NordenBladet — Keskustelualoitteen tavoitteena oli nostaa eduskunnan keskusteluun näkökulmia, millaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluja Suomella ja EU:lla on käytettävissään eri konflikteihin ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi ja millaisella kansainvälisellä ja alueellisella yhteistyöllä vastakkainasetteluja pystytään parhaiten vähentämään. Tilanteen taustalla on lisääntyneen vastakkainasettelun tuomat olosuhteet ja sekä erityisesti Jemenin kriisiin liittyvät seuraukset, miten humanitaariseen apuun ja sen perille pääsyyn on kiinnitettävä suurempaa huomiota.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) toi esiin puheenvuorossaan, miten ”sodan käynnin välineeksi on noussut enenevässä määrin humanitaaristen toimijoiden pääsyn estäminen sitä tarvitsevien luo. Pääsy on usein rajoitettu, ja myös humanitaariset toimijat ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi. Suomen on itse ja osana Euroopan unionia toimittava konfliktien päättämisen puolesta ja avustusjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tässä onnistumiseksi on niin sanotun suhdeverkoston oltava kunnossa. On pystyttävä vaikuttamaan myös perinteisten valtiotoimijoiden ulkopuolisiin toimijoihin, jotka näillä alueilla pitävät valtaa. Tarvitaan myös vahva EU, joka toimii yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi.”
Vanhasen mukaan rauhaa ja turvallisuutta tukevat toimet sekä ihmisoikeuksien toteutuminen eivät ole kestäviä ilman naisten ja nuorten osallistumista. Suomi edistää jo nyt naisten tehokasta osallistumista rauhanprosesseihin ja tämän tulee ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan mukaan pysyä Suomen ulkopolitiikan painopisteenä myös jatkossa hallituspohjasta riippumatta. Vanhanen painotti myös huomiota konfliktien ennaltaehkäisyyn Afrikassa sekä uudenlaisia keinoja Afrikan kehityksen tukemiseen.
Ulkoministeri Timo Soini (sin) tuki myös puheenvuorossaan laaja-alaista näkökulmaa rauhanprosesseissa sekä rauhanvälityksen merkitystä. Soinin mukaan ”rauhanvälitys on keskeinen keino väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisussa. Se on usein ensimmäinen askel sovinnon tiellä, ja sen avulla voidaan pohjustaa pidemmän aikavälin tukea poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamiselle. Kestävä rauha ei ole mahdollinen, jos yli puolet väestöstä suljetaan rauhanprosessien ja päätöksenteon ulkopuolelle. Suomi tukee eri tavoin naisten ja nuorten merkityksellistä osallistumista rauhanprosesseihin ja rauhan rakennukseen.”
Ulkoministeri korosti myös, että tarve avulle ja rauhanvälitykselle on suuri jatkossakin. ”Humanitaarinen tilanne maailmalla jatkuu vaikeana. Noin 100 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä apua”. Soinin mukaan keskeiset kriisit ja avuntarpeet ovat Jemenissä, Syyriassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.
”Suomen humanitaarinen apu tänä vuonna on 72,5 miljoonaa euroa. Suomi on suhteellisen pieni, mutta samalla arvostettu humanitaarisen järjestelmän rahoittaja. Suomen tukea tarvitaan tulevina vuosina entistä enemmän”, Soini sanoi.
Eduskunnan täysistunnossa käydyssä keskustelussa ajankohtaisista ulkopoliittisista aiheista esillä olivat myös muun muassa Ukrainan kriisi, kriisihallinta, kehitysyhteistyöresurssit, arktiset alueet sekä YK:n asema. Ajankohtaiskeskustelussa käytettiin yhteensä 47 puheenvuoroa ja ne ovat luettavissa eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta (30.1.2019)
Asian käsittely päättyi eikä keskustelualoitetta käsitellä eduskunnassa valiokunnissa tai täysistunnossa uudelleen.
Kuva: Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (Finnish Government/Sakari Piippo)
Lähde: Eduskunta.fi