Liikemies Mihail Hodorkovski sai oikeuden päätöksellä suuren määrän rahaa takaisin

OHMYGOSSIP – Dublinin oikeusistuin poisti Hodorkovskille kuuluvalta sijoitusrahastolta jäädytysmerkinnän, ja näin venäläinen ex-oligarkki saa käsiinsä oman 100 miljoonan euron suuruisen omaisuuden, kertoo The Irish Times.

Tuomari Timothy Luceyn mukaan ei ole olemassa oikeudellista perustetta pidättää venäläisen toisinajattelijan rahoja. Ne jäädytettiin maaliskuussa 2011 Irlannin poliisin pyynnöstä väitettyyn rahanpesuun ja terrorismin tukemiseen liittyen, josta päätöksen oli tehnyt moskovalainen oikeusistuin.

Öljy-yhtiö Jukosin entinen omistaja Hodorkovski oli aikoinaan Venäjän rikkain mies. Nyt hänestä on tullut yksi presidentti Putinin suurimmista kriitikoista. 53-vuotias liikemies asuu Lontoossa ja taistelee rahojensa vapauttamisesta. Hän on luvannut käyttää vapautuvat varat Putinin vastaisen kampanjan käymiseen ja Venäjän tilanteen muuttumiseksi läpinäkyvämmäksi.


Kuka on Hudorkovski?

Mihail Borisovitš Hodorkovski (ven. Михаил Борисович Ходорковский, s. 26. kesäkuuta 1963) on venäläinen liikemies. 1990-luvun alussa hän rikastui Jukos-öljy-yhtiön yksityistämisen myötä päästyään yhtiön pääomistajaksi ja johtajaksi. Hodorkovski oli Venäjän vaikutusvaltaisimpia oligarkkeja ja jossain vaiheessa ilmeisesti Venäjän rikkain mies.

Hodorkovski tuomittiin vuonna 2005 veronkierrosta kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Venäjä-kriitikoiden mielestä Hodorkovski joutui oikeuteen, koska oli taloudesta ja politiikasta eri mieltä presidentti Vladimir Putinin kanssa. Lännettäjänä pidetty Hodorkovski tuki avoimesti oppositiopolitiikkaa ja halusi presidentiksi. Hodorkovski yritti perustaa suuren öljy-yhtiön, jonka omistajina olisi ollut osin läntisiäkin tahoja vastoin Kremlin halua.

Vuonna 2011 Hodorkovskille luettiin talousrikoksista uusia tuomioita, jotka ylsivät ainakin vuoteen 2016 asti, ja hänet siirrettiin työleirille Segežaan Karjalan tasavaltaan. Putinin voitettua vuoden 2012 presidentinvaalit presidentti Dmitri Medvedev määräsi syyttäjän arvioimaan uudestaan Hodorkovskin tapausta, ja sen jälkeen Hodorkovskin rangaistusta lyhennettiin kahdella vuodella. Hodorkovski kuitenkin armahdettiin jo joulukuussa 2013, jolloin hän matkusti heti Saksaan.

Miksi Hodorkovski pidätettiin
Hodorkovskin omistama Jukos-yhtiö kiersi 1990-luvulla veroja, mutta niin tekivät monet muutkin venäläiset yhtiöt, eikä Kremlin hallinto ole syyttänyt niitä jälkikäteen mistään. Ensimmäinen Hodorkovskin epäsuosioon joutumisen syy oli se, että hän suunnitteli liiketoimia, joista Kremlin silovikkijohto ei pitänyt.

Venäjällä televisioitiin 20. helmikuutaselvennä korruptioaiheinen teollisuusmiesten ja yrittäjien kokous, jossa Putin oli mukana. Hodorkovski kysyi Putinilta, miksi Rosneft sulautti itseensä Severnaja Neft -yhtiön ja maksoi siitä ylihintaa. Hän vihjasi, että korruption vastainen taistelu tulisi ulottaa presidentin lähipiiriinkin, sanoessaan, että pahimmin korruptoituneet istuvat koolla. Putin vastasi Rosneftin olevan valtiollinen yhtiö, joka saikin laajentua. Putin myös mainitsi Jukosillakin olevan omia ylivarantoja. Hän kyseli Hodorkovskin omaisuuden alkuperästä ja mainitsi Jukosin vero-ongelmat.

Putin pyysi 2. huhtikuuta 2003 suoraan Hodorkovskilta, ettei tämä puuttuisi politiikkaan. Hodorkovski puolusti toimiaan laillisina ja sanoi, ettei lähde maanpakoon vaan mieluummin oikeuteen. Huhtikuussa 2003 kiersi Kansallisen strategian neuvoston tekemä muistio Hodorkovskin uhasta ja oligarkkien salaliitosta. Hodorkovskin ja eräiden muiden oligarkkien oli tarkoitus saada omia miehiään joulukuun duuman vaaleissa läpi. Valtion hallitsemassa televisiossa esitettiin keskustelu, jossa aiheena oli oligarkkien omaisuuden palauttaminen. Jukosissa alettiin rikostutkinta jo 19. heinäkuuta 2003, vaikka vielä silloin ei itse Hodorkovskia kuulusteltu.

Poliisioperaatio laski Jukosin osakkeen arvoa 15 prosenttia. Vielä loppukesällä Putin peruutti hyökkäyksen Hodorkovskia vastaan, koska pelkäsi, että Hodorkovskin tuomion ja yhtiön valtiollistamisen myötä ulkomaiset sijoittajat hillitsisivät sijoituksiaan tai vetäisivät rahojaan pois Venäjältä.

Jukos-oikeudenkäynti
Hodorkovski pidätettiin 5. lokakuuta 2003 syytettynä veronkierrosta. Muut syytteet koskivat esimerkiksi valtion omaisuuden varastamista, asiakirjojen väärentämistä ja yhteistyöhaluttomuutta viranomaisten kanssa. Hän oli siitä asti vangittuna. Hodorkovskin pidätystä pidettiin Putinin iskuna oppositiota tukenutta Hodorkovskia vastaan. Hodorkovski tuomittiin toukokuun lopussa 2005 yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen, joka vetoomustuomioistuimen päätöksellä aleni kahdeksaan vuoteen. Lokakuussa 2005 Hodorkovski passitettiin kärsimään lainvoiman saanutta rangaistustaan vankileirille Itä-Siperiassa Tšitan alueella olevan Krasnokamenskin kaupungin lähistölle.

Muut oligarkit ja Venäjän kansa eivät juuri valitelleet Hodorkovskin tuomiosta.Tavallinen kansa ei pitänyt juutalaistaustaisesta Hodorkovskista, koska katsoi tämän muiden oligarkkien tavoin varastaneen Venäjältä.


Vladimir Putin (Alexei Nikolsky/Russian Presidential Press and Information Office/TASS/Scanpix)

 

Vankeus ja vuoden 2009 oikeudenkäynti
Hodorkovskia vastaan nostettiin kesäkuussa 2008 syytteet kavalluksesta ja rahanpesusta. Kärsittyään yli puolet rangaistuksestaan hän anoi ennenaikaista vapautusta ja kiisti johdonmukaisesti syyllisyytensä sanoen valtion keksineen syytteet voidakseen ottaa Jukosin hallintaansa. Anomus kuitenkin hylättiin Hodorkovskin rikosten vakavuuden perusteella. Häntä syytettiin myös tottelemattomuudesta ja vankilan sääntöjen rikkomisesta.

Moskovalainen tuomioistuin hylkäsi helmikuussa 2009 entisen vankitoverin nostaman syytteen seksuaalisesta ahdistelusta.

31. maaliskuuta alkoi toinen oikeudenkäynti, jossa Hodorkovskia ja tämän entistä liikekumppania Platon Lebedeviä syytettiin yli 36 miljardin euron kavalluksesta ja rahanpesusta vuosina 1998–2003, mistä Hordorkovski olisi voinut saada jopa 20 vuoden rangaistuksen. Hodorkovskin tukijoiden mielestä Venäjän valtiojohto yritti oikeudenkäyntien avulla pitää tämän poissa poliittisesta toiminnasta. He väittivät syytteitä perusteettomiksi ja ristiriitaisiksi sekä syyttivät syyttäjäviranomaisia todistusaineiston järjestelmällisestä peukaloinnista. Myös Hodorkovskin tekojen sanottiin olleen laillisia tapahtuma-aikaan ja niistä yritettävän tehdä rikoksia taannehtivasti.

Hodorkovskin asianajaja Robert Amsterdamin mukaan Hodorkovskia tukevia todistajia painostettiin, ja Hodorkovskiin kohdistetut syytteet olivat järjettömiä. Amsterdamin mukaan kyseessä oli poliittinen näytösoikeudenkäynti ja Hodorkovskin tuomio söisi presidentti Medvedevin uskottavuutta. Näin Hodorkovskin oikeudenkäynti olisi osa poliittisten klaanien välistä valtataistelua. Medvedevhän on lakimies, ei turvallisuuspalvelun mies, ja on puhunut Venäjällä vallitsevasta lakiin kohdistuvasta nihilismistä.

Hodorkovski ja tämän asianajajat jättivät oikeusprosesseista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen yhteensä kolme valitusta ja ilmoittivat suunnittelevansa vielä yhden jättämistä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 20. syyskuuta 2011 antaman päätöksen mukaan tuomiolla ei ollut poliittista luonnetta. Tuomiossa todettiin, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukattiin, koska asianajat saivat liian vähän aikaa tutustua oikeudenkäyntiaineistoon (neljä päivää ja 43000 sivua) toukokuussa 2004. EIT katsoi, että Venäjä rikkoi Jukosin konkurssin yhteydessä vuonna 2006 yhtiön omaisuudensuojaa. Oikeus hylkäsi vaaditut 98 miljardin dollarin korvaukset.

Oikeudenkäynnin takia Hodorkovski siirrettiin moskovalaiseen vankilaan. Hänen ja kirjailija Ljudmila Ulitskajan kirjeenvaihto julkaistiin syksyllä 2009 aikakauslehti Znamjassa. Ulitskaja esittää Hodorkovskille arkojakin kysymyksiä, joihin tämä pääasiassa vastaa hyvin rehellisesti. Ulitskaja vertaa hänen tapaustaan 1960-luvun oikeudenkäynteihin, joissa syytettyinä olivat muun muassa Joseph Brodsky, Andrej Sinjavski ja Juri Daniel, ja lupaa hänelle samanlaisen paikan historiassa.

Kirjailija Boris Akunin on verrannut Hodorkovskia Dreyfusin tapaukseen.

Lokakuussa 2010 Venäjän pääministeri Putin väitti, että Hodorkovski surmautti ihmisiä yhtiön taloudellisten etujen puolustamiseksi. Hodorkovskin asemesta erään naisen surmasta oikeuteen joutui Hodorkovskin yhtiön turvallisuuspäällikkö.

Hodorkovskille luettiin esiin tulleiden talousrikosten vuoksi toukokuussa 2011 uusia tuomioita ainakin vuoteen 2016 asti. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Venäjälle 31. toukokuuta 2011 huomautuksen Hodorkovskin kohtelusta. Tuomioistuimen mukaan tapaus voi herättää epäilyksiä venäläisviranomaisten tarkoitusperistä, vaikka sen mukaan Hodorkovskin pidätys ei ollutkaan poliittisesti värittynyt. Hodorkovskin asianajajien mukaan tuomion tarkoituksena on estää häntä vaikuttamasta politiikkaan. Samalla ihmisoikeustuomioistuin määräsi Venäjän maksamaan Hodorkovskille yhteensä 24 500 euroa korvauksia.

Putinin voitettua vuoden 2012 presidentinvaalit Medvedev vielä presidenttinä ollessaan määräsi syyttäjän arvioimaan uudelleen Hodorkovskin, Platon Lebedevin ja 30 muun Venäjällä tuomitun henkilön tuomioiden lainmukaisuuden. Selvityksen seurauksena oikeus lievensi Hodorkovskin tuomiota kahdella vuodella niin, että Hodorkovski vapautuisi vuonna 2014.

Kuva: Mihail Hodorkovski (ITAR-TASS/Konstantin Sazonchik/Scanpix)
Lähde: Ohmygossip.ee / Wikipedia

Save

Save

Save

Exit mobile version