NordenBladet — Asuinympäristön ikäystävällisyydelle on suuri tarve, kun ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti kaupunkialueilla. Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät erityisesti ympäristön käveltävyys, yhteisöllisyys sekä palvelujen ja viheralueiden saavutettavuus. Ikäystävällisyyden edistämiseksi tarvitaan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä.Väestön ikääntyminen muuttaa kaupunkeja ja taajamia. Lähes joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Yli 75-vuotiaista noin 93 % asuu omassa asunnossaan, joissa heitä haastavat esimerkiksi asunnon ja asuinalueen esteettömyys ja turvallisuus sekä palvelujen saatavuus. Asuinympäristöllä on suuri merkitys ikääntyneiden itsenäisen asumisen, arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hankkeessa tutkittiin ikäystävällisten ja kestävien kaupunkien kehittämistä ympäristöministeriön rahoituksella. Mukana olivat Lahden, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä MAL-verkosto. Hankkeen raportti kokoaa tietoa nykytilasta ja sisältää ehdotuksia ikäystävällisyyden parantamiseksi. Pienetkin parannukset voivat saada aikaan merkittäviä muutoksia rakennetun ympäristön ikäystävällisyyteenAsuinympäristön laadulla on ikääntyneille suuri merkitys, koska he ovat paljon kotona ja asuinalueillaan. Ikäystävällinen ympäristö tukee ikääntyneiden hyvinvointia, liikkumismahdollisuuksia, sosiaalista kanssakäymistä ja aktiivista osallistumista tapahtumiin ja toimintoihin. Ikäystävälliset asuinympäristöt hyödyttävät kaikkia asukkaita.Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat yhteistilojen saatavuus, kävelyreittien esteettömyys ja kunnossapito, levähdyspaikkojen lisääminen, palvelujen sijoittaminen lähelle ikääntyneitä, joukkoliikenteen tarjonta, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä monipuolinen asuntokanta, joka tarjoaa vaihtoehtoja eri elämäntilanteissa. Ikäystävällisyyden edistäminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötäKaupunki- ja taajamaympäristöjen ikäystävällisyys syntyy monen toimijan työn tuloksena. Ikäystävällisyyteen vaikutetaan maankäytön, asumisen, palvelujen ja liikenteen suunnittelussa eri aluetasoilla. Suunnitteluun ja kehittämistyöhön tarvitaan mukaan niin kaupunkiseudun kunnat, kaupunkien eri toimialat, hyvinvointialueet, yritykset, yhdistykset kuin asukkaatkin.
Ikääntyneiden näkökulmien kuuleminen on hyvin tärkeää. Kuntien vanhusneuvostoilla on tärkeä asema ikääntyneiden tarpeiden esiintuojina, ja ikääntyneet asukkaat ovat oman ympäristönsä asiantuntijoita. Kaupungit voivat hyödyntää hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä Rakennetun ympäristön ikäystävällisyydestä on paljon hyviä esimerkkejä sekä kotimaasta että ulkomailta. Raportissa on kuvauksia eri kaupungeissa ja maissa toteutetuista ratkaisuista, jotka antavat suomalaisille kaupungeille ideoita ikäystävällisyyden kehittämiseen. Hankkeessa tehtiin myös suosituksia ikäystävällisuuden parantamiseksi. Ne koskevat esimerkiksi lähiympäristön käveltävyyttä, lähiluonnon saavutettavuutta, yhteisöllisyyden edistämistä ja ikääntyneiden osallistumista lähiympäristönsä kehittämiseen. Lisätietoja Raija Hynynen
asuntoneuvos
puh. +358 295 250 093
[email protected]Hankkeesta ja hankkeen tuloksista lisätietoja antaa Syken osalta:Antti Rehunen
erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus
puh. +358 29 525 1550
[email protected]
Asuinympäristön ikäystävällisyydelle on suuri tarve, kun ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti kaupunkialueilla. Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät erityisesti ympäristön käveltävyys, yhteisöllisyys sekä palvelujen ja viheralueiden saavutettavuus. Ikäystävällisyyden edistämiseksi tarvitaan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Lähde: ym.fi