NordenBladet — Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytointia koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan. Muutokset liittyvät mm. ulkomaantehtäviin lähetettävien henkilöiden toimikausia rajaaviin perusteisiin. Lakiehdotus on nyt lausuntokierroksella.-Tarkoituksena on kasvattaa siviilikriisinhallintatehtäviin käytettävissä olevien asiantuntijoiden määrää ja kehittää asiantuntijoiden osaamista. Tavoitteena on myös saada suomalaisia asiantuntijoita yhä vaativampiin tehtäviin sekä vähentää asiantuntijan taustatyönantajalle siviilikriisinhallintatehtäviin siirtyneen poissaolosta aiheutuvaa taakkaa, kertoo johtava asiantuntija Tapio Puurunen.Esityksen mukaan siviilikriisinhallinnan resurssien turvaamiseksi ja kehittämiseksi asiantuntijoiden toimikausia voitaisiin rajata perusteilla, jotka liittyvät siihen, milloin, kuinka kauan ja missä siviilikriisinhallintatehtävissä henkilö on aiemmin toiminut. Henkilö ei esimerkiksi voisi tulla nimitetyksi palvelussuhteeseen, jos palvelussuhteiden väliin ei jäisi riittävää taukoa. Laissa myös säädettäisiin siitä, kuinka kauan henkilö voi palvella tietyn tyyppisessä tehtävässä, kuten esimerkiksi korkean riskin toimintaympäristön operaatiotehtävässä.Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan nostetaan 150 asiantuntijaan vuodessaSiviilikriisinhallinta pyrkii vakauttamaan maailman konfliktialueita ei-sotilaallisin keinoin, esimerkiksi kouluttamalla tai neuvomalla konfliktimaiden viranomaisia tai tarkkailemalla rauhansopimusten toimeenpanoa. Ulkoministeriö päättää Suomen osallistumisesta siviilikriisinhallintaan. Sisäministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista. Sisäministeriön yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) kouluttaa, rekrytoi ja huolehtii kansainvälisiin tehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden henkilöstöhallinnosta ja logistiikasta sekä tekee siviilikriisinhallintaan liittyvää kehittämis- ja tutkimustoimintaa.Siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuu nykyisin noin 120 suomalaista asiantuntijaa vuodessa. Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteena on nostaa ulkomailla toimivien asiantuntijoiden määrä 150:een. Osallistuminen kriisinhallintaan on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja se tukee Suomen sisäisen turvallisuuden tavoitteita, sillä konfliktimaiden vakauden edistämisellä on myönteinen vaikutus myös Euroopan sisäiseen turvallisuuteen. Vahvistamalla siviilikriisinhallinnalla konfliktimaiden omien viranomaisten toimintaa voidaan esimerkiksi ehkäistä rajat ylittävää terrorismia, kansainvälistä rikollisuutta sekä hallitsematonta muuttoliikettä.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021.
Lähde: Valtioneuvosto.fi