NordenBladet — Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämä ulkopuolinen selitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä on valmistunut. Selvityshenkilöinä ovat toimineet maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirta ja professori Roope Uusitalo. Selvitys luovutettiin sisäministeri Krista Mikkoselle 9. helmikuuta.Selvityksessä on kartoitettu poliisin määrärahojen käyttöä ja kohdentumista sekä arvioitu syitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittävät suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Perusrahoituksen riittämättömyyttä on katettu lisäbudjeteillaPoliisille myönnetyt määrärahat ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2017. Tästä huolimatta poliisin määrärahatarpeet ovat säännöllisesti ylittäneet talousarviossa poliisille osoitetut resurssit: talousarvion mukaiset määrärahat eivät ole yhtenäkään vuonna vuoden 2017 jälkeen riittäneet kattamaan poliisin menoja. Poliisin määrärahoja on toistuvasti paikattu lisäbudjetissa, ja nämä menolisäykset ovat tyypillisesti olleet määräaikaisia ja koskeneet vain yhtä vuotta.Suurin osa poliisin menoista on henkilöstömenojaMäärärahaselvityksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa poliisin menoista on henkilöstömenoja. Vuonna 2020 henkilöstömenot kattoivat 69 prosenttia poliisin määrärahoista. Henkilöstömäärän kehitys on merkittävin poliisitoimen kokonaiskustannusten kehitykseen vaikuttava tekijä. Henkilöstömenot ovat samalla lähes ainoa menoerä, joka joustaa käytettävissä olevien resurssien mukaan, koska valtaosa muista menoista on eri tavoin sidottuja, esimerkiksi eri valtion palvelukeskusten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvia maksuja.Rikostorjuntaan käytetään eniten resursseja, valvonnan resurssit pienentyneetToiminnoittain tarkasteltuna rikostorjuntaan käytetään eniten resursseja. Valvonnan resurssit ovat pienentyneet ja hälytystoiminnan menot kasvaneet. Hälytystoiminnan palvelukykyä on priorisoitu, mutta esimerkiksi rikoslakirikosten tutkinta-aika on pidentynyt ja kaikkien rikosten selvitysmäärä laskenut. Myös avoinna olevien talousrikosten määrä on kasvanut ja käsittelyaika pidentynyt.ICT-menot ja toimitilamenot kasvaneet enitenSelvityksestä käy ilmi, että nopeimmin kasvaneita menoeriä ovat toimitila- ja ICT-menot. Poliisin tilakustannukset veivät 8,8 prosenttia määrärahoista ja ICT-menot 9,5 prosenttia. Yhteensä poliisin ICT-menot kasvoivat vuosien 2010 ja 2021 välillä 42 miljoonalla eurolla. Valtaosa näistä on ostoja valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta. Poliisin maksut Valtorille ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoteen 2020 lähes 57 prosenttia. Voimakkaasta poliisin ICT-menojen kasvamisesta huolimatta sen investointivelka on huolestuttavan suuri.Lainsäädäntöuudistukset tuoneet poliisille uusia tehtäviäPoliisi on viime vuosina saanut myös uusia tehtäviä. Myös olemassa olevan lainsäädännön muutoksilla on vaikutusta poliisin määrärahatarpeeseen. Selvityshenkilöt kiinnittävätkin raportissaan huomiota lainsäädäntöuudistusten taloudellisten ja viranomaisvaikutusten arviointiin ja arvioiden läpinäkyvyyteen.Selvityshenkilöt ehdottavat poliisin talousasiain yhteistyöryhmän perustamistaSelvityshenkilöt ehdottavat johtopäätöksissään myös kehittämistoimia. Ensimmäinen ehdotus koskee poliisin rahoituksen jakamista talousarviossa nykyistä täsmällisemmin välittömiin henkilöstökuluihin (mukana koko henkilöstö), tilakustannuksiin, ICT-kuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin. Nykyisin poliisin rahoitusta ohjataan lähinnä poliisihenkilöiden lukumäärän perusteella. Sen seurauksena ICT:n, toimitilojen sekä ajoneuvojen ja muu varustelu on jäänyt vähemmälle huomioille, vaikka näiden kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti.Toimeksianto:
kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, SM p. 0295 488 203, [email protected]
valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen, VM p. 0295 530 247, [email protected]
Lähde: Valtioneuvosto.fi