NordenBladet — Maailman maat kokoontuvat Brasilian Belémiin COP30-ilmastokokoukseen 10.-21. marraskuuta. Kokous osuu viisivuotissykliin, jolloin maiden odotetaan antavan uudet päästövähennyssitoumuksensa.Valtioiden johtajat kokoontuvat Belémiin jo 6.-7. marraskuuta. Suomea edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb. Varsinaisessa YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa Suomen delegaatiota johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kansalliset päästövähennyssitoumukset (Nationally Determined Contribution, NDC) tulee päivittää viiden vuoden välein, eli tämän vuoden aikana. Erityisesti suurilta talouksilta tarvitaan tehokkaampia päästövähennyksiä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.”Kokous järjestetään erittäin vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa, joka haastaa kansainvälisen yhteistyön perustuksia. Se tarkoittaa, että meidän on entisestään tiivistettävä rivejä: nyt tarvitaan vahvaa, yhteistä tahtoa, ei vetäytymistä tai viivyttelyä”, painottaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Valtaosa paljon päästöjä aiheuttavista G20-maista ei ole vielä antanut uusia sitoumuksia. Suomella ei ole omaa erillistä sitoumusta, vaan Suomen 2035-päästövähennyssitoumus annetaan osana EU:ta, joka pyrkii viimeistelemään sitoumuksensa EU:n ympäristöministerikokouksessa 4. marraskuuta.“EU:n on pidettävä kiinni avainroolistaan globaalin ilmastotyön ja puhtaiden ratkaisujen johtajana. Me voimme osoittaa, että määrätietoinen ilmastopolitiikka investointeineen vahvistaa kestävää kasvua, kilpailukykyä sekä turvallisuutta ja resilienssiä – se on tärkeä viesti myös maailmalle.””Tavoitteiden ja toimien välinen kuilu kurottava umpeen”Joulukuussa kymmenen vuotta täyttävän Pariisin sopimuksen säännöt saatiin viimeistelyä viime vuonna, ja fokus on nyt entistä painavammin sopimuksen toimeenpanossa. Vaikka sopimus on vauhdittanut ilmastotoimia merkittävästi, päästövähennysten tahti on yhä liian hidas.“Vuonna 2015 olimme polulla, joka johti kohti neljä astetta lämpimämpää planeettaa. Nyt olemme ennusteiden mukaan noin 2,7 asteen lämpenemisen uralla. Tavoitteen ja toimien välinen kuilu ammottaa yhä leveänä, eivätkä uudet sitoumukset muuta radikaalisti tilannekuvaa. Siksi Belémin päätöksissä on tunnistettava päästövähennysten riittämättömyys ja määriteltävä yhdessä toimet, joiden avulla kuilu kurotaan umpeen”, pääneuvottelija Marjo Nummelin painottaa.Belémissä sovitaan mittareista, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista seurataanPäästövähennysten lisäksi neuvottelujen keskeinen teema on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan aktiivista ja ennakoivaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista.Belémissä on tarkoitus sopia sopeutumisindikaattoreista, joilla kollektiivista edistymistä varautumisessa voidaan seurata. Indikaattorit kertovat esimerkiksi haavoittuvuuden vähenemisestä, sopeutumiskyvyn paranemista, ilmastokestävien investointien määrästä tai luonnon ekosysteemien palautumiskyvystä. EU:lle ja Suomelle on tärkeää, että globaaleista sopeutumisindikaattoreista saadaan päätös, sillä niiden avulla maat voivat seurata paremmin omien sopeutumissuunnitelmiensa toimeenpanoa ja maiden toimia on mahdollista myös vertailla.”Indikaattoreiden ohella keskiöön tulee Belémissä nousemaan sopeutumistoimien rahoitus. Viime vuonna sovittua uutta ilmastorahoitustavoitetta ei tulla avaamaan, vaan etsitään keinoja erityisesti yksityisen rahoituksen kanavoimiseen kehittyvien maiden ilmastotoimien – niin hillinnän kuin varautumisen – tueksi”, EU:n rahoituspääneuvottelijana toimiva Outi Honkatukia sanoo.COP29-ilmastokokouksessa Bakussa sovittiin, että ilmastotyön tueksi pyritään saamaan liikkeelle kaikista eri lähteistä 1 300 miljardia dollaria vuoteen 2035 mennessä. COP29-puheenjohtaja Azerbaidžan ja tämän vuoden puheenjohtajamaa Brasilia ovat yhdessä laatineet rahoituksen mobilisoimisen tiekartan, joka julkaistaan Belémissä.Lisäksi neuvottelujen agendalla ovat muun muassa oikeudenmukaisen siirtymän työohjelma, ilmastonmuutoksen hillintää koskevan työohjelma sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevan työohjelman päivittäminen. Belémissä käydään läpi myös maiden ensimmäisiä läpinäkyvyysraportteja (Biennial Transparency Report, BTR), jotka piti toimittaa viime vuoden loppuun mennessä. Raportit auttavat seuraamaan, miten maat etenevät ilmastotavoitteissaan. Suomen raportti toimitettiin ensimmäisten joukossa, ja siitä käydään myös keskustelua Belémissä järjestettävässä tilaisuudessa.Suomella on toista kertaa oma maapaviljonki ilmastokokouksessaNeuvottelujen ohessa ilmastokokous kerää kaupunkeja, yrityksiä, sijoittajia, tieteen edustajia ja kansalaisyhteiskuntaa sekä kansainvälisiä organisaatioita yhteen vauhdittamaan ilmastotoimia. Erilaisiin sivutapahtumiin odotetaan noin 40 000-50 000 osallistujaa.Suomella on ilmastokokouksessa toista kertaa maapaviljonki, jossa nostetaan esille ajankohtaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä esitellään Suomessa kehitettyjä puhtaan energian innovaatioita ja ratkaisuja. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio avaa paviljongin ja myös elinkeinoministeri Sakari Puisto osallistuu Suomen paviljongin tapahtumiin. Belémin kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia ja Suomen paviljongin ohjelmaa voi seurata sosiaalisessa mediassa #ilmastoCOP30 sekä #COP30Finland.Lisätiedot
Maailman maat kokoontuvat Brasilian Belémiin COP30-ilmastokokoukseen 10.-21. marraskuuta. Kokous osuu viisivuotissykliin, jolloin maiden odotetaan antavan uudet päästövähennyssitoumuksensa.
Lähde: ym.fi