NordenBladet — Valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä eri maissa on käytössä ulkomailla oleskeleville, kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille. Erityisenä painopisteenä ovat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Kansainvälinen vertailu voi osaltaan tukea sekä Suomen pohdintaa täydentävien väylien tarpeesta että kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä uusiin ratkaisuihin.Täydentävillä väylillä tarkoitetaan järjestelyjä, joissa oleskelulupa myönnetään esimerkiksi opiskelun tai työnteon perusteella ulkomailla oleskelevalle henkilölle, jonka arvioidaan olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa. Tarkoituksena on mahdollistaa henkilön laillinen ja turvallinen maahantulo niin, ettei hän joudu turvautumaan ihmissalakuljettajien apuun.Tutkimuksen tavoitteena on saada kattavasti tietoa siitä, mitä täydentävät väylät käytännössä voivat olla sekä millaisia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä ratkaisuja tällaisia järjestelyjä hyödyntävät valtiot ovat tehneet. Lisäksi tuotetaan tilastotietoja siitä, kuinka laajasti ja keihin menettelyjä sovelletaan.Täydentäviin väyliin vaikuttaa kuuluvan useita erilaisia malleja, kuten työ- ja opiskeluperusteisia ohjelmia, humanitaarisia viisumeita ja erilaisia työvoiman liikkuvuusjärjestelyjä. Kattavaa selvitystä aiheesta ei kuitenkaan vielä ole tehty. Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin muutaman eri valtion käytäntöihin. Lähemmin tarkasteltavat valtiot tarkentuvat tutkimuksen edetessä.EU:lle täydentävien väylien kehittäminen on tärkeä keino vastata muuttoliikkeeseenTäydentävät maahanmuuton väylät kansainvälistä suojelua tarvitseville ovat tärkeä ja ajankohtainen teema muuttoliikettä koskevissa kansainvälisissä keskusteluissa. Suojelun tarpeessa olevien ihmisten määrän ennakoidaan jatkavan kasvuaan. Samalla laittomat ulkorajan ylitykset ja ihmissalakuljetus ovat leimallisia EU:hun kohdistuvalle muuttoliikkeelle. Näiden ilmiöiden torjumiseksi EU:ssa etsitään Euroopan komission johdolla uudenlaisia ratkaisuja. Komissio antoi syyskuussa 2020 maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta laajan tiedonannon, jossa korostetaan laillisten maahanmuuton väylien kehittämistä yhtenä osana EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen. Komissio antoi myös erillisen laillisia väyliä koskevan suosituksen. Suosituksessa komissio kehottaa jäsenmaita tutkimaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien mahdollisuuksia työ- ja opiskeluperusteiseen maahantuloon ja kannustaa niitä jakamaan kokemuksiaan ja parhaita käytänteitään. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:llä on vuosille 2019–2021 strategia, jonka avulla se pyrkii edistämään maailmanlaajuisesti kiintiöpakolaisten vastaanottoa ja täydentävien väylien käyttöä.Suomella täydentäviä väyliä ei ole käytössäPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti hallitus kehittää maahantuloreittien järjestelmää osana Suomen EU-politiikkaa. Tutkimuksella saadaan ajantasaista tietoa, jota Suomen hallitus ja viranomaiset tarvitsevat kansallisen näkemyksen muodostamiseen ja kansainväliseen keskusteluun. Tällä hetkellä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt voivat saada suojelua Suomesta saapumalla Suomeen turvapaikanhakijana tai uudelleensijoittamisohjelman kautta kiintiöpakolaisena. Täydentäviä maahanmuuton väyliä Suomella ei ole käytössä.Kansallisten tarpeiden ohella hanke tuottaa tietoa myös muiden maiden tarpeisiin, sillä tutkimusraportti kirjoitetaan englanniksi. Hanke tukee siten EU-maiden yhteisiä ponnisteluja maahanmuuttoon liittyvien ratkaisujen löytämiseksi ja sen edistämiseksi, että yhä useamman kansainvälisen suojelun tarpeessa olevan henkilön tilanteeseen voitaisiin löytää toimivia ratkaisuja.Tutkimus valmistuu syksyllä 2021Tutkimushanke on osa valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimus valmistuu lokakuussa. Tutkijaryhmään kuuluu asiantuntijoita Kuntoutussäätiöstä, Oxford Research AB:stä ja Siirtolaisuusinstituutista. Mukana on myös muuttoliike- ja pakolaiskysymyksiin erikoistunut itsenäinen tutkija Joanne van Selm.
Hankkeen ohjausryhmä valitsi tutkimuksen toteuttajan avoimen haun perusteella. Ohjausryhmään kuuluu jäseniä sisäministeriöstä, ulkoministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi