NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti helmikuussa 2020 saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisopetuksen tilaa kokonaisuutena. Työryhmän työn tueksi teetettiin neljä erillisselvitystä ja kuultiin laajasti asiantuntijoita. Raportti luovutettiin 15.4.2021 opetusministeri Jussi Saramolle ja valtiosihteeri Tuomo Puumalalle.Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen saattaminen pysyvälle pohjalle koko maassa edellyttää raportin mukaan etäyhteyksien hyödyntämistä entistä enemmän sekä muutoksia opetuksen säännöksiin. Työryhmän mukaan opetuksen laadun kehittämiseksi tarvitaan enemmän ajantasaista saamenkielistä oppimateriaalia. Saamen kielistä koltansaamen opetuksen kehittäminen nostetaan raportissa kiireisimmäksi, koska koltansaame on saamen kielistä (inarin-, koltan- ja pohjoissaame) uhanalaisin.-Saamenkielinen opetus on yksi tärkeimmistä alkuperäiskansan tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja koulun merkitystä saamen kielten, kulttuurin ja saamelaisyhteisön tulevaisuudelle ei voi ylikorostaa. Saamenkielisessä opetuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, jota on todella tärkeää vahvistaa niin, että saamelaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin toteutuu varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, sanoi opetusministeri Jussi Saramo raportin luovutustilaisuudessa. Saamen kielipesät vahvemmin osaksi varhaiskasvatustaRaportissaan työryhmä esittää saamenkielisen varhaiskasvatuksen vahvistamista erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamen kielten elvyttämiseksi on kehitetty vuodesta 1993 alkaen alle kouluikäisille lapsille suunnattua saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa. Kielipesien ansiosta saamen kielten aktiivisten puhujien määrä on kasvanut sadoilla henkilöillä. Työryhmä pitää tärkeänä, että saamen kielipesät toimivat osana varhaiskasvatusta. Tällä hetkellä saamen kielipesistä ei ole mainintoja varhaiskasvatuslaissa, eikä niitä tunnisteta myöskään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. – Saamen kielipesä on toimivaksi osoittautunut keino elvyttää uhanalaisia saamen kieliä. Kielipesätoimintaa onkin tarpeen kehittää siten, että yhä useammalla lapsella on mahdollisuus saamen kielen ja kulttuurin omaksumiseen. Samoin saamelaislasten mahdollisuuksia saada omakielistä, laadukasta varhaiskasvatusta on tuettava, totesi valtiosihteeri Tuomo Puumala. Työryhmä esittää raportissaan toimenpiteitä saamen kielen taitoisten aineenopettajien koulutuksen lisäämiseksi ja koordinoimiseksi. Monessa oppiaineessa opetus joudutaan antamaan suomeksi, koska saamenkielistä opettajaa ei ole saatavilla. Myös saamen kielellä opettavista varhaiskasvatuksen opettajista, luokanopettajista, erityisopettajista ja opinto-ohjaajista on pula. Raportissa ehdotetaan vastuuoppilaitosten nimeämistä sekä saamenkielisen opetushenkilöstön että saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutukseen. Sote-henkilöstön kouluttamistarpeiden osalta työn tukena toimi Tuuli Miettusen selvitys.Saamelaisten osallistumista varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen vahvistettavaTyöryhmän mukaan saamelaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen tulisi vahvistaa. Toimenpiteinä esitetään muun muassa lainsäädännöllisiä keinoja sekä opetushallinnon toimintatapojen ja rakenteiden selkeyttämistä. Työryhmä nostaa esiin myös tarpeen lisätä saamelaistiedon opetusta kouluissa ja uudistaa saamelaistiedon opetusmateriaaleja. Saamelaistiedon opetuksen määrää ja laatua kehittämällä voitaisiin muun muassa vähentää eriarvoisuutta ja helpottaa saamelaislasten ja -nuorten omaan kulttuuriin kasvamista.Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:25Saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen nykytilanne ja
kehittämistarpeet – Selvitys saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmälle,
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:18, Tuuli MiettunenOsana raporttia työryhmä teetti selvitykset saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista sekä selvitykset, miten saamelaistieto näyttäytyy perusopetuksen oppimateriaaleissa ja mikä on saamenkielisten oppimateriaalien tilanne. Ne julkistettiin 1.12.2020.
Lähde: Valtioneuvosto.fi