NordenBladet — Luonnos Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Suunnitelma määrittelee, miten Suomessa on tavoitteena toimeenpanna EU:n ennallistamisasetusta ja parantaa luonnon tilaa tulevina vuosina. Luonnos on määrä toimittaa EU:n komissiolle syksyllä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö pyytävät lausuntoja viimeistään 27. elokuuta 2026.EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Se asettaa ensimmäistä kertaa jäsenvaltioille sitovat ja aikataulutetut tavoitteet luonnon tilan parantamiseksi Euroopan unionin alueella.Ennallistamissuunnitelma on Suomen kansallinen tiekartta EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tulevina vuosina. Siinä ehdotetaan, millä keinoilla asetuksen tavoitteet saavutetaan eri elinympäristöissä vuoteen 2050 ulottuvalla aikajänteellä. Suunnitelmassa tarkastellaan toimia muun muassa metsissä, soilla ja turvemailla, vesistöissä ja rannikkoalueilla sekä kaupunkiympäristöissä.Tulevina vuosikymmeninä tarkentuva suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet, toimenpidekokonaisuudet, rahoitus- ja ohjauskeinot sekä seurannan periaatteet. EU:n jäsenvaltioilla on liikkumavaraa valita suunnitelmiinsa kansallisiin olosuhteisiinsa sopivimmat ja kustannustehokkaimmat keinot. Suomi lähettää suunnitelmaluonnoksen valtioneuvoston käsittelyn jälkeen EU:n komissiolle syksyllä. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa palautetta Suomen suunnitelmaluonnoksesta, minkä jälkeen suunnitelma viimeistellään. Suomen valmis kansallinen ennallistamissuunnitelma toimitetaan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa komission annettua palautteensa luonnoksesta.Ohjausryhmä: toimissa keskeistä kustannustehokkuus, vapaaehtoisuus ja monivaikutteisuusEnnallistamissuunnitelman laatimista on ohjannut hankkeen ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaikista hallituspuolueista. Ohjausryhmä on linjannut poliittiset reunaehdot suunnitelman valmistelulle. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöministeriön ja varapuheenjohtajana maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö.Ohjausryhmän linjauksissa korostetaan kustannustehokkaita, monivaikutteisia ja oikeudenmukaisia toimia. Linjaukset painottavat luonnon monimuotoisuuden vahvistamista samanaikaisesti elinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisen kanssa sekä kansalaisten perusoikeuksien huomioon ottamista. Ohjausryhmän mukaan ennallistamissuunnitelman toteuttaminen on yksityisille maanomistajille vapaaehtoinen. Suunnitelmassa ei ehdoteta yksityishenkilöitä sitovia eikä heidän omaisuuteensa kohdistuvia toimenpiteitä. Perustuslaki edellyttää, että jokaisen omaisuus on turvattu. EU-asetuksen joustoja hyödynnetään Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.Ohjausryhmä on lisäksi linjannut, että toimenpiteet kohdennetaan alkuvaiheessa erityisesti suojelualueille ja valtion maille. Ennallistamistavoitteet sovitetaan yhteen huoltovarmuuden, ruoantuotannon, taloudellisten vaikutusten ja yritysten kilpailukyvyn kanssa. Rahoituksessa painotetaan kustannustehokkuutta, EU-rahoituksen hyödyntämistä ja monipuolisia rahoitusratkaisuja. Ennallistamissuunitelman toimeenpano sovitetaan valtiontalouden kehyksiin sekä eduskunnan budjettipäätöksiin.Ennallistamistoimia ei-hyvässä tilassa oleville luontotyypeille Suomessa on 68 luontotyyppiä, joita ennallistamisasetus koskee. Ei-hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia tulisi saada ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia pinta-alasta. Jos luontotyyppejä ei ole nykyisellään riittävästi, tarvitaan niiden palauttamista.Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on tehokkaampaa kohdentaa ennallistamistoimet tasaisesti kaikkiin luontotyyppiryhmiin. Muutamien suoluontotyyppien, kuten aapasoiden, pinta-ala on Suomessa hyvin suuri. Näiden luontotyyppien ennallistamistavoitteiden saavuttaminen olisi erittäin haasteellista ja kallista, eikä se toisi merkittäviä monimuotoisuushyötyjä maltillisempaan ennallistamispinta-alaan verrattuna. Sen sijaan Suomen tavoite ennallistamissuunnitelmaluonnoksessa tuo merkittävän lisän EU:n tavoitteeseen vapauttaa esteitä virtavesissä.Kustannukset riippuvat toimenpiteiden mittakaavasta, kohdentamisesta ja käytettävistä keinoistaEnnallistamissuunnitelman toteuttamisen kustannukset riippuvat toimenpiteiden mittakaavasta, kohdentamisesta ja käytettävistä keinoista. Nyt esitetyt arviot suunnitelman vaikutuksista täsmentyvät vielä suunnitelman valmistelun edetessä.Ennallistamissuunnitelman toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Arvioitu rahoitusvaje nykyrahoitukseen verrattuna on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoitusvaje on tarkoitus kattaa eri rahoituslähteistä. Ennallistamistoimiin liittyen Suomi korostaa mahdollisuutta hyödyntää laaja-alaisesti eri välineitä ennallistamistoimien rahoitukseen. Ennallistamiseen tarvitaan myös yritysrahoitusta. Lisäksi luonnonarvomarkkinat tukevat ennallistamista ennen kaikkea ohjaamalla yksityistä rahaa luonnon tilan parantamiseen.Suomen tavoitteena on neuvotella komission kanssa ennallistamisen aiheuttamien kustannusten kohtuullistamisesta.Toimeenpanon julkinen rahoitus sopeutetaan eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti.Suunnitelmassa keinot, ei kohteitaSuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että ennallistamisasetuksen tavoitteet voidaan toteuttaa hallitusti, oikeudenmukaisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla. Ennallistamissuunnitelma ei ole yksityiskohtainen toteutussuunnitelma, jossa päätetään yksittäisistä ennallistamiskohteista tai velvoitetaan maanomistajia toimiin. Suunnitelmassa ei määritellä tarkkoja alueita, hankkeita tai toteutustapoja, vaan nämä ratkaisut tehdään erikseen toimeenpanovaiheessa. Ennallistamissuunnitelman toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi jo olemassa olevat luonnon tilaa parantavat ohjelmat, kuten METSO, Helmi, Nousu, Ahti ja Sotka, metsätalouden luonnonhoidon käytännöt sekä vesien- ja merenhoidon suunnitelmat toimenpiteineen. Luonnon tilaa parantavia käytännön toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Toimet ovat vapaaehtoisia maanomistajille. Korvauksia suojelusta on mahdollista hakea esimerkiksi METSO-ohjelmasta. Myös ennallistamiseen ja luonnonhoitoon on tarjolla tukia ja avustuksia esimerkiksi Helmi-, Ahti- ja Nousu -ohjelmista. Ennallistamissuunnitelman toimenpiteitä voivat olla myös esimerkiksi lainsäädäntömuutokset ja informaatio-ohjaus.Heikentämättömyysvelvoite osa ennallistamissuunnitelmaa EU:n ennallistamisasetuksen mukaan Suomen tulee ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, että ennallistettujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tila paranee jatkuvasti kohti hyvää tilaa. Lisäksi on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla on pyrittävä varmistamaan, ettei ennallistettujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tila merkittävästi heikkene. Suomen on myös pyrittävä ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla on pyrittävä varmistamaan, että jo hyvässä tilassa olevia luontotyyppien esiintymiä ei merkittävästi heikennetä. Suomi on ilmoittanut komissiolle aikomuksestaan hyödyntää asetuksen mahdollistamaa heikentämättömyysvelvoitteen joustavaa soveltamista. Joustava soveltaminen tarkoittaa, että vaihtoehtojen puuttuessa merkittävä heikentäminen voidaan sallia, jos aiheutuva haitta korvataan muualla Suomessa tehtävillä parannuksilla samaan luontotyyppiin tai lajin elinympäristöön.Seuraava hallitus päättää suunnitelmastaKansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta vastaa Suomessa valtioneuvosto ympäristöministeriön johdolla, ja kukin ministeriö vastaa omaa toimialaansa koskevien toimenpiteiden suunnittelusta. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan muun muassa turvepeltojen ennallistamista, virtavesien esteiden poistamista ja metsäluonnon sekä maatalousympäristöjen luonnon tilan parantamista koskevia suunnitelman osia.
Suomen ennallistamissuunnitelman luonnoksen valmisteluun on osallistunut yli 200 asiantuntijaa, tutkijoita, sidosryhmien edustajia ja kansalaisia. Valmistelun osana järjestettyihin noin 30 sidosryhmätilaisuuteen on osallistunut lähes 6000 osallistujaa. Ennallistamissuunnitelman toimeenpanosta päättää aina kulloinenkin hallitus ja eduskunta. Toimeenpanon julkinen rahoitus sopeutetaan eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti. Eduskunta vastaa valmistelun parlamentaarisesta seurannasta sekä mahdollisesti tarvittavista lakimuutoksista.Ensimmäisessä suunnitelmassa tavoitteet vuosille 2040 ja 2050 ovat suuntaa-antavia ja täsmentyvät, kun suunnitelma päivitetään vuosina 2032 ja 2042. Lausuntoja pyydetään ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön virkakunnan laatimasta yhteenvedosta ennallistamissuunnitelman luonnokseksi. Yhteenvedossa on esitetty ennallistamissuunnitelman tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet ja kustannukset niiden saavuttamiseksi. Lausunnoille lähetetty yhteenveto on saatavilla Lausuntopalvelussa, jossa siitä voi antaa näkemyksiä viimeistään 27.8.2026.LisätietojaOhjausryhmän puheenjohtajat:Juhani Damski
kansliapäällikkö
ympäristöministeriö
p. 0295 250 445
[email protected]Pekka Pesonen
kansliapäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2020
[email protected]Ympäristöministeriö:Tarja Haaranen
ylijohtaja
ympäristöministeriö
p. 029 5250282
[email protected] Mikko Kuusinen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0144
[email protected]Samuli Alppi (erityisesti kaupunkiasiat)
ympäristöneuvos
p. 029 525 0036
[email protected]Virve Hokkanen (erityisesti kaupunkiasiat)
erityisasiantuntija
p. 029 525 0034
[email protected]Maa- ja metsätalousministeriö:Mikko Peltonen MMM (poissa 6.7.–31.7.)
luonnonvaraneuvos
maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2296
[email protected]
Luonnos Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Suunnitelma määrittelee, miten Suomessa on tavoitteena toimeenpanna EU:n ennallistamisasetusta ja parantaa luonnon tilaa tulevina vuosina. Luonnos on määrä toimittaa EU:n komissiolle syksyllä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö pyytävät lausuntoja viimeistään 27. elokuuta 2026.
Lähde: ym.fi