaliskuuta Brysselissä (Belgia) – kolme ”islamilaisen valtion” järjestämää samanaikaista iskua, kaksi lentoasemalla ja yksi Maalbeekin metroasemalla, joiden seurauksena sai surmansa 35 ja loukkaantui suunnilleen 340 henkilöä.
10. toukokuuta Münchenissä (Saksa) – aamuvarhaisella saksalainen mies hyökkäsi rautatieaseman läheisyydessä veitsellä aseistettuna ihmisten kimppuun huutaen samalla ”Allahu Akbar”. Yksi kuoli ja kolme loukkaantui vakavasti.
13. kesäkuuta Magnanvillessä (Ranska) – Isiksen tukija puukotti naapuriaan ja otti panttivangiksi naapurin vaimon ja pojan. Poliisi ampui piirityksen aikana hyökkääjän ja löysi naisen kuolleena.
14. heinäkuuta Nizzassa (Ranska) – Ranskan kansallispäivänä 31-vuotias tunisialainen ajoi kaupungin kävelykadulla kansanjoukkoon, jolloin 86 ihmistä sai surmansa ja 434 loukkaantui. Vastuun iskusta otti Isis.
24. heinäkuuta Reutlingenissa (Saksa) – syyrialainen turvapaikanhakija hyökkäsi ruokalassa työtovereiden kimppuun veitsellä aseistettuna. Raskaana ollut puolalaissyntyinen nainen kuoli ja kaksi muuta ihmistä loukkaantui.
26. heinäkuuta Saint-Étienne-du-Rouvrayssa (Ranska) – kaksi Isiksen tukijaa hyökkäsi kirkossa papin kimppuun, tappoi hänet ja haavoitti lisäksi toista rakennuksessa ollutta henkilöä. Poliisin erikoisyksikkö saartoi kirkon ja ampui hyökkääjät.
16. lokakuuta Hamburissa (Saksa) – Isiksen tukijoiden järjestämä isku, jossa kuoli 16-vuotias nuori ja 15-vuotias loukkaantui.
Kuva on havainnollinen: Belgium Terrorism Exercise. (AP Photo/Geert Vanden Wijngaert/TT NYHETSBYRÅN/Scanpix) Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – BBC:n saamien tietojen mukaan suomalaiskuski Valtteri Bottas on sittenkin Mercedeksen ykkösvaihtoehto Nico Rosbergin korvaajaksi. Tähän saakka todennäköisimpänä korvaajana on pidetty Manorin saksalaiskuskia Pascal Wehrleinia, joka on Mercedeksen entinen testikuski ja oman kuljettajaohjelman tuote. Nyt BBC kuitenkin kertoo, että sen tietojen mukaan Williams on jo saanut Mercedekseltä ensimmäisen tarjouksen Bottaksen sopimuksen ulosostamisesta, mutta talli on hylännyt tarjouksen.
Mikäli BBC:n uutinen pitää paikkansa, kyseessä on melkoinen täyskäännös Mercedes-pamppujen lausuntoihin. Muun muassa Niki Lauda sanoi Blick-lehdessä, ettei mahtitalli aio ostaa kenenkään sopimusta ulos. Myös Toto Wolff komppasi, ettei Mercedes halua rikkoa sopimuksia. BBC:n mukaan Mercedes on tarjonnut Bottaksen sopimuksesta Williamsille 10 miljoonan euron korvausta. Tarjoukseen sisältyisi optio napata Wehrlein Bottakselta vapautuvalle Williams-paikalle. Neuvottelujen odotetaan jatkuvan lähipäivinä.
Siirtoa voi hidastaa se, että Williamsille Bottaksen lähtö ja kokemattoman Wehrleinin tuominen talliin olisi melko epämiellyttävä vaihtoehto. Tallin toinen kuski on nimittäin ensi kaudella kanadalainen teinitulokas Lance Stroll, jolle Williams haluaisi mieluusti kokeneemman aisaparin. Siirtoruletissa pyörii myös Sauberin Felipe Nasrin nimi. Myös hänen spekuloidaan olevan Williamsille vaihtoehto, mikäli Bottas lähtee. Tuolloin Wehrlein voisi siirtyä Sauberin riveihin.
Mercedes on kieltäytynyt kommentoimasta uutista.
_____________________________________ Valtteri Bottas (s. 28. elokuuta 1989 Nastola) on suomalainen kilpa-autoilija. Hän ajaa Williamsilla Formula 1 -sarjaa. Bottaksesta tuli Williamsin toinen kisakuski kaudella 2013. Ennen tätä hän toimi vuodesta 2010 lähtien Williamsin testikuljettajana. Bottas solmi Williamsin kanssa jatkosopimuksen marraskuussa 2016. Sopimus kattaa kauden 2017.
Bottas ajoi vuosina 2009–2010 Formula 3 -eurosarjassa ja kaudella 2011 GP3-sarjassa. Bottas varmisti rata-autoilun GP3-sarjan 2011 vuoden mestaruuden voittamalla Italian Monzassa lauantain osakilpailun.
Formula 3 -eurosarjassa Bottas ajoi ensi kertaa ART Grand Prix -tallissa vuonna 2009. Tulokaskaudellaan 2009 hän sijoittui sarjassa kolmanneksi, ja hänet valittiin vuoden tulokkaaksi. Bottas on voittanut arvostetun Formula 3 Masters -kilpailun kahdesti peräkkäin, vuosina 2009 ja 2010. Formula 3:n eurosarjassa hän ajoi ensimmäisen voittonsa heinäkuussa 2010 Norisringin radalla. Ensimmäisen F1-palkintopaikkansa, kolmannen sijan, hän saavutti 22.6.2014 Itävallan Spielbergissa.
Bottaksen managereina toimivat kaksinkertainen F1-mestari Mika Häkkinen, hänen pitkäaikainen managerinsa Didier Coton ja nykyinen Mercedeksen urheilujohtaja ja Williamsin entinen osakkeenomistaja Christian ”Toto” Wolff. Hänen kuntovalmentajanaan on toiminut entinen kymmenottelija Jaakko Ojaniemi, mutta vuodesta 2015 alkaen pestissä on ollut Antti Vierula.
Kuva: Valtteri Bottas (XPB Images/Press Association Images/Scanpix)
Lähde: Iltalehti.fi / Wikipedia
OHMYGOSSIP – Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin vaimon huhutaan synnyttäneen diktaattorille poikalapsen, joka aikanaan perisi tämän julman hallinnon. Diktaattorin vaimo Ri Sol-ju nimittäin palasi julkisuuteen lähes kahdeksan kuukauden tauon jälkeen. Ri näyttäytyi yllättäen julkisuudessa ja edusti miehensä rinnalla armeijan tapahtumassa, The Sun kerttoo.
”Ri näyttäytyi julkisissa tapahtumisessa kahden kuukauden välein viime vuonna, mutta ei ole esiintynyt julkisuudessa yli seitsemään kuukauteen tänä vuonna. Se on jokseenkin normaalista poikkeavaa,” eräs Pohjois-Koreaa tarkkaileva lähde sanoi Etelä-Korean suurimmalle uutistoimistolle Yonhapille. Edellisen kerran Kimin vaimo oli nähty julkisuudessa 8. maaliskuuta. Seuraavan kerran tämä nähtiin Kimin rinnalla vasta 5. joulukuuta. Rin esiintyminen sai huhut liikkeelle, sillä hänen oli aiemmin oletettu joutuneen miehensä tai tämän yhtä pahaluontoisen siskon Kim Yo-jongin epäsuosioon ja joutuneen siksi syrjään. Hänen pelättiin myös kadonneen pysyvästi. Kun Rin tiedetään nyt olevan yhä hengissä, kysymys kuuluukin, onko hän synnyttänyt Kimille pojan, eli mahdollisen seuraavan diktaattorin.
Kimillä tiedetään olevan ainakin yksi lapsi entuudestaan, mutta tätäkään tietoa Kim tai hänen hirmuhallintonsa ei itse julkistanut. Pohjois-Korea on patriarkaalinen yhteiskunta, jossa maan johtajuus periytyy mieheltä miehelle, eli isältä tämän poikalapselle. Tämän vuoksi Kimin esikoinen, tytär Kim Ju-ae ei voi periä isänsä asemaa.
Kuva: Kim Jong (Korean Central News Agency/Korea News Service via AP/ TT NYHETSBYRÅN/Scanpix) Lähde: The Sun / Iltalethi.fi
OHMYGOSSIP – Yksi tämän vuoden tunnussanoja on ollut valeuutisten tulva. Mitä Kersti Kaljulaid voi omasta mielestään presidenttinä tehdä, etteivät äärimmäisyysainekset pääsisi valtaan ja Viron asukkaiden kriittisyys säilyisi?
”Puhua yksikertaisesti ja selkeästi ja paljon. Minusta on äärettömän tärkeää ymmärtää se, että populistit – kuten heitä usein kutsutaan – huomasivat oikeastaan hyvin nopeasti sen, millaiseksi tämän päivän infokenttä on muuttunut,” sanoi Kaljulaid Eesti Päevalehden haastattelussa.
”Info ei maksa juuri mitään ja se on kaikkien saatavilla, ja on hyvin vaikeaa erottaa tärkeää merkityksettömästä,” presidentti lisäsi.
Kuva: Kersti Kaljulaid ( Jussi Nukari/TT NYHETSBYRÅN/Lehtikuva via AP/Scanpix) Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – Dublinin oikeusistuin poisti Hodorkovskille kuuluvalta sijoitusrahastolta jäädytysmerkinnän, ja näin venäläinen ex-oligarkki saa käsiinsä oman 100 miljoonan euron suuruisen omaisuuden, kertoo The Irish Times.
Tuomari Timothy Luceyn mukaan ei ole olemassa oikeudellista perustetta pidättää venäläisen toisinajattelijan rahoja. Ne jäädytettiin maaliskuussa 2011 Irlannin poliisin pyynnöstä väitettyyn rahanpesuun ja terrorismin tukemiseen liittyen, josta päätöksen oli tehnyt moskovalainen oikeusistuin.
Öljy-yhtiö Jukosin entinen omistaja Hodorkovski oli aikoinaan Venäjän rikkain mies. Nyt hänestä on tullut yksi presidentti Putinin suurimmista kriitikoista. 53-vuotias liikemies asuu Lontoossa ja taistelee rahojensa vapauttamisesta. Hän on luvannut käyttää vapautuvat varat Putinin vastaisen kampanjan käymiseen ja Venäjän tilanteen muuttumiseksi läpinäkyvämmäksi.
Огорчу трольчатник: ирландский суд поддержал мою просьбу разморозить счет, "висевший" с 2011 года. Враньё про "отмывание" осталось враньем.
Kuka on Hudorkovski?
Mihail Borisovitš Hodorkovski (ven. Михаил Борисович Ходорковский, s. 26. kesäkuuta 1963) on venäläinen liikemies. 1990-luvun alussa hän rikastui Jukos-öljy-yhtiön yksityistämisen myötä päästyään yhtiön pääomistajaksi ja johtajaksi. Hodorkovski oli Venäjän vaikutusvaltaisimpia oligarkkeja ja jossain vaiheessa ilmeisesti Venäjän rikkain mies.
Hodorkovski tuomittiin vuonna 2005 veronkierrosta kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Venäjä-kriitikoiden mielestä Hodorkovski joutui oikeuteen, koska oli taloudesta ja politiikasta eri mieltä presidentti Vladimir Putinin kanssa. Lännettäjänä pidetty Hodorkovski tuki avoimesti oppositiopolitiikkaa ja halusi presidentiksi. Hodorkovski yritti perustaa suuren öljy-yhtiön, jonka omistajina olisi ollut osin läntisiäkin tahoja vastoin Kremlin halua.
Vuonna 2011 Hodorkovskille luettiin talousrikoksista uusia tuomioita, jotka ylsivät ainakin vuoteen 2016 asti, ja hänet siirrettiin työleirille Segežaan Karjalan tasavaltaan. Putinin voitettua vuoden 2012 presidentinvaalit presidentti Dmitri Medvedev määräsi syyttäjän arvioimaan uudestaan Hodorkovskin tapausta, ja sen jälkeen Hodorkovskin rangaistusta lyhennettiin kahdella vuodella. Hodorkovski kuitenkin armahdettiin jo joulukuussa 2013, jolloin hän matkusti heti Saksaan.
Miksi Hodorkovski pidätettiin
Hodorkovskin omistama Jukos-yhtiö kiersi 1990-luvulla veroja, mutta niin tekivät monet muutkin venäläiset yhtiöt, eikä Kremlin hallinto ole syyttänyt niitä jälkikäteen mistään. Ensimmäinen Hodorkovskin epäsuosioon joutumisen syy oli se, että hän suunnitteli liiketoimia, joista Kremlin silovikkijohto ei pitänyt.
Venäjällä televisioitiin 20. helmikuutaselvennä korruptioaiheinen teollisuusmiesten ja yrittäjien kokous, jossa Putin oli mukana. Hodorkovski kysyi Putinilta, miksi Rosneft sulautti itseensä Severnaja Neft -yhtiön ja maksoi siitä ylihintaa. Hän vihjasi, että korruption vastainen taistelu tulisi ulottaa presidentin lähipiiriinkin, sanoessaan, että pahimmin korruptoituneet istuvat koolla. Putin vastasi Rosneftin olevan valtiollinen yhtiö, joka saikin laajentua. Putin myös mainitsi Jukosillakin olevan omia ylivarantoja. Hän kyseli Hodorkovskin omaisuuden alkuperästä ja mainitsi Jukosin vero-ongelmat.
Putin pyysi 2. huhtikuuta 2003 suoraan Hodorkovskilta, ettei tämä puuttuisi politiikkaan. Hodorkovski puolusti toimiaan laillisina ja sanoi, ettei lähde maanpakoon vaan mieluummin oikeuteen. Huhtikuussa 2003 kiersi Kansallisen strategian neuvoston tekemä muistio Hodorkovskin uhasta ja oligarkkien salaliitosta. Hodorkovskin ja eräiden muiden oligarkkien oli tarkoitus saada omia miehiään joulukuun duuman vaaleissa läpi. Valtion hallitsemassa televisiossa esitettiin keskustelu, jossa aiheena oli oligarkkien omaisuuden palauttaminen. Jukosissa alettiin rikostutkinta jo 19. heinäkuuta 2003, vaikka vielä silloin ei itse Hodorkovskia kuulusteltu.
Poliisioperaatio laski Jukosin osakkeen arvoa 15 prosenttia. Vielä loppukesällä Putin peruutti hyökkäyksen Hodorkovskia vastaan, koska pelkäsi, että Hodorkovskin tuomion ja yhtiön valtiollistamisen myötä ulkomaiset sijoittajat hillitsisivät sijoituksiaan tai vetäisivät rahojaan pois Venäjältä.
Jukos-oikeudenkäynti
Hodorkovski pidätettiin 5. lokakuuta 2003 syytettynä veronkierrosta. Muut syytteet koskivat esimerkiksi valtion omaisuuden varastamista, asiakirjojen väärentämistä ja yhteistyöhaluttomuutta viranomaisten kanssa. Hän oli siitä asti vangittuna. Hodorkovskin pidätystä pidettiin Putinin iskuna oppositiota tukenutta Hodorkovskia vastaan. Hodorkovski tuomittiin toukokuun lopussa 2005 yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen, joka vetoomustuomioistuimen päätöksellä aleni kahdeksaan vuoteen. Lokakuussa 2005 Hodorkovski passitettiin kärsimään lainvoiman saanutta rangaistustaan vankileirille Itä-Siperiassa Tšitan alueella olevan Krasnokamenskin kaupungin lähistölle.
Muut oligarkit ja Venäjän kansa eivät juuri valitelleet Hodorkovskin tuomiosta.Tavallinen kansa ei pitänyt juutalaistaustaisesta Hodorkovskista, koska katsoi tämän muiden oligarkkien tavoin varastaneen Venäjältä.
Vladimir Putin (Alexei Nikolsky/Russian Presidential Press and Information Office/TASS/Scanpix)
Vankeus ja vuoden 2009 oikeudenkäynti
Hodorkovskia vastaan nostettiin kesäkuussa 2008 syytteet kavalluksesta ja rahanpesusta. Kärsittyään yli puolet rangaistuksestaan hän anoi ennenaikaista vapautusta ja kiisti johdonmukaisesti syyllisyytensä sanoen valtion keksineen syytteet voidakseen ottaa Jukosin hallintaansa. Anomus kuitenkin hylättiin Hodorkovskin rikosten vakavuuden perusteella. Häntä syytettiin myös tottelemattomuudesta ja vankilan sääntöjen rikkomisesta.
Moskovalainen tuomioistuin hylkäsi helmikuussa 2009 entisen vankitoverin nostaman syytteen seksuaalisesta ahdistelusta.
31. maaliskuuta alkoi toinen oikeudenkäynti, jossa Hodorkovskia ja tämän entistä liikekumppania Platon Lebedeviä syytettiin yli 36 miljardin euron kavalluksesta ja rahanpesusta vuosina 1998–2003, mistä Hordorkovski olisi voinut saada jopa 20 vuoden rangaistuksen. Hodorkovskin tukijoiden mielestä Venäjän valtiojohto yritti oikeudenkäyntien avulla pitää tämän poissa poliittisesta toiminnasta. He väittivät syytteitä perusteettomiksi ja ristiriitaisiksi sekä syyttivät syyttäjäviranomaisia todistusaineiston järjestelmällisestä peukaloinnista. Myös Hodorkovskin tekojen sanottiin olleen laillisia tapahtuma-aikaan ja niistä yritettävän tehdä rikoksia taannehtivasti.
Hodorkovskin asianajaja Robert Amsterdamin mukaan Hodorkovskia tukevia todistajia painostettiin, ja Hodorkovskiin kohdistetut syytteet olivat järjettömiä. Amsterdamin mukaan kyseessä oli poliittinen näytösoikeudenkäynti ja Hodorkovskin tuomio söisi presidentti Medvedevin uskottavuutta. Näin Hodorkovskin oikeudenkäynti olisi osa poliittisten klaanien välistä valtataistelua. Medvedevhän on lakimies, ei turvallisuuspalvelun mies, ja on puhunut Venäjällä vallitsevasta lakiin kohdistuvasta nihilismistä.
Hodorkovski ja tämän asianajajat jättivät oikeusprosesseista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen yhteensä kolme valitusta ja ilmoittivat suunnittelevansa vielä yhden jättämistä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 20. syyskuuta 2011 antaman päätöksen mukaan tuomiolla ei ollut poliittista luonnetta. Tuomiossa todettiin, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukattiin, koska asianajat saivat liian vähän aikaa tutustua oikeudenkäyntiaineistoon (neljä päivää ja 43000 sivua) toukokuussa 2004. EIT katsoi, että Venäjä rikkoi Jukosin konkurssin yhteydessä vuonna 2006 yhtiön omaisuudensuojaa. Oikeus hylkäsi vaaditut 98 miljardin dollarin korvaukset.
Oikeudenkäynnin takia Hodorkovski siirrettiin moskovalaiseen vankilaan. Hänen ja kirjailija Ljudmila Ulitskajan kirjeenvaihto julkaistiin syksyllä 2009 aikakauslehti Znamjassa. Ulitskaja esittää Hodorkovskille arkojakin kysymyksiä, joihin tämä pääasiassa vastaa hyvin rehellisesti. Ulitskaja vertaa hänen tapaustaan 1960-luvun oikeudenkäynteihin, joissa syytettyinä olivat muun muassa Joseph Brodsky, Andrej Sinjavski ja Juri Daniel, ja lupaa hänelle samanlaisen paikan historiassa.
Kirjailija Boris Akunin on verrannut Hodorkovskia Dreyfusin tapaukseen.
Lokakuussa 2010 Venäjän pääministeri Putin väitti, että Hodorkovski surmautti ihmisiä yhtiön taloudellisten etujen puolustamiseksi. Hodorkovskin asemesta erään naisen surmasta oikeuteen joutui Hodorkovskin yhtiön turvallisuuspäällikkö.
Hodorkovskille luettiin esiin tulleiden talousrikosten vuoksi toukokuussa 2011 uusia tuomioita ainakin vuoteen 2016 asti. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Venäjälle 31. toukokuuta 2011 huomautuksen Hodorkovskin kohtelusta. Tuomioistuimen mukaan tapaus voi herättää epäilyksiä venäläisviranomaisten tarkoitusperistä, vaikka sen mukaan Hodorkovskin pidätys ei ollutkaan poliittisesti värittynyt. Hodorkovskin asianajajien mukaan tuomion tarkoituksena on estää häntä vaikuttamasta politiikkaan. Samalla ihmisoikeustuomioistuin määräsi Venäjän maksamaan Hodorkovskille yhteensä 24 500 euroa korvauksia.
Putinin voitettua vuoden 2012 presidentinvaalit Medvedev vielä presidenttinä ollessaan määräsi syyttäjän arvioimaan uudelleen Hodorkovskin, Platon Lebedevin ja 30 muun Venäjällä tuomitun henkilön tuomioiden lainmukaisuuden. Selvityksen seurauksena oikeus lievensi Hodorkovskin tuomiota kahdella vuodella niin, että Hodorkovski vapautuisi vuonna 2014.
Kuva: Mihail Hodorkovski (ITAR-TASS/Konstantin Sazonchik/Scanpix) Lähde: Ohmygossip.ee / Wikipedia
