NordenBladet — Mikkelissä anastettiin useasta autosta katalysaattori tiistai-keskiviikko 31.1.-1.2.2023 välisen illan ja yön aikana.Hätäkeskukseen ilmoitettiin tiistaina 31.1.2023 noin klo 20.50 aikaan Porepolulta Saksalasta, että kaksi miestä pyörii lamppujen kanssa pysäköityjen henkilöautojen ympärillä ja ainakin yhden auton alta on lentänyt kipinöitä. Tapahtumapaikalla selvisi, että yksi auto oli nostettu hallitunkilla ilmaan ja autosta oli viety katalysaattori. Tekijät olivat paenneet autolla pois paikalta, ennen poliisin paikalle tuloa.Hätäkeskukseen oli ilmoitettu tiistai-iltana, tuntia myöhemmin noin klo 21.50 aikaan, että kaksi miestä sahailee auton alla Jalavakadulta Lehmuskylässä. Paikalla selvisi, että ainakin yhdestä autosta oli anastettu katalysaattori. Tekijät olivat poistuneet paikalta ennen poliisin tuloa.Molemmat autot olivat Honda merkkisiä.Keskiviikko aamuna 1.2.2023 poliisille tuli ilmoitus, että myös Pietarinkadulla oli anastettu katalysaattori Toyota Yaris- merkkisestä henkilöautosta edellisen yön aikana.Mahdolliset havainnot voi ilmoittaa poliisipäivystykseen numeroon 0295 415 469 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen numeroon 0295 415 232.
Mikkelissä anastettiin useasta autosta katalysaattori tiistai-keskiviikko 31.1.-1.2.2023 välisen illan ja yön aikana.
Hätäkeskukseen ilmoitettiin tiistaina 31.1.2023 noin klo 20.50 aikaan Porepolulta Saksalasta, että kaksi miestä pyörii lamppujen kanssa pysäköityjen henkilöautojen ympärillä ja ainakin yhden auton alta on lentänyt kipinöitä. Tapahtumapaikalla selvisi, että yksi auto oli nostettu hallitunkilla ilmaan ja autosta oli viety katalysaattori. Tekijät olivat paenneet autolla pois paikalta, ennen poliisin paikalle tuloa. Hätäkeskukseen oli ilmoitettu tiistai-iltana, tuntia myöhemmin noin klo 21.50 aikaan, että kaksi miestä sahailee auton alla Jalavakadulta Lehmuskylässä. Paikalla selvisi, että ainakin yhdestä autosta oli anastettu katalysaattori. Tekijät olivat poistuneet paikalta ennen poliisin tuloa. Molemmat autot olivat Honda merkkisiä. Keskiviikko aamuna 1.2.2023 poliisille tuli ilmoitus, että myös Pietarinkadulla oli anastettu katalysaattori Toyota Yaris- merkkisestä henkilöautosta edellisen yön aikana. Mahdolliset havainnot voi ilmoittaa poliisipäivystykseen numeroon 0295 415 469 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen numeroon 0295 415 232.
NordenBladet — Rikosten määrä pysyi viime vuonna likipitäen samana ja hälytystehtävien määrä laski lähes 3 000 tehtävällä edelliseen vuoteen verrattuna.Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli viime vuonna 43 711 rikosta ja Hätäkeskuksen kautta tulleita hälytystehtäviä hoidettiin 44 208 kappaletta. Vastaavasti vuonna 2021 poliisin tietoon tuli Itä-Suomessa 44 387 ja hälytystehtäviä oli 47 147 kappaletta. Omaisuusrikoksista lisääntyivät ryöstöt ja petokset Viime vuonna poliisin tietoon tuli 31 ryöstötapausta enemmän kuin vuonna 2021, prosentteina ilmoitettuna ryöstöt lisääntyivät liki 26 prosentilla. Ryöstöjen kokonaismäärä oli viime vuonna Itä-Suomessa 151 tapausta, kun se edellisenä vuonna oli 120.Petosrikosten määrä lähti korona-aikaan kasvuun ja kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2022 petosrikoksia tuli poliisin tietoon Itä-Suomessa 5 308 tapausta ja tapausten määrä on 836 enemmän kuin vuonna 2021. Petosrikollisuuden lisääntymistä selittää erilaisten tietoverkossa tapahtuvien huijausten määrän kasvu. Ryöstöjen ja petosten määrät ovat lisääntyneet myös valtakunnallisesti tarkasteltuna.Kokonaisuutena omaisuusrikosten määrä vähäni Itä-Suomessa vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen. Eniten lukumäärällisesti väheni varkausrikokset liki tuhannella tapauksella edelliseen vuoteen verrattuna ja prosentteina vähennys oli 19,75.Prosentteina tarkasteltuna omaisuusrikoksista eniten väheni moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet, joita vuonna 2022 poliisin tietoon tuli 35,24 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Lukumäärällisesti moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia oli viime vuonna 215 tapausta, joka on 117 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021.Myös automurrot ja murrot vapaa-ajan asuntoihin vähenivät hieman vuonna 2022. Asuntomurtojen määrä on pysynyt viimeiset kolme vuotta samalla tasolla ja Itä-Suomessa poliisin tietoon tulee noin 100 asuntomurtoa vuosittain. Vuonna 2019 poliisin tietoon tulleiden asuntomurtojen määrä Itä-Suomessa oli vielä yli 150 tapausta, mutta määrä näyttää koronavuosien myötä vakiintuneen noin sataan. Väkivaltarikosten määrä on noussut noin kymmenellä prosentilla Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä nousi vuonna 2022 reilulla kymmenellä prosentilla edellisestä vuodesta. Lukumäärällisesti poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna 3 621 väkivaltarikosta, kun vuonna 2021 väkivaltarikosten määrä oli 3 281 tapausta. Pahoinpitelyissä kasvua on tuo noin kymmenen prosenttia sekä yksityisellä kuin myös yleisellä paikalla tapahtuneissa teoissa. Huomion arvoista on, että perheväkivaltajutut ovat lisääntyneet lähes 62 prosentilla edellisestä vuodesta ja lukumäärällisesti niitä tuli poliisin tietoon viime vuonna 495 tapausta, joka on 189 tapausta enemmän kuin vuonna 2021.Väkivaltarikoksista törkeät pahoinpitelyt sekä henkirikokset yrityksineen ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Törkeitä pahoinpitelyjä Itä-Suomessa tuli viime vuonna poliisin tietoon 109 tapausta, joka on 20 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021. Henkirikosten määrä pysyi Itä-Suomessa samana kuin vuonna 2021 ja 2020. Itä-Suomessa on poliisin tietoon tullut kolmen edellisen vuoden aikana vuosittain 11 henkirikosta. Poliisin tietoon tulleet henkirikosten yritykset Itä-Suomessa ovat sen sijaan vähentyneet, vuonna 2021 henkirikosten yrityksiä oli 45 tapausta ja viime vuonna 34 tapausta. Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on pysynyt Itä-Suomessa lähes ennallaan Seksuaalirikosten kokonaismäärä on hivenen noussut edellisestä vuodesta, mutta jos verrataan lukua vuoteen 2020, niin nousua on enemmän eli peräti 46,9 prosenttia. Eniten seksuaalirikoksista on lisääntynyt Itä-Suomessa seksuaalinen ahdistelu, jossa nousua vuodesta 2021 tapahtui 39,13 prosenttia ja vuodesta 2020 peräti 146 prosenttia. Seksuaalisen ahdistelun lisääntyminen tilastojen valossa selittyy suurelta osin ilmoitusherkkyyden madaltumisella. Yhteistyöviranomaisille määritelty ilmoitusvelvollisuus seksuaalirikoksissa ei selitä tätä muutosta, sillä siitä muutoksesta on jo vuosia aikaa ja tähän ilmoitusmenettelyyn liittyvät käytännöt ovat jo vakiintuneet.Keskustelu ja sitä kautta tietoisuus siitä, mikä on sopivaa käytöstä ja mikä ei, on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina median eri alustoilla. Tämä on tuottanut poliisille lisää tutkintapyyntöjä seksuaalisesta ahdistelusta viimeisen vuoden aikana. Seksuaalinen ahdistelu on pitkälti piilorikollisuutta ja voi hyvin olettaa, että edelleen poliisille ilmoitetaan kyseisestä rikoslajista vain jäävuoren huippu. Merkittävässä osassa seksuaalisen ahdistelun tutkintapyynnöistä rikos on tehty verkossa. Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten ja talousrikosten määrä väheni Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä oli viime vuonna 1 793 tapausta, joka on 295 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021. Myös törkeiden huumausainerikosten määrä väheni 20 rikoksella edellisestä vuodesta, vuonna 2022 poliisin tutkittavaksi tuli 40 törkeää huumausainerikosta. Talousrikoksia poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna 73 tapausta, kun vastaavasti vuonna 2021 talousrikosten määrä oli 126 tapausta. Rikoshyötyä talousrikoksista saatiin viime vuonna rikollisilta takaisin yhteensä 281 165 euroa. Liikennerikosten määrä väheni hieman ja rattijuoppojen määrä pysynyt ennallaan Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä jatkoi vähenemistä ja viime vuonna niitä oli Itä-Suomessa 12 008 tapausta, kun vuonna 2021 liikennerikoksia tuli ilmi 12 760 tapausta. Rattijuoppoja tavattiin Itä-Suomen liikenteestä viime vuonna yhteensä 1 704 tapausta, näistä törkeitä tapauksia oli 750. Vuoteen 2021 verrattuna rattijuopumuksia oli 29 tapausta enemmän. Siinä missä Helsingin poliisilaitoksen alueen liikennejuopumuksissa huumeet ja lääkkeet olivat kaksi kertaa alkoholia useammin päihteenä, niin esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi oli edelleen selvästi yleisin liikenteessä käytetty päihde. Tosin huumausaineet liikennejuopumusten syynä ovat myös Itä-Suomessa merkittävästi nousseet. Törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä oli 428, määrä vähentyi 24 tapaukselle vuoden 2021 tasosta, joka oli 452 tapausta. Tapausten määrä oli jokseenkin samaa tasoa kuin vuosina 2016-19. Eniten törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia on kirjattu 18-30 vuotiaille kuljettajille. Tapausten määrä on lisääntynyt myös 15-17 vuotiaiden ja yli 60 vuotiaiden ikäryhmissä.Raskaan liikenteen valvonnan määrä ja rikkomukset olivat vuonna 2022 edellisvuoden tasolla. Ajonopeus usein Itä-Suomen liikennekuolemien taustalla Itä-Suomen tieliikenteessä vuonna 2022 menehtyi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tietojen mukaan yhteensä 27 henkilöä. Liikennekuolemista 15 tapahtui Etelä-Savossa, viisi Pohjois-Savossa ja seitsemän Pohjois-Karjalassa. Kuolleiden määrä kasvoi kuudella vuoteen 2021 verrattuna.Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 398. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita oli 80 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Etelä-Savossa loukkaantuneiden määrä liikenteessä kasvoi 32:lla. Eniten loukkaantuneiden määrä kasvoi Mikkelissä, jossa oli 14 loukkaantunutta enemmän kuin edellisenä vuonna, myös Savonlinnassa loukkaantuneiden määrä kasvoi lähes kymmenellä. Liikennekuolemien määrä oli 15, mikä on 11 enemmän kuin vuonna 2021. Taustatekijöinä nousi esiin erityisesti ajonopeudet. Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä kasvoi 30:lla. Kuopion onnettomuusmäärä kasvoi 25 tapauksella vuoden takaisesta ja myös Leppävirralla sattui runsaasti henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuolleiden määrä väheni vuodesta 2021 seitsemällä liikennekuolemalla ollen viime vuonna viisi. Myös Pohjois-Savon liikennekuolemien taustoilla korostuivat ajonopeudet.Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä kasvoi 17:lla, kasvu selittyy Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kasvaneilla onnettomuusmäärillä. Liikennekuolemien määrä oli seitsemän, missä oli kahden tapauksen lisäys edelliseen vuoteen.Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2022 erottuu taustatekijänä ajonopeudet, kova ajonopeus tai liian suuri tilannenopeus. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä noin puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Onnettomuuksista puolet on ollut suistumisonnettomuuksia ja noin kolmannes kohtaamisonnettomuuksia. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka viidennessä liikennekuolemassa. Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilöautoissa. Osallisten iän mukaan esiin nousee Etelä-Savossa sattuneet kaksi nuorten useamman kuolonuhrin vaatinutta onnettomuutta. Ajokuntoon ja ajoterveyteen liittyvät taustatekijät näkyvät noin joka kolmannessa liikennekuolemassa. Onnettomuuksien taustatiedot perustuvat poliisin kirjaamiin onnettomuustietoihin ja Onnettomuustietoinstituuttin (OTI) aineistoon tutkijalautakuntien selvityksistä. Epävarma taloustilanne, etätöiden yleistyminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat liikenteen vilkkauteen Suomessa. Myös kohonneet polttoainekustannukset näkyivät tieliikenteen ajoneuvomäärissä. Ajoneuvomäärät pääteillä pienentyivät edellisvuodesta. Liikennemäärien supistuminen on ollut Suomessa vuoden 1996 jälkeen varsin harvinaista, sillä vuositasolla liikenne on supistunut edellisvuodesta pääteillä ainoastaan vuosina 2008, 2009 ja 2020. Suomalaisten ajonopeuksissa maanteillä ei toistaiseksi ole näkyvissä merkittävää muutosta. Kallistunut polttoaine ei ole myöskään näkynyt autojen keskinopeuksissa, jotka olivat edellisvuosien tasolla. Rikosten selvitysprosentti on heikentynyt Tarkasteltaessa rikostutkinnan tuloksia Itä-Suomessa voidaan todeta, että rikosten selvitysprosentti on heikentynyt kuudella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Rikosten keskimääräisen tutkinta-ajan kasvu on saatu pysäytettyä Itä-Suomessa.Rikosten tutkinta kesti Itä-Suomessa vuonna 2022 keskimäärin 193 vuorokautta, kun se vuotta aiemmin vei 194 vuorokautta. Vuosia kestänyt tutkinta-ajan lisääntyminen näyttäisi olevan pysähtynyt ja toiveissa on, että tutkinta-aikoja saadaan tulevina vuosina edelleen lyhennettyä. Hälytystehtävien määrä väheni lähes 3000 tehtävällä Vuonna 2022 Itä-Suomessa poliisilla oli 44 208 kiireellistä hälytystehtävää, kun vastaavasti vuonna 2021 hälytystehtäviä oli 47 147 kappaletta. Poliisin toimintavalmiusaika on Itä-Suomessa pysynyt lähes ennallaan ja vuonna 2022 poliisin paikalle tulo kesti A-kiireellisyysluokan tehtävissä vähän vajaat 14 minuuttia siitä, kun poliisi saanut tehtävän Hätäkeskuksesta. Poliisilaitos on toteuttanut harva-aluevalvontaa suunnitelmalliset ja johdetusti tulostavoitteiden mukaisesti sekä osallistunut viiden poliisilaitoksen yhteisteen Harvaturva-projektiin sovitusti. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella tehtiin vuonna 2022 yhteensä 5908 oma-aloitteista harva-aluevalvontatehtävää, kun vastaavasti niitä oli vuonna 2021 yhteensä 7194. Vähennys johtuu sitä, että varautumiseen on jouduttu käyttämään hieman enemmän voimavaroja. Harva-aluevalvonnan toimenpiteillä on turvattu poliisin näkyvyys myös heikomman palvelutason alueilla ja lisätty turvallisuuden tunnetta sekä estetty ennalta eriasteisia rikoksia sekä tietenkin puututtu havaittuihin rikkomuksiin.Poliisilaitoksille on määritelty kuntakohtaiset enimmäistoimintavalmiusajat viisiportaisen riskiluokituksen mukaan. Kyseisessä mallissa tarkastelleen ainoastaan A – kiireellisyysluokan tehtäviä ja enimmäistoimintavalmiusajat määritellään kuntakoon mukaan. Enimmäistoimintavalmiusaikojen määrittelyllä varmistetaan, että eri alueilla asuvat ihmiset saavat hälytyspalveluita yhdenvertaisesti suhteessa niiden tarpeeseen ja samankaltaisia alueita kohdellaan samalla tavalla. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella on yhteensä 44 kuntaa, joista yhdeksän kunnan alueella määriteltyä enimmäistoimintavalmiusaikaa ei saavutettu vuonna 2022. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella etäisyydet ovat pitkiä ja täällä on paljon vesistöä, jotka tuovat omat haasteensa tavoitteiden saavuttamiselle. Passien kysyntä kasvoi merkittävästi, lisäystä vuoteen 2021 verrattuna 83 prosenttia Vuoden 2022 aikana myönnettiin poliisilaitoksen lupapalveluissa yhteensä 137 110 lupaa. Vuonna 2021 myönnettiin 95 980 lupaa. Lupamäärissä siten kokonaisuudessaan kasvua 43 prosenttia. Suurin muutos tapahtui passien kysynnässä. Vuonna 2022 myönnettiin 86 635 passia, kun vastaavasti edellisenä vuonna 47 320 passia eli lisäystä peräti 83 prosenttia. Passien kysynnän voimakas kasvu johtui covid-19 pandemian rauhoittumisesta ja matkustamisen rajoitusten poistumisesta sekä helmikuun lopulla alkaneesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Äkillinen passien kysynnän lähes räjähdysmäinen kasvu ruuhkautti lupapalveluiden asiakaspalvelun sekä ajanvarausajat. Henkilöstön sisäisillä siirroilla lupapalvelun tehtäviin sekä Poliisihallituksen myöntämällä ylimääräisellä henkilöresurssilla ruuhkatilanteet saatiin helpottumaan loppukesän ja alkusyksyn aikana. Aselupia myönnettiin yli 10.200, jossa on lisäystä hieman yli kuusi prosenttia aiempaan. Turvallisuusalan lupia (vartijakortit, järjestyksenvalvojakortit ja turvasuojaakortit) myönnettiin 33 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Samoin muiden lupien asiaryhmässä (sisältää muun muassa yleisötapahtumapäätökset) oli kysynnän kasvua 36 prosenttia. Suurimpana syynä molempien luparyhmien kasvuun oli covid-19 rajoitusten poistuminen ja sitä kautta yleisötapahtumien avautuminen. Yleisötapahtumiin tarvitaan lupia ja turva-alan toimijoita. Lupavalvonnassa tehtiin noin 4 000 ajokieltopäätöstä Ajo-oikeuteen liittyvistä päätöksistä ei ole saatavissa valitettavasti edelleenkään luotettavaa tietoa Traficomin (Liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen) ylläpitämistä järjestelmistä. Poliisilaitosten kirjaamat ajo-oikeuspäätökset eivät siirry kattavasti tilastoihin, vaan osa päätöksistä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle. Päätösten kokonaismäärä oli vuonna 2022 poliisin käytössä olevien tietojen mukaan noin 9 500 kappaletta. Näistä päätöksistä suurin osa on ajokieltoja, joita tehtiin noin 4 000 kappaletta. Lupavalvonnassa tehtiin vuonna 2022 yhteensä 1 210 aselupiin liittyvää seuraamuspäätöstä (aseiden väliaikaiset haltuunottopäätökset, aselupien peruuttamiset tai luvanhaltijalle annettavat varoitukset). Vuonna 2021 päätöksiä oli 1 147 kappaletta. Lievä päätösten määrän kasvu ei johdu kiristyneestä seuraamuskäytännöstä vaan tehostuneesta luvanhaltijoiden nuhteettomuusseurannasta.Turva-alan lupiin kohdistuneita seuraamuspäätöksiä tehtiin yhteensä 12 kappaletta. Ne jakaantuivat seuraavasti: vartijan luvan peruttaminen kolme kappaletta, järjestyksenvalvojan luvan peruttaminen kuusi kappaletta, vartijalle annettu varoitus yhdessä tapauksessa ja järjestyksenvalvojalle annettu varoitus kahdessa tapauksessa.Poliisin tilastot löytyvät poliisin verkkosivulta kohdasta Toimintaympäristö ja tilastot.
Rikosten määrä pysyi viime vuonna likipitäen samana ja hälytystehtävien määrä laski lähes 3 000 tehtävällä edelliseen vuoteen verrattuna.
Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli viime vuonna 43 711 rikosta ja Hätäkeskuksen kautta tulleita hälytystehtäviä hoidettiin 44 208 kappaletta. Vastaavasti vuonna 2021 poliisin tietoon tuli Itä-Suomessa 44 387 ja hälytystehtäviä oli 47 147 kappaletta.
Omaisuusrikoksista lisääntyivät ryöstöt ja petokset
Viime vuonna poliisin tietoon tuli 31 ryöstötapausta enemmän kuin vuonna 2021, prosentteina ilmoitettuna ryöstöt lisääntyivät liki 26 prosentilla. Ryöstöjen kokonaismäärä oli viime vuonna Itä-Suomessa 151 tapausta, kun se edellisenä vuonna oli 120.
Petosrikosten määrä lähti korona-aikaan kasvuun ja kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2022 petosrikoksia tuli poliisin tietoon Itä-Suomessa 5 308 tapausta ja tapausten määrä on 836 enemmän kuin vuonna 2021. Petosrikollisuuden lisääntymistä selittää erilaisten tietoverkossa tapahtuvien huijausten määrän kasvu. Ryöstöjen ja petosten määrät ovat lisääntyneet myös valtakunnallisesti tarkasteltuna.
Kokonaisuutena omaisuusrikosten määrä vähäni Itä-Suomessa vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen. Eniten lukumäärällisesti väheni varkausrikokset liki tuhannella tapauksella edelliseen vuoteen verrattuna ja prosentteina vähennys oli 19,75.
Prosentteina tarkasteltuna omaisuusrikoksista eniten väheni moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet, joita vuonna 2022 poliisin tietoon tuli 35,24 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Lukumäärällisesti moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia oli viime vuonna 215 tapausta, joka on 117 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021.
Myös automurrot ja murrot vapaa-ajan asuntoihin vähenivät hieman vuonna 2022. Asuntomurtojen määrä on pysynyt viimeiset kolme vuotta samalla tasolla ja Itä-Suomessa poliisin tietoon tulee noin 100 asuntomurtoa vuosittain. Vuonna 2019 poliisin tietoon tulleiden asuntomurtojen määrä Itä-Suomessa oli vielä yli 150 tapausta, mutta määrä näyttää koronavuosien myötä vakiintuneen noin sataan.
Väkivaltarikosten määrä on noussut noin kymmenellä prosentilla
Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä nousi vuonna 2022 reilulla kymmenellä prosentilla edellisestä vuodesta. Lukumäärällisesti poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna 3 621 väkivaltarikosta, kun vuonna 2021 väkivaltarikosten määrä oli 3 281 tapausta. Pahoinpitelyissä kasvua on tuo noin kymmenen prosenttia sekä yksityisellä kuin myös yleisellä paikalla tapahtuneissa teoissa. Huomion arvoista on, että perheväkivaltajutut ovat lisääntyneet lähes 62 prosentilla edellisestä vuodesta ja lukumäärällisesti niitä tuli poliisin tietoon viime vuonna 495 tapausta, joka on 189 tapausta enemmän kuin vuonna 2021.
Väkivaltarikoksista törkeät pahoinpitelyt sekä henkirikokset yrityksineen ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Törkeitä pahoinpitelyjä Itä-Suomessa tuli viime vuonna poliisin tietoon 109 tapausta, joka on 20 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021. Henkirikosten määrä pysyi Itä-Suomessa samana kuin vuonna 2021 ja 2020. Itä-Suomessa on poliisin tietoon tullut kolmen edellisen vuoden aikana vuosittain 11 henkirikosta. Poliisin tietoon tulleet henkirikosten yritykset Itä-Suomessa ovat sen sijaan vähentyneet, vuonna 2021 henkirikosten yrityksiä oli 45 tapausta ja viime vuonna 34 tapausta.
Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on pysynyt Itä-Suomessa lähes ennallaan
Seksuaalirikosten kokonaismäärä on hivenen noussut edellisestä vuodesta, mutta jos verrataan lukua vuoteen 2020, niin nousua on enemmän eli peräti 46,9 prosenttia. Eniten seksuaalirikoksista on lisääntynyt Itä-Suomessa seksuaalinen ahdistelu, jossa nousua vuodesta 2021 tapahtui 39,13 prosenttia ja vuodesta 2020 peräti 146 prosenttia.
Seksuaalisen ahdistelun lisääntyminen tilastojen valossa selittyy suurelta osin ilmoitusherkkyyden madaltumisella. Yhteistyöviranomaisille määritelty ilmoitusvelvollisuus seksuaalirikoksissa ei selitä tätä muutosta, sillä siitä muutoksesta on jo vuosia aikaa ja tähän ilmoitusmenettelyyn liittyvät käytännöt ovat jo vakiintuneet.
Keskustelu ja sitä kautta tietoisuus siitä, mikä on sopivaa käytöstä ja mikä ei, on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina median eri alustoilla. Tämä on tuottanut poliisille lisää tutkintapyyntöjä seksuaalisesta ahdistelusta viimeisen vuoden aikana. Seksuaalinen ahdistelu on pitkälti piilorikollisuutta ja voi hyvin olettaa, että edelleen poliisille ilmoitetaan kyseisestä rikoslajista vain jäävuoren huippu. Merkittävässä osassa seksuaalisen ahdistelun tutkintapyynnöistä rikos on tehty verkossa.
Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten ja talousrikosten määrä väheni
Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä oli viime vuonna 1 793 tapausta, joka on 295 tapausta vähemmän kuin vuonna 2021. Myös törkeiden huumausainerikosten määrä väheni 20 rikoksella edellisestä vuodesta, vuonna 2022 poliisin tutkittavaksi tuli 40 törkeää huumausainerikosta.
Talousrikoksia poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna 73 tapausta, kun vastaavasti vuonna 2021 talousrikosten määrä oli 126 tapausta. Rikoshyötyä talousrikoksista saatiin viime vuonna rikollisilta takaisin yhteensä 281 165 euroa.
Liikennerikosten määrä väheni hieman ja rattijuoppojen määrä pysynyt ennallaan
Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä jatkoi vähenemistä ja viime vuonna niitä oli Itä-Suomessa 12 008 tapausta, kun vuonna 2021 liikennerikoksia tuli ilmi 12 760 tapausta.
Rattijuoppoja tavattiin Itä-Suomen liikenteestä viime vuonna yhteensä 1 704 tapausta, näistä törkeitä tapauksia oli 750. Vuoteen 2021 verrattuna rattijuopumuksia oli 29 tapausta enemmän. Siinä missä Helsingin poliisilaitoksen alueen liikennejuopumuksissa huumeet ja lääkkeet olivat kaksi kertaa alkoholia useammin päihteenä, niin esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi oli edelleen selvästi yleisin liikenteessä käytetty päihde. Tosin huumausaineet liikennejuopumusten syynä ovat myös Itä-Suomessa merkittävästi nousseet.
Törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä oli 428, määrä vähentyi 24 tapaukselle vuoden 2021 tasosta, joka oli 452 tapausta. Tapausten määrä oli jokseenkin samaa tasoa kuin vuosina 2016-19. Eniten törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia on kirjattu 18-30 vuotiaille kuljettajille. Tapausten määrä on lisääntynyt myös 15-17 vuotiaiden ja yli 60 vuotiaiden ikäryhmissä. Raskaan liikenteen valvonnan määrä ja rikkomukset olivat vuonna 2022 edellisvuoden tasolla.
Ajonopeus usein Itä-Suomen liikennekuolemien taustalla
Itä-Suomen tieliikenteessä vuonna 2022 menehtyi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tietojen mukaan yhteensä 27 henkilöä. Liikennekuolemista 15 tapahtui Etelä-Savossa, viisi Pohjois-Savossa ja seitsemän Pohjois-Karjalassa. Kuolleiden määrä kasvoi kuudella vuoteen 2021 verrattuna.
Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 398. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita oli 80 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.
Etelä-Savossa loukkaantuneiden määrä liikenteessä kasvoi 32:lla. Eniten loukkaantuneiden määrä kasvoi Mikkelissä, jossa oli 14 loukkaantunutta enemmän kuin edellisenä vuonna, myös Savonlinnassa loukkaantuneiden määrä kasvoi lähes kymmenellä. Liikennekuolemien määrä oli 15, mikä on 11 enemmän kuin vuonna 2021. Taustatekijöinä nousi esiin erityisesti ajonopeudet.
Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä kasvoi 30:lla. Kuopion onnettomuusmäärä kasvoi 25 tapauksella vuoden takaisesta ja myös Leppävirralla sattui runsaasti henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuolleiden määrä väheni vuodesta 2021 seitsemällä liikennekuolemalla ollen viime vuonna viisi. Myös Pohjois-Savon liikennekuolemien taustoilla korostuivat ajonopeudet.
Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä kasvoi 17:lla, kasvu selittyy Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kasvaneilla onnettomuusmäärillä. Liikennekuolemien määrä oli seitsemän, missä oli kahden tapauksen lisäys edelliseen vuoteen.
Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2022 erottuu taustatekijänä ajonopeudet, kova ajonopeus tai liian suuri tilannenopeus. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä noin puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Onnettomuuksista puolet on ollut suistumisonnettomuuksia ja noin kolmannes kohtaamisonnettomuuksia. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka viidennessä liikennekuolemassa. Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilöautoissa. Osallisten iän mukaan esiin nousee Etelä-Savossa sattuneet kaksi nuorten useamman kuolonuhrin vaatinutta onnettomuutta. Ajokuntoon ja ajoterveyteen liittyvät taustatekijät näkyvät noin joka kolmannessa liikennekuolemassa. Onnettomuuksien taustatiedot perustuvat poliisin kirjaamiin onnettomuustietoihin ja Onnettomuustietoinstituuttin (OTI) aineistoon tutkijalautakuntien selvityksistä.
Epävarma taloustilanne, etätöiden yleistyminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat liikenteen vilkkauteen Suomessa. Myös kohonneet polttoainekustannukset näkyivät tieliikenteen ajoneuvomäärissä. Ajoneuvomäärät pääteillä pienentyivät edellisvuodesta. Liikennemäärien supistuminen on ollut Suomessa vuoden 1996 jälkeen varsin harvinaista, sillä vuositasolla liikenne on supistunut edellisvuodesta pääteillä ainoastaan vuosina 2008, 2009 ja 2020.
Suomalaisten ajonopeuksissa maanteillä ei toistaiseksi ole näkyvissä merkittävää muutosta. Kallistunut polttoaine ei ole myöskään näkynyt autojen keskinopeuksissa, jotka olivat edellisvuosien tasolla.
Rikosten selvitysprosentti on heikentynyt
Tarkasteltaessa rikostutkinnan tuloksia Itä-Suomessa voidaan todeta, että rikosten selvitysprosentti on heikentynyt kuudella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Rikosten keskimääräisen tutkinta-ajan kasvu on saatu pysäytettyä Itä-Suomessa.
Rikosten tutkinta kesti Itä-Suomessa vuonna 2022 keskimäärin 193 vuorokautta, kun se vuotta aiemmin vei 194 vuorokautta. Vuosia kestänyt tutkinta-ajan lisääntyminen näyttäisi olevan pysähtynyt ja toiveissa on, että tutkinta-aikoja saadaan tulevina vuosina edelleen lyhennettyä.
Hälytystehtävien määrä väheni lähes 3000 tehtävällä
Vuonna 2022 Itä-Suomessa poliisilla oli 44 208 kiireellistä hälytystehtävää, kun vastaavasti vuonna 2021 hälytystehtäviä oli 47 147 kappaletta. Poliisin toimintavalmiusaika on Itä-Suomessa pysynyt lähes ennallaan ja vuonna 2022 poliisin paikalle tulo kesti A-kiireellisyysluokan tehtävissä vähän vajaat 14 minuuttia siitä, kun poliisi saanut tehtävän Hätäkeskuksesta.
Poliisilaitos on toteuttanut harva-aluevalvontaa suunnitelmalliset ja johdetusti tulostavoitteiden mukaisesti sekä osallistunut viiden poliisilaitoksen yhteisteen Harvaturva-projektiin sovitusti. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella tehtiin vuonna 2022 yhteensä 5908 oma-aloitteista harva-aluevalvontatehtävää, kun vastaavasti niitä oli vuonna 2021 yhteensä 7194. Vähennys johtuu sitä, että varautumiseen on jouduttu käyttämään hieman enemmän voimavaroja. Harva-aluevalvonnan toimenpiteillä on turvattu poliisin näkyvyys myös heikomman palvelutason alueilla ja lisätty turvallisuuden tunnetta sekä estetty ennalta eriasteisia rikoksia sekä tietenkin puututtu havaittuihin rikkomuksiin.
Poliisilaitoksille on määritelty kuntakohtaiset enimmäistoimintavalmiusajat viisiportaisen riskiluokituksen mukaan. Kyseisessä mallissa tarkastelleen ainoastaan A – kiireellisyysluokan tehtäviä ja enimmäistoimintavalmiusajat määritellään kuntakoon mukaan. Enimmäistoimintavalmiusaikojen määrittelyllä varmistetaan, että eri alueilla asuvat ihmiset saavat hälytyspalveluita yhdenvertaisesti suhteessa niiden tarpeeseen ja samankaltaisia alueita kohdellaan samalla tavalla. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella on yhteensä 44 kuntaa, joista yhdeksän kunnan alueella määriteltyä enimmäistoimintavalmiusaikaa ei saavutettu vuonna 2022. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella etäisyydet ovat pitkiä ja täällä on paljon vesistöä, jotka tuovat omat haasteensa tavoitteiden saavuttamiselle.
Passien kysyntä kasvoi merkittävästi, lisäystä vuoteen 2021 verrattuna 83 prosenttia
Vuoden 2022 aikana myönnettiin poliisilaitoksen lupapalveluissa yhteensä 137 110 lupaa. Vuonna 2021 myönnettiin 95 980 lupaa. Lupamäärissä siten kokonaisuudessaan kasvua 43 prosenttia. Suurin muutos tapahtui passien kysynnässä. Vuonna 2022 myönnettiin 86 635 passia, kun vastaavasti edellisenä vuonna 47 320 passia eli lisäystä peräti 83 prosenttia. Passien kysynnän voimakas kasvu johtui covid-19 pandemian rauhoittumisesta ja matkustamisen rajoitusten poistumisesta sekä helmikuun lopulla alkaneesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.
Äkillinen passien kysynnän lähes räjähdysmäinen kasvu ruuhkautti lupapalveluiden asiakaspalvelun sekä ajanvarausajat. Henkilöstön sisäisillä siirroilla lupapalvelun tehtäviin sekä Poliisihallituksen myöntämällä ylimääräisellä henkilöresurssilla ruuhkatilanteet saatiin helpottumaan loppukesän ja alkusyksyn aikana.
Aselupia myönnettiin yli 10.200, jossa on lisäystä hieman yli kuusi prosenttia aiempaan. Turvallisuusalan lupia (vartijakortit, järjestyksenvalvojakortit ja turvasuojaakortit) myönnettiin 33 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Samoin muiden lupien asiaryhmässä (sisältää muun muassa yleisötapahtumapäätökset) oli kysynnän kasvua 36 prosenttia. Suurimpana syynä molempien luparyhmien kasvuun oli covid-19 rajoitusten poistuminen ja sitä kautta yleisötapahtumien avautuminen. Yleisötapahtumiin tarvitaan lupia ja turva-alan toimijoita.
Lupavalvonnassa tehtiin noin 4 000 ajokieltopäätöstä
Ajo-oikeuteen liittyvistä päätöksistä ei ole saatavissa valitettavasti edelleenkään luotettavaa tietoa Traficomin (Liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen) ylläpitämistä järjestelmistä. Poliisilaitosten kirjaamat ajo-oikeuspäätökset eivät siirry kattavasti tilastoihin, vaan osa päätöksistä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle. Päätösten kokonaismäärä oli vuonna 2022 poliisin käytössä olevien tietojen mukaan noin 9 500 kappaletta. Näistä päätöksistä suurin osa on ajokieltoja, joita tehtiin noin 4 000 kappaletta.
Lupavalvonnassa tehtiin vuonna 2022 yhteensä 1 210 aselupiin liittyvää seuraamuspäätöstä (aseiden väliaikaiset haltuunottopäätökset, aselupien peruuttamiset tai luvanhaltijalle annettavat varoitukset). Vuonna 2021 päätöksiä oli 1 147 kappaletta. Lievä päätösten määrän kasvu ei johdu kiristyneestä seuraamuskäytännöstä vaan tehostuneesta luvanhaltijoiden nuhteettomuusseurannasta.
Turva-alan lupiin kohdistuneita seuraamuspäätöksiä tehtiin yhteensä 12 kappaletta. Ne jakaantuivat seuraavasti: vartijan luvan peruttaminen kolme kappaletta, järjestyksenvalvojan luvan peruttaminen kuusi kappaletta, vartijalle annettu varoitus yhdessä tapauksessa ja järjestyksenvalvojalle annettu varoitus kahdessa tapauksessa.
NordenBladet — Poliisi sai häiriötehtävän Joensuun Rantankylässä sijaitsevaan yksityisasuntoon keskipäivällä 26.1.2023. Partio löysi asunnosta tehtävän yhteydessä verisen 25-vuotiaan miehen, jota oli alustavien havaintojen perusteella puukotettu.Puukotuksen uhrille annettiin tapahtumapaikalla ensiapua ja hänet toimitettiin ensihoidon toimesta Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Uhrin saamat vammat olivat hengenvaarallisia. Uhri on tällä hetkellä toipumassa vammoistaan.Poliisi otti tapahtumapaikalta kiinni 28- ja 37-vuotiaat miehet, joista toinen asuu kyseisessä yksityisasunnossa. Poliisilla on alustava käsitys tapahtumien kulusta. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on vanginnut molemmat miehet todennäköisin syin rikoksesta epäiltynä tapon yritykseen. Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa. Syyte kyseisestä epäillystä rikoksesta on nostettava viimeistään 21.4.2023.
Poliisi sai häiriötehtävän Joensuun Rantankylässä sijaitsevaan yksityisasuntoon keskipäivällä 26.1.2023. Partio löysi asunnosta tehtävän yhteydessä verisen 25-vuotiaan miehen, jota oli alustavien havaintojen perusteella puukotettu.
Puukotuksen uhrille annettiin tapahtumapaikalla ensiapua ja hänet toimitettiin ensihoidon toimesta Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Uhrin saamat vammat olivat hengenvaarallisia. Uhri on tällä hetkellä toipumassa vammoistaan.
Poliisi otti tapahtumapaikalta kiinni 28- ja 37-vuotiaat miehet, joista toinen asuu kyseisessä yksityisasunnossa. Poliisilla on alustava käsitys tapahtumien kulusta. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on vanginnut molemmat miehet todennäköisin syin rikoksesta epäiltynä tapon yritykseen.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa. Syyte kyseisestä epäillystä rikoksesta on nostettava viimeistään 21.4.2023.
NordenBladet — Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen lupapalvelutarjonta muuttuu helmikuun alusta alkaen Kirkkonummen osalta. Kirkkonummella poliisi palaa aiempaan palveluaikatauluun lupa-asioissa ja palvelee asiakkaita jatkossa kahdesti viikossa.Lupapäällikkö Leena Höysniemi kertoo muutosten taustoista:− Poliisilaitoksen vastuulla on tarjota asiakkaille kohtuulliset palvelut viraston kokonaisuuden näkökulmasta, mikä edellyttää joidenkin palvelupisteiden palveluaikojen uudelleen järjestämistä ja henkilöstön keskittämistä suurempiin asiointipisteisiin.Kirkkonummella voi helmikuusta alkaen asioida lupa-asioissa maanantaisin ja torstaisinKirkkonummen poliisiasemalla tarjotaan lupapalveluja 1.2.2023 alkaen maanantaisin ja torstaisin kello 9−12 ja 13−16 välisinä aikoina. Tarjolla on ennen kaikkea ajanvarauksella varattavia aikoja, mutta poliisi palvelee molempina päivinä myös vuoronumeroasiakkaita.Poliisipalveluiden osalta palvelutarjonta jatkuu entisellä tavalla. Tämä tarkoittaa, että asiakkaat voivat jatkossakin tehdä poliisiasemalla rikosilmoituksen ja kysyä löytötavaroista jokaisena arkipäivänä kello 9−12 ja 13−16.Poliisin lupa- ja poliisipalvelut eivät ole sidottu asiakkaan kotikuntaan, vaan jokainen voi asioida millä tahansa poliisiasemalla. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos tarjoaa lupa- ja poliisipalveluja kattavasti arkipäivisin kello 8−16.15 pääpoliisiasemalla Espoossa sekä kello 9−16.15 Lohjan ja Raaseporin poliisiasemilla. Poliisilaitos tarjoaa lisäksi sähköisiä palveluja lupapalveluiden osalta.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen lupapalvelutarjonta muuttuu helmikuun alusta alkaen Kirkkonummen osalta. Kirkkonummella poliisi palaa aiempaan palveluaikatauluun lupa-asioissa ja palvelee asiakkaita jatkossa kahdesti viikossa.
Lupapäällikkö Leena Höysniemi kertoo muutosten taustoista:
− Poliisilaitoksen vastuulla on tarjota asiakkaille kohtuulliset palvelut viraston kokonaisuuden näkökulmasta, mikä edellyttää joidenkin palvelupisteiden palveluaikojen uudelleen järjestämistä ja henkilöstön keskittämistä suurempiin asiointipisteisiin.
Kirkkonummella voi helmikuusta alkaen asioida lupa-asioissa maanantaisin ja torstaisin
Kirkkonummen poliisiasemalla tarjotaan lupapalveluja 1.2.2023 alkaen maanantaisin ja torstaisin kello 9−12 ja 13−16 välisinä aikoina. Tarjolla on ennen kaikkea ajanvarauksella varattavia aikoja, mutta poliisi palvelee molempina päivinä myös vuoronumeroasiakkaita.
Poliisipalveluiden osalta palvelutarjonta jatkuu entisellä tavalla. Tämä tarkoittaa, että asiakkaat voivat jatkossakin tehdä poliisiasemalla rikosilmoituksen ja kysyä löytötavaroista jokaisena arkipäivänä kello 9−12 ja 13−16.
Poliisin lupa- ja poliisipalvelut eivät ole sidottu asiakkaan kotikuntaan, vaan jokainen voi asioida millä tahansa poliisiasemalla. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos tarjoaa lupa- ja poliisipalveluja kattavasti arkipäivisin kello 8−16.15 pääpoliisiasemalla Espoossa sekä kello 9−16.15 Lohjan ja Raaseporin poliisiasemilla. Poliisilaitos tarjoaa lisäksi sähköisiä palveluja lupapalveluiden osalta.
NordenBladet — Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön 1. helmikuuta julkaisema opas linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja luoda yrityksille mahdollisuus kotimaisiin ilmastotekoihin.Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat selvittäneet hankkeessaan vapaaehtoisten päästökompensaatioiden pelisääntöjä. Yritysten ilmastoväittämiin, esimerkiksi lupauksiin tuotteiden tai palveluiden hiilineutraaliudesta, on liittynyt paljon epäselvyyttä ja epäilyjä ”viherpesusta”.Hyvien käytäntöjen mukaisesti kaikkien toimijoiden tulisi ensisijaisesti vähentää omia päästöjään ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Omia ilmastotoimia voi täydentää tukemalla muiden tahojen sellaisia vapaaehtoisia ilmastotekoja, jotka eivät muuten toteutuisi.Uuden oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja tuoda työkaluja sekä yrityksille että kuluttajille. Oppaaseen on koottu hiilimarkkinoiden kansainvälisiä hyviä käytäntöjä, joiden käyttöönottoon kannustetaan Suomessa.”Kuluttajien on tärkeää pystyä luottamaan siihen, että vihreäksi markkinoidut tuotteet ovat todella sitä. Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden opas antaa pelisääntöjä ja ehkäisee viherpesua aiheen ympärillä. Suomessa on valtava määrä tulevaisuuteen katsovia vastuullisia yrityksiä ja aiheesta kiinnostuneita kuluttajia, ja uskon että oppaalla tulee olemaan iso menekki”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Hyvien käytäntöjen mukaan uskottavien ilmastoväittämien tulee perustua ilmastoyksiköihin, jotka täyttävät kansainvälisesti vakiintuneet minimikriteerit. Ilmastoyksiköllä tarkoitetaan yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavaa sertifioitua hillintätulosta. Hillintätulos voi olla sekä kasvihuonekaasujen vähennys tai hiilenpoistojen lisäys.Yksi keskeinen minimikriteeri ilmastoväittämän todistamiseen käytetyille yksiköille on muun muassa lisäisyys, eli yksikön tuottavaa hanketta ei olisi tapahtunut joka tapauksessa esimerkiksi lainsäädännön vaatimuksesta tai taloudellisesti kannattavasti. On myös tärkeää, että yksiköiden tuottaman ilmastohyödyn tulee olla aitoa ja selkeästi pysyvää sekä todennettavissa. Lisäksi kaksoislaskentaa tulee välttää, eli samaa ilmastoyksikköä ei tulisi käyttää useaan otteeseen tai useaan eri tavoitteeseen.Yritykset voivat välttää kaksoislaskennan valtion kanssa helposti tekemällä markkinoinnissaan ns. ilmastotukiväittämiä, jolloin on käytetyt yksiköt auttavat myös Suomea kohti hiilineutraalisuustavoitetta.”Pelisääntöjen avulla voidaan edistää kotimaisen markkinan kasvua, kun yritysten ja kuluttajien luottamus ja markkinan uskottavuus paranee. On hyvä, että yritysten Suomessa tekemät ilmastoteot vievät koko Suomea kohti meidän ilmastotavoitteitamme”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.Ministerit muistuttavat, että myös sellaiset vapaaehtoiset ilmastoteot, jotka eivät täytä kaikkia minimikriteerejä, voivat tuottaa tärkeitä ilmasto- ja muita hyötyjä, ja niiden tukeminen on tärkeää ja kannustettavaa. Niitä ei kuitenkaan tulisi käyttää päästöjen kompensointiin ja hiilineutraalisuusväittämiin.Kehitteillä EU:n laajuinen hiilenpoistojen sertifiointikehysNyt julkaistu opas perustuu kansainvälisiin hyviin käytäntöihin, jotka ovat kehittyneet ja vakiintuneet yli 20 vuoden kuluessa. Kansainvälisten käytäntöjen lisäksi opas kuvaa ilmastoyksiköihin ja -väittämiin vaikuttavan EU-sääntelyn.Lukuisat sertifiointiohjelmat arvioivat minimikriteerien täyttymistä ja myöntävät ilmastoyksiköitä rekistereissä. EU:n laajuinen hiilenpoistojen sertifiointikehys on parhaillaan kehitteillä.Hiilenpoistojen sertifioinnin lisäksi EU:ssa on lähivuosina tulossa uutta sääntelyä ja tiukentuvia vaatimuksia esimerkiksi ympäristöväittämien perusteluille, yritysten kestävyysraportoinnille sekä yritysvastuulle.”Vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevat alan käytännöt, toiminnan oikeudelliset puitteet ja viranomaisten tulkinnat muokkautuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Opastakin onkin tarpeen päivittää sääntelyn ja hyvien käytäntöjen kehittyessä”, sanoo erityisasiantuntija Ville Laasonen ympäristöministeriöstä.Valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa tullaan selvittämään, miten kansallista lainsäädäntöä, ohjeistuksia ja hiilidioksidipäästöjen raportointia tulisi päivittää pidemmällä aikavälillä. Hankkeessa selvitetään kansainvälisten sääntelykehikon muutoksien vaikutuksia kansallisiin päästövähennyksiin, kuluttajansuojaan ja yritysten toimintaedellytyksiin. Hanke alkaa maaliskuussa ja sen on määrä kestää 1,5 vuotta.
Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön 1. helmikuuta julkaisema opas linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja luoda yrityksille mahdollisuus kotimaisiin ilmastotekoihin.
NordenBladet — Helsingin poliisi sai valmiiksi esitutkinnan, jossa yhtä henkilöä epäillään kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja kahdesta kunnianloukkauksesta.Epäillyt kunnianloukkaukset kohdistuivat ministeriin. Nämä tapaukset eivät edenneet syyteharkintaan, vaan poliisi päätti tutkinnat.Ensimmäisessä epäillyssä kiihottamisessa kansanryhmää vastaan oli kyse Twitter-viestistä vuodelta 2020. Epäilty rinnasti kyseisessä viestissä tummaihoiset tai ulkomaalaistaustaiset taksikuskit ”nokikeppeihin”.Myös toinen epäilty teko tapahtui Twitterissä vuonna 2020. Epäilty oli lisännyt tililleen halventavalla tavalla muokatun kuvan yhdysvaltalaisesta George Floydista. Mies kuoli poliisiväkivallan seurauksena vuonna 2020. Muokattu kuva oli tilanteesta, jossa Floyd menehtyi.Kiihottamiset kansanryhmää vastaan on siirretty syyteharkintaan.
Helsingin poliisi sai valmiiksi esitutkinnan, jossa yhtä henkilöä epäillään kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja kahdesta kunnianloukkauksesta.
Epäillyt kunnianloukkaukset kohdistuivat ministeriin. Nämä tapaukset eivät edenneet syyteharkintaan, vaan poliisi päätti tutkinnat.
Ensimmäisessä epäillyssä kiihottamisessa kansanryhmää vastaan oli kyse Twitter-viestistä vuodelta 2020. Epäilty rinnasti kyseisessä viestissä tummaihoiset tai ulkomaalaistaustaiset taksikuskit ”nokikeppeihin”.
Myös toinen epäilty teko tapahtui Twitterissä vuonna 2020. Epäilty oli lisännyt tililleen halventavalla tavalla muokatun kuvan yhdysvaltalaisesta George Floydista. Mies kuoli poliisiväkivallan seurauksena vuonna 2020. Muokattu kuva oli tilanteesta, jossa Floyd menehtyi.
Kiihottamiset kansanryhmää vastaan on siirretty syyteharkintaan.
NordenBladet — Länsi-Uudenmaan poliisi kertoi lokakuussa 2022 ottaneensa Helsingissä kiinni 15 henkilöä, joita epäillään lukuisista huumausainerikoksista. Kaiken kaikkiaan rikoskokonaisuudessa on 27 epäiltyä.Rikosnimikkeinä esitutkinnassa ovat törkeä huumausainerikos, huumausainerikos, rahanpesu ja maahantulokiellon rikkominen. Poliisi on esitutkinnan aikana takavarikoinut yhteensä noin 200 000 euroa huumausainekaupalla saavutettua rahaa. Osa rikosasioista on jo käsitelty pikahaastemenettelyllä, ja epäillyt on poistettu maasta.− Takavarikoituna on edelleen yli 187 000 euroa käteistä rahaa, jonka epäillään olevan rikoksen tuottamaa hyötyä. Pieni osa takavarikoiduista varoista on palautettu, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Lauri Hakkala.Rahanpesun osalta poliisi on selvittänyt, että osa rikoksesta epäillyistä on toiminut niin sanottuina rahakuriireina, jotka ovat pyrkineet viemään huumausainerikoksista saatua käteistä rahaa Gambiaan. Näitä rahan kuriireiksi epäiltyjä henkilöitä on tavoitettu lentoasemalla tehdyissä tarkastuksissa. Maahantulokiellon rikkomisesta poliisi puolestaan epäilee neljää henkilöä, ja lisäksi useamman epäillyn maassaolon edellytykset ovat olleet puutteelliset. Tutkinnassa on tehty tiivistä yhteistyötä Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Tutkinta on loppuvaiheessa, ja sen on tarkoitus siirtyä syyttäjälle helmikuun lopussa. Tutkinnan loppuvaiheessa asiasta on kirjattu kymmenen epäiltyä törkeää huumausainerikosta, seitsemän perusmuotoista huumausainerikosta, kolme törkeää rahanpesua sekä yksi väärän henkilötiedon antaminen.
Länsi-Uudenmaan poliisi kertoi lokakuussa 2022 ottaneensa Helsingissä kiinni 15 henkilöä, joita epäillään lukuisista huumausainerikoksista. Kaiken kaikkiaan rikoskokonaisuudessa on 27 epäiltyä.
Rikosnimikkeinä esitutkinnassa ovat törkeä huumausainerikos, huumausainerikos, rahanpesu ja maahantulokiellon rikkominen. Poliisi on esitutkinnan aikana takavarikoinut yhteensä noin 200 000 euroa huumausainekaupalla saavutettua rahaa. Osa rikosasioista on jo käsitelty pikahaastemenettelyllä, ja epäillyt on poistettu maasta.
− Takavarikoituna on edelleen yli 187 000 euroa käteistä rahaa, jonka epäillään olevan rikoksen tuottamaa hyötyä. Pieni osa takavarikoiduista varoista on palautettu, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Lauri Hakkala.
Rahanpesun osalta poliisi on selvittänyt, että osa rikoksesta epäillyistä on toiminut niin sanottuina rahakuriireina, jotka ovat pyrkineet viemään huumausainerikoksista saatua käteistä rahaa Gambiaan. Näitä rahan kuriireiksi epäiltyjä henkilöitä on tavoitettu lentoasemalla tehdyissä tarkastuksissa. Maahantulokiellon rikkomisesta poliisi puolestaan epäilee neljää henkilöä, ja lisäksi useamman epäillyn maassaolon edellytykset ovat olleet puutteelliset.
Tutkinnassa on tehty tiivistä yhteistyötä Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Tutkinta on loppuvaiheessa, ja sen on tarkoitus siirtyä syyttäjälle helmikuun lopussa. Tutkinnan loppuvaiheessa asiasta on kirjattu kymmenen epäiltyä törkeää huumausainerikosta, seitsemän perusmuotoista huumausainerikosta, kolme törkeää rahanpesua sekä yksi väärän henkilötiedon antaminen.
NordenBladet — Hämeen poliisilla oli vuorokauden aikana hieman yli 200 kappaletta tehtäviä. Hämeenlinnassa kauppakeskus Tavatilassa tapahtui pienen ajan sisällä kaksi poliisin puuttumista vaativaa tehtävää, missä vartijat olivat hoitaneet oman osansa esimerkillisesti. Liikenteestä tavattiin muutamia rattijuoppoja, joista osassa oli kuskin veressä myös huumeita.Kanta-HämeKello 15.30 aikaan, sai poliisi hälytyksen Hämeenlinnaan kauppakeskus Tavastila, jossa vartijat olivat ottaneet kiinni häiriötä aiheuttaneen henkilön. Tapahtumapaikalla selvisi, että alle 30-vuotias päihtynyt mies, oli aiheuttanut itselleen ja muille kauppakeskuksen asiakkaille vaaraa temppuilemalla liukuportaiden kaiteen päällä. Vartijoiden taluttaessa miestä ulos, oli mies alkanut rimpuilemaan voimakkaasti vastaan päästäkseen irti, mutta huomatessaan ettei hänen voimillaan sekä taidoillaan pärjää vartijoille, alkoi mies uhkailla vartijoiden henkeä, uhaten hakata heidät, jos hän tapaa heidät kauppakeskuksen ulkopuolella. Kun tämäkään ei auttanut, alkoi mies uhkailla vartijoita liivijengillä. Poliisin tullessa paikalle, oli uho laantunut, mutta käytöksen takia hänet vietiin poliisilaitokselle kiinniotettuna laittomaan uhkaukseen ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen. Kello 17.35 aikaan, sai partio ilmoituksen kauppakeskus Tavastilan vartijoilta, jotka olivat havainneet kameravalvonnan kautta, meneillään olevan pahoinpitelyn ja kiinniottaneet epäillyn tekijän. Partion tullessa paikalle, selvisi, että noin 30-vuotias mies, oli käynyt noin 60-vuotiaan miehen kimppuun Lidlin edessä. Nuorempi mies oli heittänyt vanhemman miehen maahan ja lyönyt sekä potkinut tätä maassa. Mies kuljetettiin kiinniotettuna poliisilaitokselle. Asianomistaja kuljetettiin sairaankuljetuksen toimesta tarkastuttamaan vammojansa sairaalaan.Päijät-HämeKello 16.00 aikaan, havaitsi poliisipartio Lahdessa Sipurantiellä, ulos tieltä suistuneen henkilöauton. Partio tapasi autosta kuskin paikalta alle 40-vuotiaan miehen, joka puhalsi seulonta-alkometriin rattijuopumuksen ylittävän tuloksen. Kuski kuljetettiin verikokeisiin rattijuopumus epäilyn varmistamiseksi.Kello 16.30 aikaan, sai poliisipartio ilmoituksen pahoinpitelystä Orimattilan keskustassa sijaitsevan kerrostalon rappukäytävässä. Partion selvittäessä asiaa, kertoi asianomistajana oleva vanhempi nainen kuulleensa rappukäytävästä mölyä ja menneensä katsomaan melun aiheuttajaa. Rappukäytävässä melskannut 60-vuotias mies oli ruvennut huutamaan asianomistajalle ja tönäissyt tämän nurin. Partio tavoitti pahoinpitelyyn epäillyn ja kiinniotti hänet. Asianomistajan vammat eivät vaatineet välitöntä hoitoa.Kello 20.00 aikaan, partio pysäytti Orimattilassa Erkontiellä henkilöauton tarkastusta varten. Autoa kuljettanut 30-vuotias mies puhalsi poliisin seulonta-alkometriin nollat, mutta entisyyden ja olemuksen takia hänelle suoritettiin huumausainepikatesti, joka osoitti miehen käyttäneen huumausaineita ennen ajoon lähtöä. Mies kuljetettiin verikokeisiin asian varmistamiseksi. Miehellä ei ollut myöskään voimassa olevaa ajo-oikeutta. Mies on jäänyt viimeisen vuoden aikana kiinni kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta kuusi kertaa.Hiukan ennen kello 23.00, sai partio ilmoituksen Hollolan Salpakankaalla sijaitsevasta kauppakeskuksesta, jossa alaikäinen tyttö oli yrittänyt ostaa tupakkaa väärennetyllä passilla. Tapahtumapaikalla selvisi, että alaikäinen tyttö oli tullut kauppaan äitinsä kanssa ja mennyt ennen äitiänsä kassalle sekä pyytänyt kasalta tupakkaa. Kassahenkilö oli kysynyt tytöltä henkilöllisyystodistusta, jolloin tyttö oli näyttänyt kassalle passia, johon oli selkeästi väärennetty syntymävuosi. Poliisi otti passin haltuunsa ja kirjasi asiasta rikosilmoituksen väärennyksestä. Poliisin tutkinta ja lastensuojelu jatkavat asian selvittämistä.
Hämeen poliisilla oli vuorokauden aikana hieman yli 200 kappaletta tehtäviä. Hämeenlinnassa kauppakeskus Tavatilassa tapahtui pienen ajan sisällä kaksi poliisin puuttumista vaativaa tehtävää, missä vartijat olivat hoitaneet oman osansa esimerkillisesti. Liikenteestä tavattiin muutamia rattijuoppoja, joista osassa oli kuskin veressä myös huumeita.
Kanta-Häme
Kello 15.30 aikaan, sai poliisi hälytyksen Hämeenlinnaan kauppakeskus Tavastila, jossa vartijat olivat ottaneet kiinni häiriötä aiheuttaneen henkilön. Tapahtumapaikalla selvisi, että alle 30-vuotias päihtynyt mies, oli aiheuttanut itselleen ja muille kauppakeskuksen asiakkaille vaaraa temppuilemalla liukuportaiden kaiteen päällä. Vartijoiden taluttaessa miestä ulos, oli mies alkanut rimpuilemaan voimakkaasti vastaan päästäkseen irti, mutta huomatessaan ettei hänen voimillaan sekä taidoillaan pärjää vartijoille, alkoi mies uhkailla vartijoiden henkeä, uhaten hakata heidät, jos hän tapaa heidät kauppakeskuksen ulkopuolella. Kun tämäkään ei auttanut, alkoi mies uhkailla vartijoita liivijengillä. Poliisin tullessa paikalle, oli uho laantunut, mutta käytöksen takia hänet vietiin poliisilaitokselle kiinniotettuna laittomaan uhkaukseen ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen.
Kello 17.35 aikaan, sai partio ilmoituksen kauppakeskus Tavastilan vartijoilta, jotka olivat havainneet kameravalvonnan kautta, meneillään olevan pahoinpitelyn ja kiinniottaneet epäillyn tekijän. Partion tullessa paikalle, selvisi, että noin 30-vuotias mies, oli käynyt noin 60-vuotiaan miehen kimppuun Lidlin edessä. Nuorempi mies oli heittänyt vanhemman miehen maahan ja lyönyt sekä potkinut tätä maassa. Mies kuljetettiin kiinniotettuna poliisilaitokselle. Asianomistaja kuljetettiin sairaankuljetuksen toimesta tarkastuttamaan vammojansa sairaalaan.
Päijät-Häme
Kello 16.00 aikaan, havaitsi poliisipartio Lahdessa Sipurantiellä, ulos tieltä suistuneen henkilöauton. Partio tapasi autosta kuskin paikalta alle 40-vuotiaan miehen, joka puhalsi seulonta-alkometriin rattijuopumuksen ylittävän tuloksen. Kuski kuljetettiin verikokeisiin rattijuopumus epäilyn varmistamiseksi.
Kello 16.30 aikaan, sai poliisipartio ilmoituksen pahoinpitelystä Orimattilan keskustassa sijaitsevan kerrostalon rappukäytävässä. Partion selvittäessä asiaa, kertoi asianomistajana oleva vanhempi nainen kuulleensa rappukäytävästä mölyä ja menneensä katsomaan melun aiheuttajaa. Rappukäytävässä melskannut 60-vuotias mies oli ruvennut huutamaan asianomistajalle ja tönäissyt tämän nurin. Partio tavoitti pahoinpitelyyn epäillyn ja kiinniotti hänet. Asianomistajan vammat eivät vaatineet välitöntä hoitoa.
Kello 20.00 aikaan, partio pysäytti Orimattilassa Erkontiellä henkilöauton tarkastusta varten. Autoa kuljettanut 30-vuotias mies puhalsi poliisin seulonta-alkometriin nollat, mutta entisyyden ja olemuksen takia hänelle suoritettiin huumausainepikatesti, joka osoitti miehen käyttäneen huumausaineita ennen ajoon lähtöä. Mies kuljetettiin verikokeisiin asian varmistamiseksi. Miehellä ei ollut myöskään voimassa olevaa ajo-oikeutta. Mies on jäänyt viimeisen vuoden aikana kiinni kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta kuusi kertaa.
Hiukan ennen kello 23.00, sai partio ilmoituksen Hollolan Salpakankaalla sijaitsevasta kauppakeskuksesta, jossa alaikäinen tyttö oli yrittänyt ostaa tupakkaa väärennetyllä passilla. Tapahtumapaikalla selvisi, että alaikäinen tyttö oli tullut kauppaan äitinsä kanssa ja mennyt ennen äitiänsä kassalle sekä pyytänyt kasalta tupakkaa. Kassahenkilö oli kysynyt tytöltä henkilöllisyystodistusta, jolloin tyttö oli näyttänyt kassalle passia, johon oli selkeästi väärennetty syntymävuosi. Poliisi otti passin haltuunsa ja kirjasi asiasta rikosilmoituksen väärennyksestä. Poliisin tutkinta ja lastensuojelu jatkavat asian selvittämistä.
NordenBladet — Viime viikolla poliisin tehtävissä näkyivät muun muassa ihmisten yleinen pahoinvointi, pahoinpitelyt, päihtyneet kuljettajat sekä erilaiset liikenneonnettomuudet. Lisäksi viime vuonna laitoksella myönnettiin ennätysmäärä lupa-asiakirjoja.Poliisi myönsi ennätysmäärän matkustusasiakirjoja viime vuonnaItä-Uudenmaan poliisilaitoksella myönnettiin viime vuonna ennätysmäärä matkustusasiakirjoja. 170 909 116 428 Lupapalveluiden vuosi oli muutenkin työntäyteinen. Itä-Uudenmaan poliisi myönsi viime vuoden aikana 125 164 passia ja 45 745 henkilökorttia. Vuonna 2021 vastaavat lukemat olivat 75 073 passia ja 41 355 henkilökorttia. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua oli siis noin 32 %. Edeltävänä vuonna 2020 kasvua oli 37 %, eli kasvusuhdanne jatkuu edelleen. – Lupahallinnon maksullinen toiminta oli viime vuonna menestyksellinen valtavista ruuhkista ja niistä seuranneesta hieman kielteisestäkin mediahuomiosta huolimatta. Ratkaisimme 170 639 matkustusasiakirjahakemusta, kertoo ylikomisario Markku Koskimäki. Ulkomaalaispoliisilla paljon tehtäviäUlkomaalaispoliisi otti vuoden 2022 aikana vastaan 614 turvapaikkahakemusta ja 4 361 tilapäisen suojelun hakemusta. Valvottuja maastapoistoja teimme 343. – Poliisilla oli viime vuonna myös 27 saattomatkaa, joilla veimme yhteensä 39 henkilöä kohdemaahan, Koskimäki kertoo. Ajo- ja aselupia käsitelty yli 10 000 Vuonna 2022 käsittelimme yhteensä 7 904 ajokieltoasiaa, joista 97 johti oikaisuvaatimusmenettelyyn. Seitsemässä tapauksessa päätökseen teimme oikaisuvaatimuksen perusteella muutoksia. – Muutokset olivat lähinnä ajokiellon keston lyhentämisiä, Koskimäki taustoittaa.Aselupahakemuksia käsittelimme 4 878, mikä on 10,5 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. – Huomattavaa on, että merkittävä osa aselupien hakijoista asui muualla kuin poliisilaitoksemme alueella, Koskimäki huomauttaa. Aseiden hallussapidon peruutuksia, varoituksia ja haltuunottopäätöksiä poliisilaitoksella tehtiin yhteensä 422.Yksityisen turva-alan valvontaValvoimme yksityistä turva-alaa noin kerran kuukaudessa sekä Poliisihallituksen määrittelemällä valvontaviikolla seitsemässä kohteessa. Yksityisen turva-alan lupia peruutimme 106.– Edellisenä vuonna yksityisen turva-alan lupia peruutettiin 58, joten siihen nähden määrä lisääntyi selvästi. On vaikea sanoa yhtä selkeää syytä määrän lisääntymiselle – siihen vaikuttaa niin monia asia, kertoo ylikomisario Markku Koskimäki.Poliisi otti kiinni ampuma-aseella uhkailleen miehen TuusulassaTuusulassa Mahlamäen alueella oli lauantaiaamuna poliisioperaatio, jossa poliisi otti kiinni ampuma-aseella uhkailleen henkilön. Mies ampui aseella asuntonsa takapihalla. Asia tuli poliisin tietoon sivullisten kautta. Poliisi on saanut epäillyn ampuma-aseet haltuunsa. – Asutulla alueella taajamassa ammuskelua on aina omiaan aiheuttamaan vaaraa hengelle ja terveydelle. Poliisi tutkii, onko tapauksessa aiheutunut konkreettista vaaraa kenellekään, kommentoi tutkinnanjohtaja rikoskomisario VallilaTekoa tutkitaan epäiltynä vaaran aiheuttamisena ja ampuma-aserikoksena.Porvoossa automurto, ylinopeutta ja epäiltyjä rattijuopumuksiaPorvoossa murtauduttiin BMW-merkkiseen henkilöautoon perjantaiyönä 27.1.2023 Puutarhakatu 3:n kohdalla. Poliisi pysäytti perjantaina 27.1.2023 noin klo 20.50 aikaan Porvoon moottoritiellä henkilöautolla liikkuneen vuonna 1988 syntyneen mieskuljettajan. Kuljettajan keskinopeudeksi mitattiin 100 km/h nopeusrajoitusalueella 137 km/h.Poliisi pysäytti Porvoon moottoritiellä henkilöautolla liikkuneen vuonna 1988 syntyneen mieskuljettajan lauantaina 28.1.2023 noin klo 22.50 aikaan. Kuljettajalle suoritettu tarkastus antoi syyn epäillä häntä rattijuopumuksesta. Hänellä ei myöskään ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta.Poliisi pysäytti Näsintiellä henkilöautolla liikkuneen vuonna 1995 syntyneen mieskuljettajan Lauantaiyönä 28.1.2023 noin klo 02.00 aikaan. Kuljettajalle tehty puhalluskoe antoi syyn epäillä törkeää rattijuopumusta. Mies määrättiin ajokieltoon.Kentän viikko ajankohtaan nähden normaaliViime viikko oli Itä-Uudenmaan poliisin valvonta- ja hälytystoiminnassa ajankohtaan nähden tehtävämäärältään normaali. Viikonloppuyöt olivat kuitenkin erityisen vilkkaita. Tehtävissä näkyi selvästi ihmisten mielenterveysongelmat ja pahoinvointi. Pahoinpitelyitä oli suurin piirtein saman verran kuin aikaisemmillakin viikoilla. – Erilaisia henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tehdään tasaiseen tahtiin – teräaseita, käsiaseita tai vastaavia sekä muita vaarallisia astaloita löytyy paljon, kertoo komisario Jarmo Ojala. Tieliikenneonnettomuuksia oli viime viikolla 64. Näistä 18 oli peurakolareita. Kokonaisuudessaan onnettomuuksia oli kuitenkin maltillisesti, kun ottaa huomioon talvisen sään.
Viime viikolla poliisin tehtävissä näkyivät muun muassa ihmisten yleinen pahoinvointi, pahoinpitelyt, päihtyneet kuljettajat sekä erilaiset liikenneonnettomuudet. Lisäksi viime vuonna laitoksella myönnettiin ennätysmäärä lupa-asiakirjoja.
Poliisi myönsi ennätysmäärän matkustusasiakirjoja viime vuonna
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella myönnettiin viime vuonna ennätysmäärä matkustusasiakirjoja. 170 909 116 428 Lupapalveluiden vuosi oli muutenkin työntäyteinen.
Itä-Uudenmaan poliisi myönsi viime vuoden aikana 125 164 passia ja 45 745 henkilökorttia. Vuonna 2021 vastaavat lukemat olivat 75 073 passia ja 41 355 henkilökorttia. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua oli siis noin 32 %. Edeltävänä vuonna 2020 kasvua oli 37 %, eli kasvusuhdanne jatkuu edelleen.
– Lupahallinnon maksullinen toiminta oli viime vuonna menestyksellinen valtavista ruuhkista ja niistä seuranneesta hieman kielteisestäkin mediahuomiosta huolimatta. Ratkaisimme 170 639 matkustusasiakirjahakemusta, kertoo ylikomisario Markku Koskimäki.
Ulkomaalaispoliisilla paljon tehtäviä
Ulkomaalaispoliisi otti vuoden 2022 aikana vastaan 614 turvapaikkahakemusta ja 4 361 tilapäisen suojelun hakemusta. Valvottuja maastapoistoja teimme 343.
– Poliisilla oli viime vuonna myös 27 saattomatkaa, joilla veimme yhteensä 39 henkilöä kohdemaahan, Koskimäki kertoo.
Ajo- ja aselupia käsitelty yli 10 000
Vuonna 2022 käsittelimme yhteensä 7 904 ajokieltoasiaa, joista 97 johti oikaisuvaatimusmenettelyyn. Seitsemässä tapauksessa päätökseen teimme oikaisuvaatimuksen perusteella muutoksia.
– Muutokset olivat lähinnä ajokiellon keston lyhentämisiä, Koskimäki taustoittaa.
Aselupahakemuksia käsittelimme 4 878, mikä on 10,5 % enemmän kuin edeltävänä vuonna.
– Huomattavaa on, että merkittävä osa aselupien hakijoista asui muualla kuin poliisilaitoksemme alueella, Koskimäki huomauttaa.
Aseiden hallussapidon peruutuksia, varoituksia ja haltuunottopäätöksiä poliisilaitoksella tehtiin yhteensä 422.
Yksityisen turva-alan valvonta
Valvoimme yksityistä turva-alaa noin kerran kuukaudessa sekä Poliisihallituksen määrittelemällä valvontaviikolla seitsemässä kohteessa. Yksityisen turva-alan lupia peruutimme 106.
– Edellisenä vuonna yksityisen turva-alan lupia peruutettiin 58, joten siihen nähden määrä lisääntyi selvästi. On vaikea sanoa yhtä selkeää syytä määrän lisääntymiselle – siihen vaikuttaa niin monia asia, kertoo ylikomisario Markku Koskimäki.
Poliisi otti kiinni ampuma-aseella uhkailleen miehen Tuusulassa
Tuusulassa Mahlamäen alueella oli lauantaiaamuna poliisioperaatio, jossa poliisi otti kiinni ampuma-aseella uhkailleen henkilön. Mies ampui aseella asuntonsa takapihalla. Asia tuli poliisin tietoon sivullisten kautta. Poliisi on saanut epäillyn ampuma-aseet haltuunsa.
– Asutulla alueella taajamassa ammuskelua on aina omiaan aiheuttamaan vaaraa hengelle ja terveydelle. Poliisi tutkii, onko tapauksessa aiheutunut konkreettista vaaraa kenellekään, kommentoi tutkinnanjohtaja rikoskomisario Vallila
Tekoa tutkitaan epäiltynä vaaran aiheuttamisena ja ampuma-aserikoksena.
Porvoossa automurto, ylinopeutta ja epäiltyjä rattijuopumuksia
Porvoossa murtauduttiin BMW-merkkiseen henkilöautoon perjantaiyönä 27.1.2023 Puutarhakatu 3:n kohdalla.
Poliisi pysäytti perjantaina 27.1.2023 noin klo 20.50 aikaan Porvoon moottoritiellä henkilöautolla liikkuneen vuonna 1988 syntyneen mieskuljettajan. Kuljettajan keskinopeudeksi mitattiin 100 km/h nopeusrajoitusalueella 137 km/h.
Poliisi pysäytti Porvoon moottoritiellä henkilöautolla liikkuneen vuonna 1988 syntyneen mieskuljettajan lauantaina 28.1.2023 noin klo 22.50 aikaan. Kuljettajalle suoritettu tarkastus antoi syyn epäillä häntä rattijuopumuksesta. Hänellä ei myöskään ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta.
Poliisi pysäytti Näsintiellä henkilöautolla liikkuneen vuonna 1995 syntyneen mieskuljettajan Lauantaiyönä 28.1.2023 noin klo 02.00 aikaan. Kuljettajalle tehty puhalluskoe antoi syyn epäillä törkeää rattijuopumusta. Mies määrättiin ajokieltoon.
Kentän viikko ajankohtaan nähden normaali
Viime viikko oli Itä-Uudenmaan poliisin valvonta- ja hälytystoiminnassa ajankohtaan nähden tehtävämäärältään normaali. Viikonloppuyöt olivat kuitenkin erityisen vilkkaita. Tehtävissä näkyi selvästi ihmisten mielenterveysongelmat ja pahoinvointi. Pahoinpitelyitä oli suurin piirtein saman verran kuin aikaisemmillakin viikoilla.
– Erilaisia henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tehdään tasaiseen tahtiin – teräaseita, käsiaseita tai vastaavia sekä muita vaarallisia astaloita löytyy paljon, kertoo komisario Jarmo Ojala.
Tieliikenneonnettomuuksia oli viime viikolla 64. Näistä 18 oli peurakolareita. Kokonaisuudessaan onnettomuuksia oli kuitenkin maltillisesti, kun ottaa huomioon talvisen sään.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla säädettäisiin sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä tuesta. Tuki vähentäisi asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi. Lausua voi 13.2.2023 saakka Lausuntopalvelussa.Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa esitetään avustusta asunto-osakeyhtiöille, joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Tavoitteena on tukea kertaluonteisesti asuntoyhteisöjä lämmityssähkön maksamisessa. Avustusta voitaisiin myöntää myös valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla säädettäisiin sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä tuesta. Tuki vähentäisi asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi. Lausua voi 13.2.2023 saakka Lausuntopalvelussa.
