NordenBladet — Kuopiossa Vitostiellä mieshenkilö puhalsi törkeän rattijuopumuksen lukematLiikennevalvonnan yhteydessä tapasi poliisipartio Kuopiossa Vitostiellä henkilöauton, jota kuljetti mieshenkilö. Kuljettaja puhalsi 0,98mg/l lukemat, minkä perusteella kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Kuljettaja määrättiin poliisin toimesta väliaikaiseen ajokieltoon.
Kuopiossa Vitostiellä mieshenkilö puhalsi törkeän rattijuopumuksen lukemat
Liikennevalvonnan yhteydessä tapasi poliisipartio Kuopiossa Vitostiellä henkilöauton, jota kuljetti mieshenkilö. Kuljettaja puhalsi 0,98mg/l lukemat, minkä perusteella kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Kuljettaja määrättiin poliisin toimesta väliaikaiseen ajokieltoon.
NordenBladet — Itä-Uudenmaan poliisi sai hätäkeskukselta keskiviikkona 1.2.2023 noin klo 18 aikaan ilmoituksen, että Järvenpään Pajalasta, Sauvakadun lähistöltä, oli kuulunut useampi laukaus.Tapahtumalla on silminnäkijöitä, joiden antamien tuntomerkkien perusteella poliisi tavoitti epäillyt tekijät pian laukausten ampumisen jälkeen lähistöltä. Ampuminen ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja eivätkä sivulliset ole olleet tilanteessa vaarassa. Epäillyt tekijät ovat kiinniotettuina epäilyinä ampuma-aserikokseen. Poliisi jatkaa teknistä tutkintaa alueella eikä toistaiseksi tiedota esitutkinnasta enempää.
Itä-Uudenmaan poliisi sai hätäkeskukselta keskiviikkona 1.2.2023 noin klo 18 aikaan ilmoituksen, että Järvenpään Pajalasta, Sauvakadun lähistöltä, oli kuulunut useampi laukaus.
Tapahtumalla on silminnäkijöitä, joiden antamien tuntomerkkien perusteella poliisi tavoitti epäillyt tekijät pian laukausten ampumisen jälkeen lähistöltä. Ampuminen ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja eivätkä sivulliset ole olleet tilanteessa vaarassa. Epäillyt tekijät ovat kiinniotettuina epäilyinä ampuma-aserikokseen. Poliisi jatkaa teknistä tutkintaa alueella eikä toistaiseksi tiedota esitutkinnasta enempää.
NordenBladet — Kiinteistö- ja rakentamisalan päästöjä on mahdollista leikata tehokkaasti ja samalla luoda uutta, kansainvälisestikin kiinnostavaa liiketoimintaa. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta on haettavissa vielä noin 12 miljoonaa euroa tukea rakennetun ympäristön vihreää siirtymää edistäville tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille.Vientiin tähtääville hankkeille tarkoitettu Business Finlandin viimeinen hankehaku on jo käynnissä, ja se päättyy 14.4.2023. Haettavana on reilut 10 miljoonaa euroa.Myös vain Suomessa toimiville tahoille, kuten yrityksille, kunnille ja järjestöille, tarkoitettu ympäristöministeriön viimeinen hankehaku on auki 6.2.-3.3.2023. Haettavana on enintään 1,5 miljoonaa euroa.Lisää hauista ohjelman verkkosivulla (kirailmasto.fi)Rakentaminen tuottaa noin kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistäRakentaminen tuottaa noin kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä ja vaikuttaa välillisesti monen muun alan päästöihin. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma vauhdittaa vihreää siirtymää hankerahoituksella ja tarjoamalla alustan toimijoiden yhteistyölle ja parhaiden oppien jakamiselle.“Kiinteistö- ja rakentamisala on ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja luontokadon pysäyttämisessä ratkaisijan paikalla. On erinomaista, että alan toimijat ovat tarttuneet kehittämiseen ja näkevät sen mahdollisuudet myös liiketoiminnan kannalta”, sanoo projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Rahoitetuissa hankkeissa luodaan ratkaisuja muun muassa vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin ja materiaalien uusiokäyttöön, elinkaarilaskentaan ja rakennusten energiatehokkuuteen. Uudet digityökalut auttavat tunnistamaan päästölähteet, tehostamaan energian ja materiaalien käyttöä sekä todentamaan ilmastovaikutukset.“Avainasia on hankkeiden tulosten kansainvälinen skaalattavuus. Kun hyviksi todetut mallit saadaan monistettua, liiketoiminta kasvaa ja päästövähennykset kertautuvat. Samalla luodaan ratkaisuja, joille on kasvava tarve myös kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo Account Lead Virpi Mikkonen Business Finlandilta.Lisää artikkelissa “Kiinteistö- ja rakentamisala on ilmastokriisissä ratkaisijan paikalla (kirailmasto.fi)Rahoitetut hankkeet esillä seminaarissa 2.2. klo 14-16 ja verkon tilannehuoneessaVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman kuudella aikaisemmalla hakukierrokselle on rahoitettu yhteensä jo lähes 70 hanketta. Niistä 11 esittäytyy torstaina 2.2. kello 14-16 järjestettävässä seminaarissa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.2.2. seminaarin verkkolähetys (YouTube)2.2. seminaarin ohjelma ja esittäytyvät hankkeet (kirailmasto.fi)Rahoitettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi myös ohjelman verkkosivujen tilannehuoneessa. Sieltä saa kuvaa myös hankkeiden tavoitteista, aikataulusta ja potentiaalista vähentää rakennetun ympäristön päästöjä. Hankekortteja lisätään palveluun koko ajan.Hankkeiden tilannehuone (kirailmasto.fi)
Kiinteistö- ja rakentamisalan päästöjä on mahdollista leikata tehokkaasti ja samalla luoda uutta, kansainvälisestikin kiinnostavaa liiketoimintaa. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta on haettavissa vielä noin 12 miljoonaa euroa tukea rakennetun ympäristön vihreää siirtymää edistäville tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille.
NordenBladet — Poliisipartio pysäytti Torikadulla 2.2.2023 klo 1.28 henkilöautolla liikkeellä olevan miehen.Miehelle tehty puhalluskoe antoi tulokseksi 1,12 promillea, ja huumepikatesti positiivisen tuloksen huumausaineille. Myös miehen hallusta löytyi huumausaineita. Miestä epäillään rattijuopumuksesta, huumausainerikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, sillä hänellä ei ole ajo-oikeutta.
Poliisipartio pysäytti Torikadulla 2.2.2023 klo 1.28 henkilöautolla liikkeellä olevan miehen.
Miehelle tehty puhalluskoe antoi tulokseksi 1,12 promillea, ja huumepikatesti positiivisen tuloksen huumausaineille. Myös miehen hallusta löytyi huumausaineita. Miestä epäillään rattijuopumuksesta, huumausainerikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, sillä hänellä ei ole ajo-oikeutta.
NordenBladet — Sisä-Suomen poliisilaitos tutkii Virroilla 19. -20.12.2022 välisenä yönä tapahtunutta törkeää varkautta, missä anastettiin huomattava määrä Tommy Hilfiger, Seiko ja Citizen rannekelloja. Paikallisesta hautauspalvelu sekä kultasepänliikkeestä on anastettu huomattava omaisuus, mikä pääsääntöisesti muodostuu anastetuista Tommy Hilfiger, Seiko ja Citizen -kelloista. Lisäksi liikkeestä anastettiin vähäinen määrä kultakoruja. Teko on havaittu ulkopuolisen henkilön toimesta aamuyöllä klo 02.50. Virtain poliisi pyytää asiaan liittyviä vihjeitä osoitteeseen vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi. Vihjeet pyydetään otsikoimaan Liikemurto Virroilla 19-20.12.2022.
Sisä-Suomen poliisilaitos tutkii Virroilla 19. -20.12.2022 välisenä yönä tapahtunutta törkeää varkautta, missä anastettiin huomattava määrä Tommy Hilfiger, Seiko ja Citizen rannekelloja.
Paikallisesta hautauspalvelu sekä kultasepänliikkeestä on anastettu huomattava omaisuus, mikä pääsääntöisesti muodostuu anastetuista Tommy Hilfiger, Seiko ja Citizen -kelloista. Lisäksi liikkeestä anastettiin vähäinen määrä kultakoruja.
Teko on havaittu ulkopuolisen henkilön toimesta aamuyöllä klo 02.50. Virtain poliisi pyytää asiaan liittyviä vihjeitä osoitteeseen vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi. Vihjeet pyydetään otsikoimaan Liikemurto Virroilla 19-20.12.2022.
NordenBladet — Helsingissä sijaitseva eteläinen johtokeskus on valmiudessa ympäri vuorokauden. Samasta paikasta johdetaan koko eteläisen Suomen poliisitoimintaa, aloitetaan rikostutkinnan toimenpiteet ja hoidetaan erityisen vaativat poliisitehtävät.Suomen poliisin päivittäistä toimintaa johdetaan kahdesta johtokeskuksesta ja kahdeksasta tilannekeskuksesta. Johtokeskukset sijaitsevat Helsingissä ja Oulussa.Johtokeskuksissa on ympärivuorokautinen valmius paitsi johtaa poliisin päivittäistä operatiivista työtä, myös aloittaa välittömät esitutkintatoimenpiteet rikostapahtumissa.Helsingin johtokeskuksen johtaja, ylikomisario Patrik Karlsson, kertoo esimerkin siitä, minkälaisia tilanteita johtokeskuksesta käsin voidaan selvittää.Joitakin vuosia sitten rosvot saivat haltuunsa vanhuksen pankkikortin sekä tunnusluvun ja nostivat hänen tililtään 30 000 euroa. Valvontakamerakuvien ja rajavartiolaitoksen avulla saatiin selvitettyä, että epäillyt tekijät olivat suunnanneet satamaan. Kun rikolliset seilasivat laivalla kohti Ruotsia, johtokeskuksessa alettiin toimiin. Ensin yhteyttä otettiin laivan kapteeniin, sen jälkeen Ruotsin poliisiin ja syyttäjään eurooppalaista pidätysmääräystä varten.— Johtokeskus sopi laivan kapteenin kanssa, että kiinniottoryhmä lentää helikopterilla laivalle ja ottaa epäillyt kiinni, Karlsson kertoo. Näin toimittiin. Kiinnioton jälkeen laiva pysähtyi Maarianhaminassa, josta epäillyt toimitettiin yhteistyössä Ahvenanmaan poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa poliisivankilaan Turkuun. Rahoista saatiin takaisin 29 950 euroa. Kaikki toimenpiteet suoritettiin alle puolessa vuorokaudessa.— Tapaus aiheutti poikkeuksellisen paljon työtä, mutta siinä onnistuttiin hyvän valtakunnallisen yhteistyön sekä päättäväisen ja aktiivisen toiminnan ansiosta. Tällainenkin operaatio suunniteltiin ja toteutettiin johtokeskuksessa muun päivittäistyön ohessa, Karlsson kertoo. Kovat keikat ovat arkipäivääHelsingin eteläisessä johtokeskuksessa työskentelee vakituinen henkilökunta vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Johtokeskus vastaa Helsingin alueen poliisitoiminnan johtamisesta taukoamatta, jonka lisäksi viitenä iltana viikossa pääkaupungista johdetaan myös kahdeksan muun poliisilaitoksen toimintaa.Johtokeskuksessa työskentelevät yleisjohtajat, päivystäjät ja operatiivisen viestinnän asiantuntijat ovat jatkuvassa valmiudessa vastaanottamaan yllättäviä ja vaativia tilanteita. Yleisjohtaja on vähintään komisarion tasoinen virkamies ja johtokeskuksen päivystäjät ovat vanhempia tai ylikonstaapeleita. Tämän lisäksi johtokeskuksessa työskentelee viestinnän ammattilaisista koostuva operatiivinen viestintäryhmä.Päivittäisen poliisitoiminnan ohella johtokeskuksesta johdetaan monipartiotehtäviä, suuria tapahtumia ja viranomaisyhteistyötä. Erilaiset haastavat tilanteet ovat poliisille arkipäivää. Kun jotain tapahtuu, tilannetta johtavaa organisaatiota ei rakenneta tyhjästä vaan se on olemassa valmiiksi ja siihen siirrytään vaivattomasti.— Tilanneorganisaation kokoa kasvatetaan tarpeen mukaan, mutta kokemusten avulla vaativammatkin tilanteet ovat meille arkipäivää, ylikomisario Karlsson kertoo.Eteläisen johtokeskuksen henkilökunnalla on vankka valtakunnallinen osaaminen muiden laitosten toiminta-alueista ja niiden erityiskohteista. Tällaisia ovat esimerkiksi kriittiset infrastruktuurit.Lisäksi Helsingissä tapahtuu lähes päivittäin suuria yleisötapahtumia, mielenosoituksia, vakavia rikoksia tai erilaisia onnettomuuksia, jotka vaativat paljon poliisin resursseja ja johtamista. Kaupunkikameroiden välityksellä johtokeskuksella on myös reaaliaikainen näköala isoon osaan kaupungin keskeisimmistä paikoista.Yleisjohtaja päättää ja on vastuussaJohtokeskuksessa tilannetta johtaa yleisjohtaja, joka voi vastata samalla kertaa yhden tai useamman poliisilaitoksen yleisjohdosta. Yleisjohtaja johtaa poliisin operatiivisen toiminnan kokonaisuutta ja kaikki hänen alueellaan työskentelevät poliisimiehet ovat lähtökohtaisesti hänen alaisuudessaan.Yleisjohtajalle on määritelty lainsäädännössä erityistä toimivaltaa. Hän päättää muun muassa kiinniotoista ja kotietsinnöistä sekä voi tarvittaessa käynnistää salaisten pakkokeinojen käytön. Lisäksi hän vähintään hyväksyy yksittäisen operaation toimintasuunnitelmat sekä voimankäyttöohjeet ja valvoo toiminnan lainmukaisuutta.Yleisjohtaja myös arvioi tilanteiden yhteiskunnallista merkitystä ja esimerkiksi sitä, pitääkö käynnissä olevista tilanteista viestiä tiedotusvälineille ja kansalaisille tai esimerkiksi välittää tietoa muille viranomaisille. — Hyvällä johtamisella toiminta on asianmukaista, resursseja käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä päästään haluttuun lopputulokseen, ylikomisario Patrik Karlsson kertoo. Poliisi on ensimmäisenä paikallaPoliisissa ylläpidetään osaamista ja johtokeskuksen henkilöstö osallistuu erilaisiin koulutuksiin ja valtakunnallisiin harjoitustilanteisiin säännöllisesti.Erityisen vaativat poliisitehtävät johdetaan Helsingin johtokeskuksesta käsin, sillä Helsingin poliisilaitoksella on siihen parhaat tilat ja valtakunnallisesti hyvä osaaminen ja resurssit. Myös valtakunnallinen valmiusyksikkö Karhu, on sijoitettu Helsinkiin.Erilaisten pelastustehtävien johto kuuluu pelastuslaitokselle, minkä lisäksi rajavartiolaitoksella sekä tullilla on omat erikseen säädetyt tehtävät. Muilta osin poliisi on kuitenkin usein ensimmäisenä paikalla oleva viranomainen ja johtaa turvallisuuden ylläpitämiseen sekä rikosten ja onnettomuuksien selvittämiseen liittyviä tehtäviä.
Helsingissä sijaitseva eteläinen johtokeskus on valmiudessa ympäri vuorokauden. Samasta paikasta johdetaan koko eteläisen Suomen poliisitoimintaa, aloitetaan rikostutkinnan toimenpiteet ja hoidetaan erityisen vaativat poliisitehtävät.
Suomen poliisin päivittäistä toimintaa johdetaan kahdesta johtokeskuksesta ja kahdeksasta tilannekeskuksesta. Johtokeskukset sijaitsevat Helsingissä ja Oulussa. Johtokeskuksissa on ympärivuorokautinen valmius paitsi johtaa poliisin päivittäistä operatiivista työtä, myös aloittaa välittömät esitutkintatoimenpiteet rikostapahtumissa.
Helsingin johtokeskuksen johtaja, ylikomisario Patrik Karlsson, kertoo esimerkin siitä, minkälaisia tilanteita johtokeskuksesta käsin voidaan selvittää.
Joitakin vuosia sitten rosvot saivat haltuunsa vanhuksen pankkikortin sekä tunnusluvun ja nostivat hänen tililtään 30 000 euroa. Valvontakamerakuvien ja rajavartiolaitoksen avulla saatiin selvitettyä, että epäillyt tekijät olivat suunnanneet satamaan. Kun rikolliset seilasivat laivalla kohti Ruotsia, johtokeskuksessa alettiin toimiin. Ensin yhteyttä otettiin laivan kapteeniin, sen jälkeen Ruotsin poliisiin ja syyttäjään eurooppalaista pidätysmääräystä varten.
— Johtokeskus sopi laivan kapteenin kanssa, että kiinniottoryhmä lentää helikopterilla laivalle ja ottaa epäillyt kiinni, Karlsson kertoo.
Näin toimittiin. Kiinnioton jälkeen laiva pysähtyi Maarianhaminassa, josta epäillyt toimitettiin yhteistyössä Ahvenanmaan poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa poliisivankilaan Turkuun. Rahoista saatiin takaisin 29 950 euroa. Kaikki toimenpiteet suoritettiin alle puolessa vuorokaudessa.
— Tapaus aiheutti poikkeuksellisen paljon työtä, mutta siinä onnistuttiin hyvän valtakunnallisen yhteistyön sekä päättäväisen ja aktiivisen toiminnan ansiosta. Tällainenkin operaatio suunniteltiin ja toteutettiin johtokeskuksessa muun päivittäistyön ohessa, Karlsson kertoo.
Kovat keikat ovat arkipäivää
Helsingin eteläisessä johtokeskuksessa työskentelee vakituinen henkilökunta vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Johtokeskus vastaa Helsingin alueen poliisitoiminnan johtamisesta taukoamatta, jonka lisäksi viitenä iltana viikossa pääkaupungista johdetaan myös kahdeksan muun poliisilaitoksen toimintaa.
Johtokeskuksessa työskentelevät yleisjohtajat, päivystäjät ja operatiivisen viestinnän asiantuntijat ovat jatkuvassa valmiudessa vastaanottamaan yllättäviä ja vaativia tilanteita. Yleisjohtaja on vähintään komisarion tasoinen virkamies ja johtokeskuksen päivystäjät ovat vanhempia tai ylikonstaapeleita. Tämän lisäksi johtokeskuksessa työskentelee viestinnän ammattilaisista koostuva operatiivinen viestintäryhmä.
Päivittäisen poliisitoiminnan ohella johtokeskuksesta johdetaan monipartiotehtäviä, suuria tapahtumia ja viranomaisyhteistyötä. Erilaiset haastavat tilanteet ovat poliisille arkipäivää. Kun jotain tapahtuu, tilannetta johtavaa organisaatiota ei rakenneta tyhjästä vaan se on olemassa valmiiksi ja siihen siirrytään vaivattomasti.
— Tilanneorganisaation kokoa kasvatetaan tarpeen mukaan, mutta kokemusten avulla vaativammatkin tilanteet ovat meille arkipäivää, ylikomisario Karlsson kertoo.
Eteläisen johtokeskuksen henkilökunnalla on vankka valtakunnallinen osaaminen muiden laitosten toiminta-alueista ja niiden erityiskohteista. Tällaisia ovat esimerkiksi kriittiset infrastruktuurit.
Lisäksi Helsingissä tapahtuu lähes päivittäin suuria yleisötapahtumia, mielenosoituksia, vakavia rikoksia tai erilaisia onnettomuuksia, jotka vaativat paljon poliisin resursseja ja johtamista. Kaupunkikameroiden välityksellä johtokeskuksella on myös reaaliaikainen näköala isoon osaan kaupungin keskeisimmistä paikoista.
Yleisjohtaja päättää ja on vastuussa
Johtokeskuksessa tilannetta johtaa yleisjohtaja, joka voi vastata samalla kertaa yhden tai useamman poliisilaitoksen yleisjohdosta. Yleisjohtaja johtaa poliisin operatiivisen toiminnan kokonaisuutta ja kaikki hänen alueellaan työskentelevät poliisimiehet ovat lähtökohtaisesti hänen alaisuudessaan.
Yleisjohtajalle on määritelty lainsäädännössä erityistä toimivaltaa. Hän päättää muun muassa kiinniotoista ja kotietsinnöistä sekä voi tarvittaessa käynnistää salaisten pakkokeinojen käytön. Lisäksi hän vähintään hyväksyy yksittäisen operaation toimintasuunnitelmat sekä voimankäyttöohjeet ja valvoo toiminnan lainmukaisuutta.
Yleisjohtaja myös arvioi tilanteiden yhteiskunnallista merkitystä ja esimerkiksi sitä, pitääkö käynnissä olevista tilanteista viestiä tiedotusvälineille ja kansalaisille tai esimerkiksi välittää tietoa muille viranomaisille.
— Hyvällä johtamisella toiminta on asianmukaista, resursseja käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä päästään haluttuun lopputulokseen, ylikomisario Patrik Karlsson kertoo.
Poliisi on ensimmäisenä paikalla
Poliisissa ylläpidetään osaamista ja johtokeskuksen henkilöstö osallistuu erilaisiin koulutuksiin ja valtakunnallisiin harjoitustilanteisiin säännöllisesti.
Erityisen vaativat poliisitehtävät johdetaan Helsingin johtokeskuksesta käsin, sillä Helsingin poliisilaitoksella on siihen parhaat tilat ja valtakunnallisesti hyvä osaaminen ja resurssit. Myös valtakunnallinen valmiusyksikkö Karhu, on sijoitettu Helsinkiin.
Erilaisten pelastustehtävien johto kuuluu pelastuslaitokselle, minkä lisäksi rajavartiolaitoksella sekä tullilla on omat erikseen säädetyt tehtävät. Muilta osin poliisi on kuitenkin usein ensimmäisenä paikalla oleva viranomainen ja johtaa turvallisuuden ylläpitämiseen sekä rikosten ja onnettomuuksien selvittämiseen liittyviä tehtäviä.
NordenBladet — Autoilija tavattu Nurmeksessa päihtyneenä sekä Joensuussa kortittomana.Miehen epäillään kuljettaneen henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena Nurmeksen Valtimon keskustassa tiistaipäivänä puoli neljän aikaan. Poliisin suorittaessa liikenteenvalvontaa henkilöauton kuljettaja puhalsi alkometriin 0,47 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, ja hänet kuljetettiin verikokeisiin asian varmistamiseksi. Asian käsittely jatkuu ja miestä epäillään tässä vaiheessa rattijuopumuksesta. Tiistai-iltana kello kuuden aikaan tapasi poliisi Joensuun Voimatiellä henkilöautolla liikkuneen miehen, jolla ei ole koskaan ollutkaan henkilöauton ajo-oikeutta. Tämä kortitta-ajo oli vuoden sisällä jo kahdeksas, josta mies jäi kiinni.
Autoilija tavattu Nurmeksessa päihtyneenä sekä Joensuussa kortittomana.
Miehen epäillään kuljettaneen henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena Nurmeksen Valtimon keskustassa tiistaipäivänä puoli neljän aikaan. Poliisin suorittaessa liikenteenvalvontaa henkilöauton kuljettaja puhalsi alkometriin 0,47 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, ja hänet kuljetettiin verikokeisiin asian varmistamiseksi. Asian käsittely jatkuu ja miestä epäillään tässä vaiheessa rattijuopumuksesta.
Tiistai-iltana kello kuuden aikaan tapasi poliisi Joensuun Voimatiellä henkilöautolla liikkuneen miehen, jolla ei ole koskaan ollutkaan henkilöauton ajo-oikeutta. Tämä kortitta-ajo oli vuoden sisällä jo kahdeksas, josta mies jäi kiinni.
NordenBladet — Hämeen poliisilaitoksen ajantasaiset yhteystiedot median käyttöön löytyvät jatkossa poliisin mediapalvelusta.Mediapalveluun kirjaudutaan sivulla media.poliisi.fi. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
Hämeen poliisilaitoksen ajantasaiset yhteystiedot median käyttöön löytyvät jatkossa poliisin mediapalvelusta.
Mediapalveluun kirjaudutaan sivulla media.poliisi.fi. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
NordenBladet — Kirkkonummen Masalassa tapahtui tiistaina 31.1. noin kello 15 väkivallanteko, jossa useampi henkilö sai vammoja.Ulkona tapahtuneessa keskinäisessä välienselvittelyssä useampi osallinen sai jonkin asteisia vammoja. Pian tekojen jälkeen otettiin kiinni kolme henkilöä. Tilanne ei aiheuttanut vaaraa sivullisille, eikä poliisin esimerkiksi tarvinnut rajoittaa alueella liikkumista.Tapahtuneen esitutkinta on alussa, ja kaikkia tapahtuman osallisia ei ole vielä tavoitettu. Tästä tutkinnallisesta syystä poliisi ei tässä vaiheessa kerro asiasta yksityiskohtaisemmin. Poliisi tiedottaa tapahtuneesta mahdollisesti esitutkinnan edettyä.
Kirkkonummen Masalassa tapahtui tiistaina 31.1. noin kello 15 väkivallanteko, jossa useampi henkilö sai vammoja.
Ulkona tapahtuneessa keskinäisessä välienselvittelyssä useampi osallinen sai jonkin asteisia vammoja. Pian tekojen jälkeen otettiin kiinni kolme henkilöä. Tilanne ei aiheuttanut vaaraa sivullisille, eikä poliisin esimerkiksi tarvinnut rajoittaa alueella liikkumista.
Tapahtuneen esitutkinta on alussa, ja kaikkia tapahtuman osallisia ei ole vielä tavoitettu. Tästä tutkinnallisesta syystä poliisi ei tässä vaiheessa kerro asiasta yksityiskohtaisemmin. Poliisi tiedottaa tapahtuneesta mahdollisesti esitutkinnan edettyä.
NordenBladet — Vuonna 2022 Lounais-Suomen poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin 4 700 pahoinpitelyrikosta. Pahoinpitelyjen määrä on kasvanut yli 21 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana.Niin pahoinpitelyt kuin väkivaltarikokset yleensä ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella.Siinä missä koronavuosina pahoinpitelyt painottuivat koteihin ja muihin yksityisiin paikkoihin, vuonna 2022 tilastoissa tapahtui muutos ja yhä useampi poliisille ilmoitettu pahoinpitely tapahtui yleisellä paikalla. Viime vuonna Lounais-Suomen poliisi kirjasi 2 101 yleisellä paikalla tapahtunutta pahoinpitelyä, mikä tarkoittaa lähes kuutta pahoinpitelyä joka päivä. Kokonaismäärä on 17,5 prosenttia enemmän kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019.Kasvua selittävät osittain koronatilanteen hellittäminen ja sen myötä ravintola- ja yöelämän virkoaminen, festivaalit ja muut tapahtumat. Mutta taustalla on muutakin. – Jo nyt on nähtävissä, että erityisesti nuorten kynnys väkivallan käyttämiseen konfliktitilanteissa on selvästi madaltunut, sanoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Risto Lammi.Lapsille ja perheille tukea varhaisessa vaiheessaTilastoja synkentää erityisesti nuorten väkivaltarikollisuus. Vuonna 2022 Lounais-Suomessa poliisille ilmoitettiin 455 henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta, jossa epäilty tekijä oli alle 15-vuotias.Määrä on 43 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna ja jopa 2,5-kertainen vuoteen 2018 verrattuna.– Poliisi pyrki puuttumaan tilanteeseen valvonnan ja moniammatillisen Ankkuritoiminnan avulla, mutta siitä huolimatta nuorten väkivaltarikollisuus jatkoi kasvuaan myös vuoden loppupuolella, Lammi toteaa.Hän korostaa, että nuorten väkivaltarikollisuuden kitkemiseksi tarvitaan kaikkien viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyötä, mitä muun muassa Turussa on lisätty entisestään.Lammin mukaan lasten ja heidän perheidensä tukeminen pitäisi huomioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hän lisäksi muistuttaa, että väkivaltaisesti käyttäytyvät nuoret ovat lopulta hyvin pieni joukko ja joidenkin kohdalla rikoskierre on nuoresta iästä huolimatta jo hyvin pitkällä ja elämässä on monesti paljon muitakin ongelmia. Tehostetulla valvonnalla puututtiin pahoinpitelyrikosten kasvuunYleisillä paikoilla tapahtuneet väkivaltarikokset painoivat nk. katuturvallisuusindeksin edellisvuotta alemmas.Lounais-Suomen poliisi reagoi tilanteeseen lisäämällä valvontaa yleisillä paikoilla erityisesti alueen suurimmissa kaupungeissa. Toisin sanottuna poliisi on viime syksystä lähtien ollut entistä näkyvämmin esillä katukuvassa.– Syksyn kuluessa valvonta alkoi vaikuttaa; tilanne yleisillä paikoilla rauhoittui ja pahoinpitelyt kääntyivät laskuun. Kun vielä heinäkuussa poliisille ilmoitettiin 317 yleisellä paikalla tapahtunutta pahoinpitelyä, joulukuussa niitä kirjattiin enää 151, Lammi sanoo.Tehostetun valvonnan myötä valvontaindeksi nousi ja vastaavasti häiriöindeksi laski.Yleisten paikkojen tehostettua valvontaa jatketaan Lounais-Suomessa ja ennalta estävän painotuksen vuoksi sen odotetaan näkyvän vuonna 2023 niin hälytystehtävien kuin rikosilmoitustenkin vähenemisenä.Lounais-Suomen poliisilaitos esitteli medialle vuoden 2022 toimintalukuja, ilmiöitä ja tapahtumia keskiviikkona 1. helmikuuta järjestetyssä tilaisuudessa. Tässä muutamia nostoja vuodesta 2022:Rikoslakirikosten määrän laskutrendi jatkui. Kaikkiaan rikoksia kirjattiin noin 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.Liikennerikoksia tilastoitiin lähes 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän.Koteihin (-19 %) ja kesämökeille (-7 %) tehtiin huomattavasti edellisvuotta vähemmän varkauksia. Lounais-Suomessa tehtiin 8 epäiltyä henkirikosta vuonna 2022 (vuonna 2021 11 kpl).Huumausainerikoksia kirjattiin noin 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän.Lounais-Suomessa oli 20 prosenttia vähemmän kotihälytyksiä kuin vuonna 2021.Lupahallinnossa oli todella kiireinen vuosi: esimerkiksi passeja myönnettiin 23 prosenttia enemmän kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019.
Vuonna 2022 Lounais-Suomen poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin 4 700 pahoinpitelyrikosta. Pahoinpitelyjen määrä on kasvanut yli 21 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana.
Niin pahoinpitelyt kuin väkivaltarikokset yleensä ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella.
Siinä missä koronavuosina pahoinpitelyt painottuivat koteihin ja muihin yksityisiin paikkoihin, vuonna 2022 tilastoissa tapahtui muutos ja yhä useampi poliisille ilmoitettu pahoinpitely tapahtui yleisellä paikalla.
Viime vuonna Lounais-Suomen poliisi kirjasi 2 101 yleisellä paikalla tapahtunutta pahoinpitelyä, mikä tarkoittaa lähes kuutta pahoinpitelyä joka päivä. Kokonaismäärä on 17,5 prosenttia enemmän kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019.
Kasvua selittävät osittain koronatilanteen hellittäminen ja sen myötä ravintola- ja yöelämän virkoaminen, festivaalit ja muut tapahtumat. Mutta taustalla on muutakin.
– Jo nyt on nähtävissä, että erityisesti nuorten kynnys väkivallan käyttämiseen konfliktitilanteissa on selvästi madaltunut, sanoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Risto Lammi.
Lapsille ja perheille tukea varhaisessa vaiheessa
Tilastoja synkentää erityisesti nuorten väkivaltarikollisuus. Vuonna 2022 Lounais-Suomessa poliisille ilmoitettiin 455 henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta, jossa epäilty tekijä oli alle 15-vuotias.
Määrä on 43 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna ja jopa 2,5-kertainen vuoteen 2018 verrattuna.
– Poliisi pyrki puuttumaan tilanteeseen valvonnan ja moniammatillisen Ankkuritoiminnan avulla, mutta siitä huolimatta nuorten väkivaltarikollisuus jatkoi kasvuaan myös vuoden loppupuolella, Lammi toteaa.
Hän korostaa, että nuorten väkivaltarikollisuuden kitkemiseksi tarvitaan kaikkien viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyötä, mitä muun muassa Turussa on lisätty entisestään.
Lammin mukaan lasten ja heidän perheidensä tukeminen pitäisi huomioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hän lisäksi muistuttaa, että väkivaltaisesti käyttäytyvät nuoret ovat lopulta hyvin pieni joukko ja joidenkin kohdalla rikoskierre on nuoresta iästä huolimatta jo hyvin pitkällä ja elämässä on monesti paljon muitakin ongelmia.
Yleisillä paikoilla tapahtuneet väkivaltarikokset painoivat nk. katuturvallisuusindeksin edellisvuotta alemmas.
Lounais-Suomen poliisi reagoi tilanteeseen lisäämällä valvontaa yleisillä paikoilla erityisesti alueen suurimmissa kaupungeissa. Toisin sanottuna poliisi on viime syksystä lähtien ollut entistä näkyvämmin esillä katukuvassa.
– Syksyn kuluessa valvonta alkoi vaikuttaa; tilanne yleisillä paikoilla rauhoittui ja pahoinpitelyt kääntyivät laskuun. Kun vielä heinäkuussa poliisille ilmoitettiin 317 yleisellä paikalla tapahtunutta pahoinpitelyä, joulukuussa niitä kirjattiin enää 151, Lammi sanoo.
Tehostetun valvonnan myötä valvontaindeksi nousi ja vastaavasti häiriöindeksi laski.
Yleisten paikkojen tehostettua valvontaa jatketaan Lounais-Suomessa ja ennalta estävän painotuksen vuoksi sen odotetaan näkyvän vuonna 2023 niin hälytystehtävien kuin rikosilmoitustenkin vähenemisenä.
Lounais-Suomen poliisilaitos esitteli medialle vuoden 2022 toimintalukuja, ilmiöitä ja tapahtumia keskiviikkona 1. helmikuuta järjestetyssä tilaisuudessa. Tässä muutamia nostoja vuodesta 2022:
Rikoslakirikosten määrän laskutrendi jatkui. Kaikkiaan rikoksia kirjattiin noin 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.
Liikennerikoksia tilastoitiin lähes 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Koteihin (-19 %) ja kesämökeille (-7 %) tehtiin huomattavasti edellisvuotta vähemmän varkauksia.
Lounais-Suomessa tehtiin 8 epäiltyä henkirikosta vuonna 2022 (vuonna 2021 11 kpl).
Huumausainerikoksia kirjattiin noin 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Lounais-Suomessa oli 20 prosenttia vähemmän kotihälytyksiä kuin vuonna 2021.
Lupahallinnossa oli todella kiireinen vuosi: esimerkiksi passeja myönnettiin 23 prosenttia enemmän kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019.
