NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. Suunnitelmaan kootaan keinot, joiden avulla voidaan vähentää maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastopäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Suunnitelma on tarkoitus lähettää lausunnoille maalis-huhtikuun taitteessa.Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta. Maankäyttösektorille laaditaan ilmastosuunnitelmaa, joka edistää osaltaan hallitusohjelman tavoitetta saavuttaa Suomessa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman tavoitteena on yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen ilmastovaikutus.”Suunnitelma tiivistää sen, mitä tietoa vaikuttavista maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimista meillä jo on ja mitä meidän tulisi tehdä tulevaisuudessa, jotta tuemme hiilineutraaliustavoitteen toteutumista ja kokonaiskestävyyttä”, kertoo suunnitelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriöstä.Ympäristö- ja monimuotoisuusvaikutusten lisäksi suunnitelmassa arvioidaan toimenpiteiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi suunnitelmassa tarkastellaan ehdotettavien toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja niiden oikeudenmukaista toteuttamista.Suunnitelmalla on laaja tietopohjaMaankäyttösektorin ilmastosuunnitelman perustana ovat muiden muassa ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmisteluaineistot sekä poikkeuksellisen laajan maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastokokonaisuuden toimenpiteet. Ilmastosuunnitelma onkin jatkumo työlle, jota on keväästä 2020 lähtien jo tehty maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa Hiilestä kiinni -hankkeissa.”Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on mukana yhteensä yli 80 tutkimus- ja innovaatio-, kehittämis- sekä tietohanketta. Näissä monitieteisissä ja -alaisissa hankkeissa tuotetaan uutta tietoa maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastovaikutuksista ja luodaan parhaita käytäntöjä, joilla tuetaan maatalousyrittäjiä, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä ilmastotoimien kehittämisessä ja käyttöönotossa”, avaa Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden koordinaattori, johtava asiantuntija Reetta Sorsa. Hankkeita toteutetaan eri toimijoiden välisessä tiiviissä yhteistyössä – tutkijoiden, ohjaus- ja neuvontaviranomaisten lisäksi mukana on yrityksiä, metsänomistajia ja maatalousyrittäjiä. Yksi heistä on lypsykarjatilaa pitävä Jouni Simola, jonka mailla sijaitsee Turvepeltojen hiilipäästöt kuriin innovatiivisella vesienhallinnalla (VesiHiisi) -hankkeen koekenttä.Luonnonvarakeskuksen, Oulun yliopiston, Maanmittauslaitoksen ja Salaojayhdistyksen toteuttaman tutkimus- ja innovaatio -hankkeen tavoitteena on vähentää turvepeltojen hiilipäästöjä edistämällä säätösalaojituksen ja salaojakastelun kaltaisten vesienhallintajärjestelmien käyttöä päästövähennyskeinoina.”Suomessa on paljon turvepeltoja, joten ilmaston näkökulmasta on tärkeää saada tietoa, mitä vaikutuksia säätösalaojituksella voi olla. Samalla voidaan varmistaa sadon onnistuminen”, Simola avaa hyötyjä.Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon yhteensopivuus myös maatalouden hiilieuro-ohjelman (HERO) kanssa.Suunnitelmaa valmistellaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssaMaankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelun tueksi järjestettiin syksyllä seitsemän eri alueille ja eri kohderyhmille järjestettyä etädialogia, joiden tiivistelmiin voit tutustua maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman verkkosivustolla.Helmi-maaliskuussa luvassa on vielä toinen kohdennettujen vuorovaikutustilaisuuksien sarja. Tilaisuuksissa keskustellaan mm. nuorten, metsänomistajien, maatalousyrittäjien, viranomaisten, saamelaisten ja tiedeyhteisön edustajien kanssa.”Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää sitä, että myös maankäyttösektorin ilmastotoimia viedään käytäntöön aivan ruohonjuuritasolla. Siksi on todella tärkeää, että Hiilestä kiinni -hankkeissa tuotetun tiedon lisäksi saamme sidosryhmien näkemyksiä vaikuttavista toimista. On keskeistä, että jokainen maanomistaja löytäisi ilmastosuunnitelmasta itselleen sopivia ilmastotekoja ja erilaisia keinoja toteuttaa niitä”, Kaipainen toteaa.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman on tarkoitus valmistua maaliskuussa ja se lähetetään lausunnoille maalis-huhtikuun taitteessa. Suunnitelma annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnalle.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)Suunnitelma maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimille.
Lähde: Valtioneuvosto.fi