NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 18.3. eduskunnalle hallituksen esityksen Schengenin tietojärjestelmän (SIS) käyttöä koskevia EU-asetuksia täydentäväksi kansalliseksi lainsäädännöksi. SIS-järjestelmällä tuetaan Schengen-alueen ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia ja edistetään lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Euroopassa.
Schengenin tietojärjestelmää (SIS) käyttävät jäsenvaltioiden poliisi-, raja- ja tulliviranomaiset sekä muut toimivaltaiset viranomaiset, jotka voivat hakea ja julkaista tietojärjestelmässä henkilöitä ja esineitä koskevia kuulutuksia. Kuulutuksia tehdään esimerkiksi etsintäkuulutetuista ja kadonneista henkilöistä, muiden kuin EU-kansalaisten palauttamispäätöksistä ja maahantulokielloista. Kuulutuksia tehdään myös lapsista, jotka ovat vaarassa joutua lapsikaappauksen tai väkivallan uhriksi. Tietoihin voidaan henkilöiden tunnistamiseksi tallentaa valokuvia, sormenjälkiä ja muita henkilötietoja.EU-asetukset SIS-järjestelmän käytöstä tulivat voimaan 28.12.2018. Lainsäädäntömuutosten tarkoituksena on päivittää poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilötietolait vastaamaan EU-asetuksia. Asetusten tavoitteena on tehostaa terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaa, varmistaa turvallisuuden korkea taso kaikkialla EU:ssa, sekä edistää muuttoliikkeen hallintaa lisäämällä jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa. EU-maiden asukkaille muutokset näkyvät viranomaisten parempana yhteistyönä ja turvallisuuden edistämisenä Euroopan unionin laajuisesti.
– Samalla lakeihin ehdotetaan sääntelyn yhdenmukaistamiseksi ja täsmentämiseksi myös muutoksia, jotka koskevat henkilötietojen saamista Euroopan unionin yhteisistä tietojärjestelmistä terrorismirikosten ja vakavien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, kertoo erityisasiantuntija Suvi Pato-Oja sisäministeriöstä.
Tämän lisäksi lakeihin ehdotetaan muutoksia, jotka koskevat tietojen luovuttamista EU:n yhteisiin tietojärjestelmiin. Kansalliseen lainsäädäntöön esitetyt muutokset ovat luonteeltaan pääosin teknisiä, eikä ehdotettu sääntely muuttaisi nykytilaa merkittävästi.Kansallinen henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely vaikuttaa siihen, mitä tietoja jäsenvaltiot voivat luovuttaa Euroopan unionin SIS-järjestelmään. Suomessa erityisesti sormenjälkien käsittely on tiukasti rajoitettua. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta sormenjälkien käyttöä koskevaan sääntelyyn laajennuksia.Lakihanke edistää osaltaan hallitusohjelman strategista kokonaisuutta Turvallinen oikeusvaltio Suomi.