NordenBladet — Valtioneuvosto antoi torstaina 27. lokakuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen taakanjakosektorin päästöt vähenivät vuonna 2021, mutta päästökauppasektorin päästöt kasvoivat. Maankäyttösektori muuttui ensimmäistä kertaa nettonielusta nettopäästöksi.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja päästövähennystavoitteita ilmastovuosikertomuksessa.”Päästöjen vähentämisen osalta olemme tiellä kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Nielujen osalta tilanne vaikuttaa vaikeammalta. Ennakkotietojen mukaan Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Tämä on painava varoitus, sillä Suomen hiilineutraalius 2035 nojaa siihen, että samalla vähennämme päästöjämme ja kasvatamme nieluamme. Nyt voidaan jo sanoa, että nielujen pelastuspaketti tullaan tarvitsemaan”, summaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Suomi alitti taakanjakosektorille asetetun päästökiintiönSuomen kokonaispäästöt, eli taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin päästöt yhteenlaskettuina, pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet 32 % vuoden 2005 tasoon verrattuna.Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuonna 2021 päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten päästöt kasvoivat 4 %. Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähköntuotannon päästöt, pääosa kaukolämmöntuotannosta, metallien valmistus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, rakennustuoteteollisuus ja lentoliikenne.Päästöjen kasvun taustalla oli kivihiilen edellisvuotta korkeampi kulutus. Kivihiilen kulutuksen kasvuun vaikuttivat muun muassa edellisvuotta kylmempi sää sekä maakaasun korkea markkinahinta. Päästökauppasektorin päästöt ovat kuitenkin vähentyneet 42,5 % vuodesta 2005.
Taakanjakosektorin päästöt vähenivät noin 3 prosenttia vuonna 2021. Suomi alitti selvästi EU:n Suomelle asettaman päästökiintiön taakanjakosektorille. Taakanjakosektoriin kuuluvat esimerkiksi tieliikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästöt.Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä ja maankäytön muutoksia. Metsät säilyivät edelleen nettonieluna, mutta maankäyttösektori kokonaisuutena oli ensimmäistä kertaa nettopäästö. Syyksi arvioidaan runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.Muutos lisää painetta sekä päästöjen vähentämiseen että nielujen kasvattamiseen. Metsää hakattiin vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna ja hakkuumäärä oli toiseksi suurin koko mittaushistorian aikana. Puita hakataan aikaisempaa nuorempana, ja metsien kasvu näyttää samanaikaisesti hidastuneen, mikä voi vaikuttaa hiilinielun kokoon tulevinakin vuosina.Liikenteen sähköistyminen etenee ennakoitua nopeamminLiikenteen päästöt vähenivät vuonna 2021 noin 4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Liikenteen sähköistyminen on edennyt viime vuonna Suomessa ennakoitua nopeammin. Vuonna 2021 liikenteen päästöjen osuus oli hieman yli 20 prosenttia kokonaispäästöistä ja lähes 37 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä.Vuonna 2021 ajetut kilometrit vähenivät 0,5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Polttoaineen kohonnut hinta vaikuttaa todennäköisesti polttoaineiden kysyntään. Myönteistä on, että uusiutuvien polttoaineiden osuus käytetyistä polttoaineista kasvoi noin kuusi prosenttiyksikköä, mikä on merkittävä parannus vuoteen 2020 verrattuna.Jakeluvelvoite on keskeinen päästövähennystoimi liikennesektorilla. Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen vuoden 2022 jakeluvelvoitteen keventämisestä polttoaineiden hinnannousun hidastamiseksi. Tarkoitus on myöhemmillä jakeluvelvoitteen nostoilla kompensoida jakeluvelvoitteen kevennys.
Autokannan ikä vaikuttaa merkittävästi liikenteen päästöihin. Autokannan uudistumistahti on liian hidas, sillä uusien autojen kauppa käy hitaasti ja sähköautojen saatavuudessa on ongelmia.Maatalouden päästöt pysyivät entiselläänMaatalouden päästöt taakanjakosektorilla ovat pysyneet jo vuosia lähes muuttumattomina. Myös vuonna 2021 ne säilyivät entisellä tasollaan. Maatalous laajemmin tarkasteltuna ei ole kuitenkaan ainoastaan päästöjen lähde, vaan myös hiilinielu. Kestävien viljelykäytäntöjen avulla viljelysmaiden hiilensidontaa voidaan kasvattaa.Maatalouden päästöjä pyritään vähentämään kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta. Ministerityöryhmä on linjannut, että Suomen maatalouden huoltovarmuutta pitää vahvistaa tukemalla nopeaa siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Myös ravinneomavaraisuutta tuetaan muun muassa panostamalla ravinteiden talteenottoon. Merkkejä hyvästä kehityksestä on, sillä maatilojen biokaasuntuotanto on lisääntynyt 50 prosentilla vuonna 2021 verrattuna edelliseen vuoteen.Kuntien ilmastotoimia kiritetään ilmastolain avullaKunnat ovat ratkaisevassa asemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Suomen päästöt ovat laskeneet taakanjakosektorilla 19 prosenttia vuosina 2005–2020, mutta erot kuntatasolla ovat merkittäviä. Kokonaispäästöt ovat laskeneet nopeammin, mutta tahti on kuntien asettamiin tavoitteisiin nähden liian hidas. Kuntien ilmastotyötä on syytä kirittää entisestään.
Ilmastolakia täydentävän hallituksen esityksen mukaan kaikkia kuntia velvoitetaan laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa vuoden 2023 alusta alkaen.Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiinIlmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiin, ja nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään neljäs. Ilmastovuosikertomuksella seurataan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista. Vuosikertomukseen on koottu tiedot Suomen päästöjen ja nielujen kehityksestä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä, miten suunnitellut politiikkatoimet vaikuttavat päästöihin. Vuosikertomuksessa myös arvioidaan tarvetta uusille toimille, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.
 LisätietojaRiikka Yliluoma 
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Magnus Cederlöf
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö 
029 525 0060
[email protected]

Valtioneuvosto antoi torstaina 27. lokakuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen taakanjakosektorin päästöt vähenivät vuonna 2021, mutta päästökauppasektorin päästöt kasvoivat. Maankäyttösektori muuttui ensimmäistä kertaa nettonielusta nettopäästöksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n komissio julkaisi eilen 26.10. lainsäädäntöehdotuksen yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamisesta. Ehdotuksessa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla ja pienissä asutustaajamissa. Lisäksi komissio ehdottaa uusia mikroepäpuhtauksia ja mikromuovien seurantaa koskevia vaatimuksia. Muutosehdotuksilla halutaan edistää vesien hyvää tilaa ja ihmisen terveyttä ja ympäristönsuojelua sekä kustannustehokkaampaa yhdyskuntajätevesien käsittelyä. Yhdyskuntajätevesidirektiivi (1991) koskee yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista tavoitteena erityisesti ympäristönsuojelu. Uudella direktiiviehdotuksella pyritään myös hillitsemään ilmastonmuutosta, tehostamaan laitosten energiatehokkuutta sekä edistämään ravinteiden kierrätystä.Direktiivin muutosehdotuksessa esitetään laajennettua tuottajavastuujärjestelmää lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, joiden tuotteiden käytön myötä päätyy mikroepäpuhtauksia yhdyskuntajätevesiin. Uusi laajennettu tuottajavastuujärjestelmä velvoittaisi tietyin edellytyksin tuottajat osallistumaan mikroepäpuhtauksien poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Myös jätevesien käsittelyn tarkkailua, raportointia ja toiminnan tulosten viestintää kansalaisille halutaan parantaa.Yhdyskuntajätevesien käsittelyn energiatehokkuutta olisi parannettava niin, että tavoitteena olisi energianeutraalius vuoteen 2040 mennessä. Osana lakiehdotuspakettia komissio esittää muutoksia myös ympäristönlaatunormidirektiivin vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden luetteloon. Ympäristönlaatunormi kuvaa aineen pitoisuutta, jonka ylittäminen heikentää vesiympäristön tilaa. Osalle nykyisen direktiivin aineista on ehdotettu ympäristönlaatunormin muutosta ja aineluetteloon on ehdotettu yli 20 uutta ainetta, jotka ovat pääasiassa lääkeaineita ja kasvinsuojeluaineita. Nykyisen pohjavesidirektiivin liitteisiin komission esittää lisättäväksi uusia EU-tason ympäristönlaatunormeja muun muassa lääkeaineille ja PFAS-aineille (fluoratut orgaaniset yhdisteet). Direktiivin muutoksen myötä myös pohjavesille esitetään sitovaa ns. tarkkailulistamenettelyä uusille pohjavettä mahdollisesti pilaaville aineille. Tämä merkitsee, että jäsenvaltioilla tulee olla tietty määrä tarkkailupaikkoja, joissa kerätään tietoa uusista vesien tilaa heikentävistä aineista.Lisäksi ehdotuksen mukaan vesien tilan arvioinnissa voitaisiin hyödyntää jatkossa myös kaukokartoitusta ja muita innovatiivisia menetelmiä.  

EU:n komissio julkaisi eilen 26.10. lainsäädäntöehdotuksen yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamisesta. Ehdotuksessa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla ja pienissä asutustaajamissa. Lisäksi komissio ehdottaa uusia mikroepäpuhtauksia ja mikromuovien seurantaa koskevia vaatimuksia. Muutosehdotuksilla halutaan edistää vesien hyvää tilaa ja ihmisen terveyttä ja ympäristönsuojelua sekä kustannustehokkaampaa yhdyskuntajätevesien käsittelyä. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus antoi tänään eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan jatkossa ympäristöministeriön valtuuttama toimielin antaisi todistukset rakentamislaissa säädetyistä rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyksistä. Lain tavoitteena on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää pätevyyksien tulkintaa. Todistusvaatimus on asetettu eduskuntakäsittelyssä olevassa rakentamislakiehdotuksessa.Uuden toimielimen myöntämä määräaikainen todistus olisi rakennusvalvonnalle riittävä osoitus henkilön pätevyydestä toimia rakennushankkeessa suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä. Rakentamisen asiantuntijoiden ei siis enää täytyisi osoittaa rakennusvalvonnoille selvityksiä koulutuksestaan ja kokemuksestaan kaikissa yksittäisissä rakennushankkeissa.  Esityksen mukaan ympäristöministeriö voisi myös valtuuttaa toimielimen antamaan todistuksen ulkomaisen tutkinnon vastaavuudesta osana pätevyydestä annettavaa todistusta.Toimielin pitäisi myös yllä rekisteriä rakentamisen asiantuntijoista. Pätevyystodistusmenettelyn piiriin arvioidaan kuuluvan noin 15 000 rakentamisen suunnittelijaa ja työnjohtajaa.Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024, mutta siihen sisältyvät todistusten myöntämisen vaatimat siirtymäsäännökset.Valtioneuvoston istunnon päätöksetLisätietojaPekka Virkamäki
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 073
[email protected]Maakäyttö- ja rakennuslain uudistus​​​​​​​

Hallitus antoi tänään eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan jatkossa ympäristöministeriön valtuuttama toimielin antaisi todistukset rakentamislaissa säädetyistä rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyksistä. Lain tavoitteena on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää pätevyyksien tulkintaa. Todistusvaatimus on asetettu eduskuntakäsittelyssä olevassa rakentamislakiehdotuksessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään asettanut uuden johtokunnan Valtion asuntorahastolle ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA). Valtion asuntorahasto (VAR) on vuonna 1990 perustettu valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, jota hallinnoidaan ARA:ssa. Johtokunnan tehtävänä on huolehtia asuntorahaston riittävästä maksuvalmiudesta ja päättää asuntorahaston ja kehittämiskeskuksen toimintalinjoista sekä merkittävistä lainoitus- ja tukitoimintaa koskevista asioista.Uudeksi puheenjohtajaksi on nimetty apulaisjohtaja Sanna Pälsi (Valtiokonttori) ja varapuheenjohtajaksi johtaja Miira Riipinen (Kuntaliitto).Jäseninä johtokunnassa ovat yliasiamies Markku Hedman (Rakennustietosäätiö RTS), osastopäällikkö Eveliina Pöyhönen (sosiaali- ja terveysministeriö), johtava asiantuntija Timo Aro (MDI Public Oy), professori Seppo Junnila (Aalto-yliopisto), toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu (Suomen opiskelija-asunnot SOA ry), pääsihteeri Anni Kyröläinen (Vammaisfoorumi ry) ja toiminnanjohtaja Anne Viita (Vuokralaiset VKL ry).Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstön edustajana johtokunnassa toimivat erityisasiantuntija Sonja Manssila (1.11.2022–31.10.2024) ja ylitarkastaja Suvi Apell (1.11.2024–31.10.2026).Johtokunnan toimikausi on 1.11.2022–31.10.2026.LisätietojaSatu Eronen
asiantuntija
p. 0295 250 180
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään asettanut uuden johtokunnan Valtion asuntorahastolle ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA). Valtion asuntorahasto (VAR) on vuonna 1990 perustettu valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, jota hallinnoidaan ARA:ssa. Johtokunnan tehtävänä on huolehtia asuntorahaston riittävästä maksuvalmiudesta ja päättää asuntorahaston ja kehittämiskeskuksen toimintalinjoista sekä merkittävistä lainoitus- ja tukitoimintaa koskevista asioista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen, jolla uudistetaan vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia. Hallitusohjelmaan ja asuntopoliittiseen kehittämisohjelmaan sisältyvän uudistuksen tavoitteena on parantaa järjestelmän toimivuutta. Uudistus lisää tuen määrää, järjestelmän läpinäkyvyyttä ja parantaa asukkaiden asemaa.Pitkillä korkotukilainoilla valtio tukee kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, perusparantamista ja hankintaa valtion takauksen ja korkotuen avulla. Valtio maksaa lainoille korkotukea, kun korko ylittää asetuksessa säädetyn perusomavastuukoron. Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon perusomavastuukorko on väliaikaisesti alennettu 1,7 prosenttiin 31.12.2023 saakka, jonka jälkeen se palautuisi 2,5 prosentin tasolle. Korkotuen määrää ehdotetaan lisättäväksi niin, että perusomavastuukorkoa alennetaan pysyvästi 2,3 prosenttiin. Lisätuki koskee uudis- ja perusparannuskohteille, ja niin vuokra- kuin asumisoikeusasunnoille myönnettäviä lainoja. Korkotukea maksettaisi pidempään, koko laina-ajan. Tuen lisääminen hillitsee omakustannusvuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita ja parantaa näin asukkaiden asemaa.Tuleviin peruskorjauksiin varautuminen sallittaisiin jälleen omakustannusvuokrissa ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeissa. Kohtuullisella varautumisella edistettäisiin hyvää kiinteistönpitoa ja parannettaisiin yhteisöjen mahdollisuuksia toteuttaa perusparannuksia. Kohtuullinen varautuminen sallittaisiin myös kohteissa, jotka on lainoitettu 30.6.2018–1.6.2023, jolloin korjauksiin varautuminen vuokrissa oli kielletty.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle ja Valtiokonttorille esitetään mahdollisuus asettaa uhkasakkoja. Uhkasakkomahdollisuus parantaisi ARA:n ja Valtiokonttorin mahdollisuuksia valvoa ja puuttua mahdollisiin tuen väärinkäyttötilanteisiin.Korkotukilainaan liittyvien erillisten autopaikkojen vakuudesta ehdotetaan uutta säännöstä, joka sujuvoittaa jatkossa hankekäsittelyä ARA:ssa, ja mahdollistaa erityyppisten autopaikkaratkaisujen toteuttamisen. Uuden säännöksen perusteluja on täsmennetty lausuntokierroksella olleesta ehdotuksesta.Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevat säännökset päivitettäisiin vastaamaan perustuslakivaliokunnan tulkintaa: asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä, jota suoritettaessa olisi noudatettava hallinnon yleislakeja. Korkotukilaissa säädettäisiin myös asukasvalintaa suorittavien henkilöjen virkavastuusta. Vastaavasti muutettaisiin aravarajoituslain säännöstä virkavastuusta. Lisäksi asukasvalinnan muutoksenhaun säännöksiä tarkennettaisiin niin, että jatkossa niistä voisi kannella kuntaan. Muutostenhakusäännösten täsmentäminen selkeyttäisi säännöksiä ja parantaisi näin asukkaaksi hakevien oikeusturvaa.Lakiesityksessä on huomioitu myös sote-uudistuksen vaikutukset. Jatkossa hyvinvointialueiden tehtävänä on muun muassa järjestää erityisryhmien asumispalvelut. Näin ollen hyvinvointialueet myös valvoisivat jatkossa korkotuki- tai aravalainoitettujen asuntojen asukkaiden valintaa koskevien säännösten noudattamista.Hallituksen esitys asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin kehittämisestä (valtioneuvoston päätökset)Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausunnoilla kesällä 2022  LisätietojaLiisa Meritähti
Hallitussihteeri
[email protected]
p. 029 525 0376

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen, jolla uudistetaan vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia. Hallitusohjelmaan ja asuntopoliittiseen kehittämisohjelmaan sisältyvän uudistuksen tavoitteena on parantaa järjestelmän toimivuutta. Uudistus lisää tuen määrää, järjestelmän läpinäkyvyyttä ja parantaa asukkaiden asemaa.

Lähde: ym.fi