NordenBladet — Ympäristöministeriön johdolla tehdyssä arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla.Kansallinen ilmastolaki asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden sen jälkeen sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään hiilinielujen tasolla.Ilmastolain tavoitteiden arviointia tukevat selvitykset korostavat, ettei hiilineutraaliutta vielä saavuteta nykytoimin. Lisää toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, ja tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea myös teknisellä hiilensidonnalla ja Pariisin sopimuksen mukaisilla kansainvälisillä joustoilla. Samalla on varmistettava toimien kustannustehokkuus, oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys. Ilmastolain tavoitteet perustuvat arvioon Suomen oikeudenmukaisesta osuudesta maailman päästökiintiöstä. Lisäksi Euroopan unioni velvoittaa Suomea vähentämään päästöjä, vahvistamaan hiilinieluja ja etenemään kohti hiilineutraaliutta. Euroopan unionin lainsäädäntökehikko ulottuu nyt vuoteen 2030. Etenkin maankäyttösektorin osalta EU:sta Suomelle tulevilla tavoitteilla on iso merkitys kokonaisuudelle. Kansallisten tavoitteiden muuttaminen vaatisi lakimuutoksen.Ilmastolain tavoitteiden arvioinnista päätettiin lain uudistamisen yhteydessä vuonna 2022. Arviointi toteutettiin virkatyönä ympäristöministeriön johdolla ministerityöryhmälle esitellyn suunnitelman mukaisesti. Taustaryhmässä olivat mukana keskeisten ministeriöiden virkahenkilöt. Loppuraportti luovutettiin ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle ja jaettiin tiedoksi puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmälle tiistaina 7.4.Päästövähennyksiä on jatkettava samalla, kun hiilinieluja vahvistetaanPäästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet ennakoitua nopeammin, ja myös taakanjakosektorilla päästövähennykset ovat edenneet melko hyvin. Maankäyttösektorilla tilanne on haasteellinen. Suomen ympäristökeskuksen Syken arvion mukaan maankäyttösektorin toimet ovat tehokkaita ja usein kustannuksiltaan edullisempia kuin muiden sektoreiden toimet. Arvion mukaan kustannusvaikuttavuuden vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta eri sektoreiden välillä tulee kuitenkin parantaa. Maankäyttösektorin hiilinieluihin ja -varastoihin liittyvä tieto sisältää edelleen epävarmuuksia.Tällä hallituskaudella hiilinielujen havainnointi- ja seurantamallien kehittämiseen on suunnattu merkittävästi tutkimusrahoitusta. Ensimmäisiä tuloksia hankkeesta odotetaan vuoden 2026 lopulla.Tällä hallituskaudella edistettäviä tehokkaita toimenpiteitä maankäyttösektorilla ovat esimerkiksi metsätuhojen ennaltaehkäisy, metsälannoituksen edistäminen ja metsäpinta-alan laajentaminen.Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmässä kehittämistarpeitaIlmastopolitiikan suunnittelujärjestelmällä suunnitellaan ja ohjataan päästöjen vähentämistä, nielujen vahvistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista niin, että kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet saavutetaan.Arviointityössä todettiin tarve ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän yksinkertaistamiselle. Lisäksi jo hallitusohjelmaneuvotteluihin tarvitaan ajantasaista tutkittua tietoa ilmastopolitiikan skenaarioista ja vaikutusarvioista, jotta ilmastosuunnitelmat voidaan antaa nykyistä aiemmin vaalikaudella ja jotta toimeenpano voidaan aloittaa ajoissa. Raportti: Ilmastolain tavoitteiden arviointi
Hankeikkuna: Ilmastolain tavoitteiden arviointiLisätiedot Outi Honkatukia
Ympäristöneuvos, Ilmasto ja kemikaalit -yksikön päällikkö
p. 029 525 0272
[email protected]Karoliina Anttonen (ei tavoitettavissa 7.–8.4.)
Lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0065
[email protected]
Ympäristöministeriön johdolla tehdyssä arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla.
Lähde: ym.fi