NordenBladet — 2. maaliskuuta julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että Suomessa korkeakoulutuksen pääsy oli ennen korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista helpointa ruotsinkielisille ja kaupunkilaisille hakijoille sekä huippuarvosanoin ylioppilastutkinnon suorittaneille. Näillä ryhmillä on varsin usein myös tukena perhetaustaan liittyvä taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma.Verrokkimaina tarkastelluissa Ruotsissa, Irlannissa ja Englannissa saavutettavuutta ja tasa-arvoa on pyritty edistämään sukupuolten tasa-arvon, sosioekonomisen taustan, alueellisuuden, etnisten vähemmistöryhmien, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja toimintarajoitteisten henkilöiden näkökulmista.Korkeakoulutuksen saavutettavuutta voidaan tukea monipuolisella tiedotuksella ja tuella sekä valintamenettelyjen monipuolisuudella. Verrokkimaissa sovelletaan todistusvalintaa yleisesti, mutta käytössä on myös eri ryhmille kohdennettuja vaihtoehtoisia valintamenettelyjä. Tasa-arvon ja saavutettavuuden edistäminen tulisi Suomessakin integroida osaksi korkeakoulujen laadunvarmistusta, korkeakoulujen ohjausprosessia ja korkeakoululainsäädäntöä.”Verrokkimaat ovat monella tapaa erilaisia yhteiskuntia, eikä keinoja voida sellaisenaan kopioida. Tästä huolimatta politiikkatoimien kartoitus ja vertailu on erittäin hyödyllistä. Vertailutieto auttaa hahmottamaan Suomen järjestelmän erityispiirteitä ja huomaamaan uusia mahdollisuuksia tasa-arvon ja saavutettavuuden edistämiseen”, toteaa GATE-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Suomessa ammattikorkeakoulutus tasaa sosiaalisia ja alueellisia erojaSosioekonominen tausta vaikuttaa korkeakoulutukseen hakeutumiseen tarkastelluissa verrokkimaissa ja myös valtaosassa OECD- ja EU-maita. Suomessa sukupolvien välinen koulutuksellinen liikkuvuus on suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin, eikä vanhempien koulutustausta tai opiskelijan maahanmuuttajatausta näytä vaikuttavan juurikaan korkeakouluopintojen läpäisyyn.Suomessa akateemisten perheiden lapset suosivat yliopistoa ammattikorkeakoulun sijaan aiemmasta opiskelumenestyksestä riippumatta. Heikolla todistuksella yliopiston portit eivät kuitenkaan aukea, ja tällöin myös korkeasti koulutettujen perheiden lapset päätyvät ammattikorkeakouluihin. Sosiaalisesti valikoivin koulutusala on lääketiede, ja alan tutkinto tuottaa myös parhaimmat palkkiot työelämässä. Aloituspaikkamäärien lisäys kilpailluimmilla aloilla voisi vähentää korkeakoulukentän horisontaalista eriytymistä.Todistusvalinta voi vähentää alojen sukupuolittaista eriytymistäSuomessa miehiä valikoituu korkeakoulutukseen naisia vähemmän, mutta koulutukseen hakeutuvilla miehillä on naisia paremmat mahdollisuudet tulla valituksi. Todistusvalinnan lisääminen näyttää lisäksi parantaneen entisestään miesten sisäänpääsymahdollisuuksia. Todistusvalinta lisäsi viime vuonna naisten hakeutumista ja sisäänpääsyä miesten suosimille aloille, mutta ei miesten hakeutumista naisten aloille. Pitkällä aikavälillä alojen sukupuolen mukainen segregaatio voi siis lieventyä, kun miehille vapautuu paikkoja naisten suosimilta aloilta.Hankkeen tuottamaa tietoa hyödynnetään käynnissä olevan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelussa. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi