NordenBladet — Itä-Uudenmaan poliisi on kohdentanut tehostettua valvontaa Vantaan Kivistöön kesäkuun alusta lähtien. Tehostettu valvonta jatkuu koko kesän ja syksyn ajan.Asiasta tiedotettiin aiemmin 7. kesäkuuta. – Poliisipartioidemme valvontatehtävien määrä Kivistön alueella on noussut merkittävästi kesäkuun aikana. Valvonta ei ole suinkaan ollut pelkkää perinteistä autopartiointia, vaan partiot ovat jalkautuneet alueelle, kohdanneet ihmisiä ja kuunnelleet heidän huoliaan. Samalla on aktiivisesti puututtu alueella havaittuihin ongelmiin, kertoo ylikomisario Jussi Huhtela.Erityisesti poliisin on puuttunut päihteiden käyttöön ja niistä johtuviin häiriöihin julkisilla paikoilla. Poliisi on myös kohdistanut alueelle huumausaineiden myynnin valvontaa. Virheelliseen pysäköintiin ja autojen kuljettamiseen jalkakäytävillä sekä Kivistön suurilla aukioilla ollaan myös puututtu.- Poliisi ja Vantaan kaupunki järjestivät kesäkuussa tapaamisen yhteisen haasteen ratkaisemiseksi ja myös kaupunki ryhtyy toimiin asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi. Muun muassa jalankulku- ja pyöräilyväylien sekä alueella sijaitsevien aukioiden liikennöintiä pyritään rajoittamaan ajoesteillä. Myös kaupungin pysäköinninvalvonta on tehostanut valvontaa alueella, kertoo Vantaan kaupungin poliisikoordinaattori, rikoskomisario Sami Heikkilä.Hätäkeskus välittää poliisille kuuluvia hälytystehtäviä Kivistöön viikkotasolla noin 20- 40. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista arvioida nyt tehtävän tehostetun valvonnan vaikuttavuutta hälytystehtävien määrään. Poliisi arvioi kuitenkin, että keskipitkän aikavälin tarkastelussa valvonta tulee vaikuttamaan julkisille paikoille kohdentuvien hälytystehtävien osuuteen. Nyt poliisille välitettävien hälytystehtävien määrä on tavanomainen verrattuna vastaavan kokoiseen asutusalueeseen Vantaalla.- Positiivista on ollut huomata, että näinkin lyhyessä ajassa poliisille Kivistöstä tehtyjen rikosilmoitusten määrä on ollut laskeva. Laskua on ollut erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuneissa ilmoituksissa. Näidenkään rikosten osuus ei ole Kivistössä poikkeavaa muihin alueisiin verrattuna, Huhtela toteaa.Poliisin valvonnalla tarkoitus lisätä asumisviihtyvyyttäPoliisin aktiivisella valvonnalla, läsnäololla julkisilla paikoilla sekä puuttumisella Kivistön asukkaiden kokemiin häiriöihin uskotaan vakaasti olevan vaikutusta asukkaiden turvallisuuden tunteeseen ja asumisviihtyvyyteen.- Haluamme alueemme asukkaiden kokevan, että poliisi on helposti lähestyttävä, arjessa läsnä oleva toimija, sanoo Huhtela.Yhteistyössä on voimaaPoliisi tekee asiassa aktiivisesti yhteistyötä vantaan kaupungin lisäksi hyvinvointialueen eri viranomaistoimijoiden kanssa.- Yhteistyössä on voimaa ja parannuksia saadaan vain puhaltamalla yhteen hiileen. Keskustelemalla, aktiivisesti tietoa vaihtamalla ja yhteisiin ratkaisuihin pyrkimällä pääsemme parhaisiin tuloksiin, Huhtela toteaa.
Itä-Uudenmaan poliisi on kohdentanut tehostettua valvontaa Vantaan Kivistöön kesäkuun alusta lähtien. Tehostettu valvonta jatkuu koko kesän ja syksyn ajan.
– Poliisipartioidemme valvontatehtävien määrä Kivistön alueella on noussut merkittävästi kesäkuun aikana. Valvonta ei ole suinkaan ollut pelkkää perinteistä autopartiointia, vaan partiot ovat jalkautuneet alueelle, kohdanneet ihmisiä ja kuunnelleet heidän huoliaan. Samalla on aktiivisesti puututtu alueella havaittuihin ongelmiin, kertoo ylikomisario Jussi Huhtela.
Erityisesti poliisin on puuttunut päihteiden käyttöön ja niistä johtuviin häiriöihin julkisilla paikoilla. Poliisi on myös kohdistanut alueelle huumausaineiden myynnin valvontaa. Virheelliseen pysäköintiin ja autojen kuljettamiseen jalkakäytävillä sekä Kivistön suurilla aukioilla ollaan myös puututtu.
– Poliisi ja Vantaan kaupunki järjestivät kesäkuussa tapaamisen yhteisen haasteen ratkaisemiseksi ja myös kaupunki ryhtyy toimiin asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi. Muun muassa jalankulku- ja pyöräilyväylien sekä alueella sijaitsevien aukioiden liikennöintiä pyritään rajoittamaan ajoesteillä. Myös kaupungin pysäköinninvalvonta on tehostanut valvontaa alueella, kertoo Vantaan kaupungin poliisikoordinaattori, rikoskomisario Sami Heikkilä.
Hätäkeskus välittää poliisille kuuluvia hälytystehtäviä Kivistöön viikkotasolla noin 20- 40. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista arvioida nyt tehtävän tehostetun valvonnan vaikuttavuutta hälytystehtävien määrään. Poliisi arvioi kuitenkin, että keskipitkän aikavälin tarkastelussa valvonta tulee vaikuttamaan julkisille paikoille kohdentuvien hälytystehtävien osuuteen. Nyt poliisille välitettävien hälytystehtävien määrä on tavanomainen verrattuna vastaavan kokoiseen asutusalueeseen Vantaalla.
– Positiivista on ollut huomata, että näinkin lyhyessä ajassa poliisille Kivistöstä tehtyjen rikosilmoitusten määrä on ollut laskeva. Laskua on ollut erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuneissa ilmoituksissa. Näidenkään rikosten osuus ei ole Kivistössä poikkeavaa muihin alueisiin verrattuna, Huhtela toteaa.
Poliisin valvonnalla tarkoitus lisätä asumisviihtyvyyttä
Poliisin aktiivisella valvonnalla, läsnäololla julkisilla paikoilla sekä puuttumisella Kivistön asukkaiden kokemiin häiriöihin uskotaan vakaasti olevan vaikutusta asukkaiden turvallisuuden tunteeseen ja asumisviihtyvyyteen.
– Haluamme alueemme asukkaiden kokevan, että poliisi on helposti lähestyttävä, arjessa läsnä oleva toimija, sanoo Huhtela.
Yhteistyössä on voimaa
Poliisi tekee asiassa aktiivisesti yhteistyötä vantaan kaupungin lisäksi hyvinvointialueen eri viranomaistoimijoiden kanssa.
– Yhteistyössä on voimaa ja parannuksia saadaan vain puhaltamalla yhteen hiileen. Keskustelemalla, aktiivisesti tietoa vaihtamalla ja yhteisiin ratkaisuihin pyrkimällä pääsemme parhaisiin tuloksiin, Huhtela toteaa.
NordenBladet — Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan painoalalla toimivaan yritykseen liittyvässä kokonaisuudessa. Esitutkinta mikkeliläisen yrityksen toiminnasta aloitettiin vuonna 2019, ja tutkinnassa on selvitetty myös kolmeen muuhun yritykseen liittyviä rikosepäilyjä.Kokonaisuudessa rikosnimikkeinä ovat törkeä veropetos, törkeä velallisen epärehellisyys, törkeä kirjanpitorikos ja rekisterimerkintärikos. Tutkinnassa on selvitetty myös saadun rikoshyödyn osalta törkeitä rahanpesurikoksia. Rikosten epäillään ajoittuneen vuosien 2019-2020 väliselle ajalle. Rikoksesta epäillyt henkilöt ovat tekoaikaan olleet yrityksen vastuuasemissa tai toimineet yritystoiminnan taustalla. Epäillyt ovat Suomen ja Viron kansalaisia. – Esitutkinnassa tehdyn selvityksen perusteella rikoksen kokonaishyödyn arvioidaan olevan 7,9 miljoonaa euroa. Yrityksen epäillään yrittäneen muun muassa myydä yhtiön kalustoa eteenpäin toiselle yritykselle, joka on myös ollut epäiltyjen omistuksessa. Rikoshyötyä on myös siirretty epäiltyjen tai heidän lähipiirinsä hallinnoimiin muihin yrityksiin Suomessa ja Virossa, toteaa Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jarkko Timonen.Itä-Suomen poliisilaitos tutkii samaan asiakokonaisuuteen liittyen epäiltyä ympäristön turmelemista. Yrityksen epäillään toiminnan loppumisen jälkeen jättäneen toimitiloihin käytettyjä vaarallisia jätteitä ja kemikaaleja.Esitutkinta on valmistunut ja siirtynyt syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjäalueelle.
Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan painoalalla toimivaan yritykseen liittyvässä kokonaisuudessa. Esitutkinta mikkeliläisen yrityksen toiminnasta aloitettiin vuonna 2019, ja tutkinnassa on selvitetty myös kolmeen muuhun yritykseen liittyviä rikosepäilyjä.
Kokonaisuudessa rikosnimikkeinä ovat törkeä veropetos, törkeä velallisen epärehellisyys, törkeä kirjanpitorikos ja rekisterimerkintärikos. Tutkinnassa on selvitetty myös saadun rikoshyödyn osalta törkeitä rahanpesurikoksia. Rikosten epäillään ajoittuneen vuosien 2019-2020 väliselle ajalle. Rikoksesta epäillyt henkilöt ovat tekoaikaan olleet yrityksen vastuuasemissa tai toimineet yritystoiminnan taustalla. Epäillyt ovat Suomen ja Viron kansalaisia.
– Esitutkinnassa tehdyn selvityksen perusteella rikoksen kokonaishyödyn arvioidaan olevan 7,9 miljoonaa euroa. Yrityksen epäillään yrittäneen muun muassa myydä yhtiön kalustoa eteenpäin toiselle yritykselle, joka on myös ollut epäiltyjen omistuksessa. Rikoshyötyä on myös siirretty epäiltyjen tai heidän lähipiirinsä hallinnoimiin muihin yrityksiin Suomessa ja Virossa, toteaa Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jarkko Timonen.
Itä-Suomen poliisilaitos tutkii samaan asiakokonaisuuteen liittyen epäiltyä ympäristön turmelemista. Yrityksen epäillään toiminnan loppumisen jälkeen jättäneen toimitiloihin käytettyjä vaarallisia jätteitä ja kemikaaleja.
Esitutkinta on valmistunut ja siirtynyt syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjäalueelle.
NordenBladet — Oulussa vietettiin varsin tavanomainen kesäyö poliisin tehtävärintamalla, tehtäväilmoituksia kirjattiin 85 kappaletta. Suviseura-alueelle saapui runsaasti vieraita.Oulun alueen poliisia työllisti yön aikana tavanomaiset häiriökäyttäytymiset, kotihälytykset sekä humalaisten säilöönotot.Oulun keskustassa tapahtui henkilöauton ja moottoripyörän välinen liikenneonnettomuus kaistanvaihtotilanteessa. Motoristi toimitettiin lääkärintarkastukseen, vammojen laadusta ei ole tarkempia tietoja. Molemmat kuljettajat olivat selvinpäin.Kempeleessä tapahtui mopon ja mönkijän välinen peräänajokolari. Mopedin kuljettaja ei havainnut riittävän ajoissa pysähtynyttä mönkijää, vaan törmäsi tämän perään. Osalliset eivät loukkaantuneet onnettomuudessa ja paikalla käynyt partio sai hoidettua tapauksen sakolla.Aamuyöllä Vaalassa suistui pakettiauto Kylmälänkyläntiellä ojaan. Pakettiauton kuljettajalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta, lisäksi kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Pudasjärvellä pidetään tulevana viikonloppuna Suviseurat. Torstaina alueelle saapui runsaasti vieraita, ajoneuvojonot olivat pitkiä, mutta liikenne sujui ilman onnettomuuksia.
Oulussa vietettiin varsin tavanomainen kesäyö poliisin tehtävärintamalla, tehtäväilmoituksia kirjattiin 85 kappaletta. Suviseura-alueelle saapui runsaasti vieraita.
Oulun alueen poliisia työllisti yön aikana tavanomaiset häiriökäyttäytymiset, kotihälytykset sekä humalaisten säilöönotot.
Oulun keskustassa tapahtui henkilöauton ja moottoripyörän välinen liikenneonnettomuus kaistanvaihtotilanteessa. Motoristi toimitettiin lääkärintarkastukseen, vammojen laadusta ei ole tarkempia tietoja. Molemmat kuljettajat olivat selvinpäin.
Kempeleessä tapahtui mopon ja mönkijän välinen peräänajokolari. Mopedin kuljettaja ei havainnut riittävän ajoissa pysähtynyttä mönkijää, vaan törmäsi tämän perään. Osalliset eivät loukkaantuneet onnettomuudessa ja paikalla käynyt partio sai hoidettua tapauksen sakolla.
Aamuyöllä Vaalassa suistui pakettiauto Kylmälänkyläntiellä ojaan. Pakettiauton kuljettajalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta, lisäksi kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Pudasjärvellä pidetään tulevana viikonloppuna Suviseurat. Torstaina alueelle saapui runsaasti vieraita, ajoneuvojonot olivat pitkiä, mutta liikenne sujui ilman onnettomuuksia.
NordenBladet — Päästöt laskevat energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen kansallisten tavoitteiden sekä EU-tasolla asetettujen velvoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti toimia on tehtävä maankäyttösektorilla ja taakanjakosektorilla.Valtioneuvosto antoi torstaina 27. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja ilmastotavoitteita. Päästökauppa- ja taakanjakosektorilla raportoidaan päästöjä ja maankäyttösektorilla eri maankäyttöluokkien päästöjä ja nieluja. Ilmastovuosikertomuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöt laskivat 11 prosenttia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Päästöt laskevat jopa odotettua nopeammin energian- ja lämmöntuotannossa päästökauppasektorilla, jossa päästöt laskivat jopa 19 prosenttia edellisvuodesta. Positiivisen kehityksen taustalla oli erityisesti kivihiilen ja turpeen kulutuksen merkittävä lasku. Samalla ydin- ja tuulivoiman osuudet energiantuotannossa kasvoivat. ”Sähköntuotantomme on jo nyt lähes päästötöntä ja pystymme myös vauhdittamaan fossiilisten päästöjen laskua edelleen. Ydinvoima on tärkeä osa ratkaisua. Mittakaavaltaan hiilidioksidin talteenotto tehtaiden piipuista on suurin mahdollisuus, ja sille kehitämme kannusteita. Suurin haasteemme on maankäyttösektorin mittava nieluvaje, jonka vahvistamiseksi valmistelemme toimenpiteitä“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Uusia toimia tarvitaan ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat. Arvioiden mukaan lisätoimien tarve hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035 vastaa suuruudeltaan lähes puolta Suomen tämänhetkisistä kokonaispäästöistä, eli lisätoimien tarve olisi noin 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisätoimia tarvitaankin kaikilla sektoreilla. Laissa on asetettu tavoite myös vuodelle 2030. Lain mukaan kokonaispäästöjä, eli taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin yhteenlaskettuja päästöjä, on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ennustettu kehitys on lähellä tavoitetasoa mutta vaatii vielä lisäponnisteluita. Lisätoimien tarve vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi on 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Taakanjakosektorin EU-velvoitteen saavuttamisessa epävarmuuttaTaakanjakosektorin päästöt laskivat 5,3 prosenttia vuonna 2023. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Päästöt laskivat kaikissa päästöluokissa, myös liikenteessä ja maataloudessa, jotka ovat sektorin suurimmat päästölähteet. Maatalouden päästöt vähenivät prosentin verran. Liikenteen päästöt vähenivät noin neljä prosenttia.
”Autoilu ei puhdistu hetkessä, mutta puhdistuu kuitenkin. Olemme päättäneet jatkaa sähköisten työsuhdeautojen veroporkkanaa, jota ala on pitänyt tärkeimpänä apuna viime vuosien sähköautobuumille. Suomi ottaa käyttöön EU:n uuden polttoaineenjakelijoiden päästökauppajärjestelmän, joka vahvistaa päästöhinnoittelua tuntuvasti”, Mykkänen huomioi. Taakanjakosektorilla Suomen EU-tasolla määritetty velvoite on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tällä hetkellä on epävarmuutta siitä, onnistuuko Suomi tässä tavoitteessa.Kokonaisuudessaan taakanjakosektorin päästöt ovat laskeneet hitaasti verrattuna päästökauppasektoriin ja suhteessa ilmastotavoitteisiin. Tähän mennessä Suomi on pysynyt vuotuisten kiintiöiden puitteissa, mutta päästövähennyksiä tarvitaan lisää kiintiöiden pienetessä mentäessä kohti vuotta 2030.Maankäyttösektori jäämässä kauas kauden 2021-2025 EU-velvoitteistaMaankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuosittain, mutta nielu on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Maankäyttösektori palasi pikaennakkotietojen mukaan pieneksi nettonieluksi vuonna 2023, mutta tiedot tarkentuvat myöhemmin. Maankäyttösektori on ollut päästölähde vuosina 2018, 2021 ja 2022. Tämän hetken arvion mukaan Suomi on jäämässä kauas kauden 2021–2025 EU-velvoitteista maankäyttösektorilla. Vajeen kattamiseksi Suomen on mahdollista pyrkiä ostamaan nieluyksiköitä muilta jäsenmailta. Jos velvoitetta ei saavuteta tämänkään jälkeen, tulisi vaje kattaa taakanjakosektorin lisätoimilla. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta jo entuudestaan tiukkojen velvoitteiden vuoksi. Tällöin Suomi joutuisi todennäköisesti hankkimaan taakanjakosektorin päästöyksiköitä muilta jäsenmailta. Sekä maankäyttösektorin että taakanjakosektorin yksiköiden saatavuudesta ja hinnasta ei ole varmuutta. Ilmastotoimista linjataan valmisteilla olevissa strategioissa ja suunnitelmissa Ilmastovuosikertomus kokoaa tietopohjaa tuleviin suunnitelmiin, joissa linjataan ilmastotoimista. Energia- ja ilmastostrategia sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Siinä tarkastellaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Strategian valmistelun yhteydessä linjataan hallitusohjelman mukaisesta päästövelan lyhennysohjelmasta, jonka tarkoituksena on vuosikymmenen alusta lähtien kertyneen päästövelan kääntäminen laskuun. Valmisteilla olevassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) linjataan taakanjakosektorin toimista. Suunnitelmat valmistellaan rinnakkain ja niiden on määrä valmistua vuonna 2025.
Hallitus on myös sitoutunut jatkamaan maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavia toimia toimeenpanemalla Kansallisen metsästrategia 2035:n. Lisäksi valmistelussa on metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti.Ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumisesta tulee yhä tärkeämpääKansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpano käynnistyi vuonna 2023. Uudet ilmastoriskeihin liittyvät tietoaineistot auttavat kohdistamaan sopeutumistoimia oikein. Ilmastoriskien tunnistaminen ja sopeutumistoimien suunnittelu etenivät myös Suomen alueilla ja kunnissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on tärkeää aktiivisesti varautua ja riskejä ennakoida osana eri toimialojen omaa suunnittelua.Lisätiedot:Lyydia Ylönen (poliittiset kysymykset) ministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]Hanne Siikavirta (ilmastovuosikertomus) neuvotteleva virkamies p. 0295 250 049 [email protected]
Päästöt laskevat energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen kansallisten tavoitteiden sekä EU-tasolla asetettujen velvoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti toimia on tehtävä maankäyttösektorilla ja taakanjakosektorilla.
NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten seurantakatsaukset vuosilta 2020–2023 ovat valmistuneet. Seurantakatsaukset käsittelevät pääministeri Sanna Marinin hallituksen neuvottelemia MAL-sopimuksia.ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö tiedottavatValtio solmi MAL-sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kanssa vuonna 2020 ja Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seutujen kanssa vuonna 2021. Sopimuksissa valtio ja kaupunkiseudut määrittelivät yhteiset tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle, lähivuosien asuntotuotannolle sekä kestävää liikkumista ja liikennejärjestelmää kehittäviin toimenpiteisiin.Asuntotuotanto kasvoi jopa ennätyslukemiinKaupunkiseutujen väestömäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvua, joten asuntotuotannon vauhdittaminen oli yksi keskeisiä sopimusten tavoitteita.Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla kunnianhimoiset asuntotuotantotavoitteet ylitettiin. Esimerkiksi Helsingin seudulle valmistui yli 77 000 asuntoa, kun tavoite oli 66 000 asuntoa. Tampereen seudulle valmistui 21 600 asuntoa, kun tavoite oli 13 400.Kaavoittamalla riittävästi sopimuskauden aikana kaupunkiseutujen kunnat huolehtivat myös siitä, että edellytykset asuntorakentamiselle ovat hyvät myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Helsingin seudulla kaavoitettiin sopimuskauden aikana 5,4 miljoonaa neliökilometriä rakennusoikeutta asumiselle.Seuduille syntyi myös merkittävä määrä valtion tukemia asuntoja. Esimerkiksi Jyväskylän seudulle valmistuneista asunnoista noin kolmannes oli valtion tukemia. Kaupunkiseuduilla kiinnitettiin huomiota myös asuntotuotannon laatuun ja monipuolisuuteen sekä asuinalueiden tasapainoiseen kehittämiseen ja eriytymisen ehkäisyyn.Rakentaminen kohdentui entistä vahvemmin kestävän liikkumisen vyöhykkeilleMAL-sopimusten keskeisenä tavoitteena on ohjata kaavoituksella asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista siten, että liikkumiseen liittyvät valinnat ovat kestäviä. Tämä edistää arjen sujuvuutta ja yhdyskuntarakenteen kestävyyttä. Kestävää liikkumista ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne.Sopimuskaudella asuinrakentaminen ja kaavoitus kohdistuivat kaupunkiseuduilla entistä vahvemmin keskustoihin ja kestävästi saavutettaville alueille, joilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Esimerkiksi Turun MAL-kaupunkiseudulla uusista asunnoista 78 prosenttia rakennettiin kestävän liikkumisen vyöhykkeille, ja Tampereen seudulla asuntotuotannosta 84 prosenttia kohdistui keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille.Kestävän liikkumisen edellytykset paranivatLiikenteen panostukset kohdistuivat erityisesti kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen.Koronavuosien 2020–2021 jälkeen joukkoliikenteen käytössä on rikottu ennätyksiä Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Oulun seudulla joukkoliikenteen 10 miljoonan matkamäärän raja ylittyi ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Myös Helsingin seudulla kestävien kulkutapojen osuus kasvoi pitkäjänteisen MAL-yhteistyön ansioista.Valtion tuella joukkoliikenteeseen on ollut merkittävä vaikutus. Esimerkiksi Kuopion kaupunkiseudulla on lisätty joukkoliikenteen vuoroja, kehitetty matkaketjuja ja varmistettu lippujen hintojen kilpailukykyisyys. Jyväskylän seudulla on onnistuneesti laajennettu joukkoliikenteen toimialuetta kattamaan lähes koko kaupunkiseutu.Myös kävelyn ja pyöräilyn edellytykset paranivat. Valtio tuki niitä valtionavustuksin ja kustannustehokkain hankkein. Esimerkiksi Lahden seudulla toteutettiin pyörien pysäköintipaikkoja, kevyen liikenteen väyliä, määriteltiin pyöräilyn pääverkko ja otettiin käyttöön kaupunkipyöräjärjestelmä Lahdessa.Monia kestävää liikkumista tukevia hankkeita käyntiinRaitiotiehankkeet edistyivät suunnitellusti. Tampereen seudulla raitiotie laajeni Hatanpään suuntaan ja toisen vaiheen rakentaminen eteni kohti Lentävänniemeä. Helsingin seudulla edistyi Vantaan raitiotien sekä Vihdintien ja Viikin–Malmin pikaraitioteiden suunnittelu. Turun seudulla eteni Turun raitiotien suunnittelu.Sopimuskaudella toteutettiin investointeja, jotka tukevat raideliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä. Helsingin seudulla pääradan Pasila–Riihimäki-välin ja Helsinki–Pasila-välin toimenpiteet etenivät suunnitellusti ja Espoon kaupunkiradan toteutus eteni pääosin sovitusti. Haasteena on vielä uusien lähijunavarikoiden sijainnista sopiminen. Tampereen seudulla M-junan liikennöinti lisäsi lähijunaliikennettä, ja uutta asemaverkostoa pohjustettiin seudullisin suunnitelmin. Oulun seudulla valmistui Oritkarin kolmioraide.Yhteistyö kaupunkiseuduilla tiivistynytMAL-sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. Näillä kaupunkiseuduilla sopimukset ovat tiivistäneet yhteistyötä kaupunkiseudun kuntien välillä. Seuduilla on esimerkiksi laadittu kehityskuvat tai kaupunkiseutusuunnitelmat, joissa linjataan koko seudun yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelmat vahvistavat kuntien yhteistä näkemystä seudun kehittämisestä.Myös Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla seudullinen yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa jatkui tiiviinä.Neuvottelut sopimusten päivittämisestä kaudelle 2024–2027 käynnissäNeuvottelut MAL-sopimusten tavoitteiden päivittämisestä vuosille 2024–2035 ja seuraavan nelivuotiskauden 2024–2027 toimenpiteistä käynnistyivät syyskuussa 2023 kaikkien seutukuntien kanssa.Neuvotteluita jatketaan heti kesälomien jälkeen, ja ne on tarkoitus saada valmiiksi alkusyksyn aikana.MAL-sopimusten seurantakatsaukset (kohdassa ”Sopimusten toteutuminen ja vaikuttavuus”)
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten seurantakatsaukset vuosilta 2020–2023 ovat valmistuneet. Seurantakatsaukset käsittelevät pääministeri Sanna Marinin hallituksen neuvottelemia MAL-sopimuksia.
NordenBladet — Keski-ikäinen mies, joka ei pärjää pitkään itsekseen, on lähtenyt Sirkkalankadulta puoli yhden maissa Turusta kävellen. Mies ei ole saapunut paikkaan, johon hän oli matkalla.Kello 15:25: Kateissa oleva mies on noin 160 cm pitkä ja pienikokoinen. Hänellä on päällään kirkkaan keltainen kesäpaita, harmaat maastokuvioiset housut ja mukana vedettävä ostoskärry.Tuntomerkkeihin sopivasta miehestä pyydetään ilmoittamaan hälytysnumeroon 112.Uutista päivitetään, ja voit seurata päivityksiä osoitteessa poliisi.fi.
Keski-ikäinen mies, joka ei pärjää pitkään itsekseen, on lähtenyt Sirkkalankadulta puoli yhden maissa Turusta kävellen. Mies ei ole saapunut paikkaan, johon hän oli matkalla.
Kello 15:25: Kateissa oleva mies on noin 160 cm pitkä ja pienikokoinen. Hänellä on päällään kirkkaan keltainen kesäpaita, harmaat maastokuvioiset housut ja mukana vedettävä ostoskärry.
NordenBladet — Itä-Uudenmaan poliisissa on ollut tutkittavana laaja petos- ja virkarikoskokonaisuus, jonka esitutkinta on nyt valmistunut ja se siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Tapahtumat sijoittuvat noin vuoden pituiselle ajanjaksolle vuosille 2021 – 2022.- Tutkittavana olleen rikoskokonaisuuden epäillyt tekotavat ja asiasisältö ovat olleet sellaisia, että se on tehnyt siitä yhteiskunnallisesti merkittävän ja sen selvittämisintressi poliisissa on ollut suuri. Esitukinnan aikana media on toistuvasti esittänyt tietopyyntöjä, mutta niihin ei tutkintaa vaarantamatta ole pystytty vastaamaan. Rikoskokonaisuudessa epäillään käytetyn huomattava määrä julkisia varoja yksittäiseen asiaan, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Juha Springare.Esitutkintakokonaisuus on ollut laaja ja asetelmaltaan poikkeuksellinen. Esitutkinta on kestänyt esiselvityksestä valmistumiseen noin kaksi vuotta. Esitutkintamateriaalia on noin 10 000 sivua. Esitutkinnan aikana on kuultu noin 90 henkilöä ja tehty useita erityisiä kotietsintöjä ja erityisiä laite-etsintöjä. Asiaan on määrätty etsintävaltuutettu. Asiassa on myös laadittu rikosperusteinen selvitys taloudellisesta hyödystä, vartijoiden määrästä ja työtunneista.Turvakodissa asuvalle perheelle järjestettiin ympärivuorokautinen vartiointiVuonna 2021 sosiaaliviranomaiset tilasivat alustavien uhkatietojen perusteella turvakodissa asuneelle perheelle vartioinnin. Esitetty uhka liittyi mahdolliseen kunniaväkivaltaan käynnissä olevaan avioeroprosessiin liittyen. Ympärivuorokautinen vartiointi perheelle oli hyvin poikkeuksellista ja esitetty uhka oli huolestuttava, koska asianosaisina oli myös lapsia.Tässä vartioimisliikkeen turvallisuuspäällikkönä toimineen miehen epäillään toistuvasti erehdyttäneen sosiaaliviranomaisia perusteettomilla tiedoilla ympärivuorokautisen vartioinnin jatkamiseksi. Vartiointi kesti 3.11.2021 – 3.11.2022 välisen ajan ja laskutuksen kokonaismäärä oli noin kolme miljoonaa euroa, Springare jatkaa.- Perheelle järjestetty vartiointi tuli ilmi poliisille toisen esitutkinnan yhteydessä. Esitututkintalain mukainen selvitys onko asiassa syytä epäillä rikosta aloitettiin poliisissa 6.7.2022. Esitutkinta törkeästä petoksesta ja virkarikoksesta aloitettiin 4.10.2022.Esitukinnassa selvinneen perusteella epäillään, että vartioinnin hankinnassa ei ole menetelty lakien ja säännösten mukaisesti ja vartioimisliikkeen toiminnassa on syytä epäillä elinkeinoluvan kannalta merkityksellisiä laiminlyöntejä ja puutteita. Rikoskokonaisuus koostunut kolmesta eri osa-alueestaRikoskokonaisuuden esitutkinta on koostunut kolmesta eri osa-alueesta. Tutkittavana on ollut Järvenpäähän ja Raaseporiin aikavälille 2.11.2021-25.10.2022 sijoittuva törkeä petos, jossa on yksi rikoksesta epäilty, Järvenpäähän, aikavälille 2.11.2021-31.8.2022 sijoittunut virkavelvollisuuden rikkominen, jossa on 14 rikoksesta epäiltyä sekä Helsinkiin, aikavälille 3.11.2021-26.1.2023 sijoittuva turvallisuuspalvelurikkomus, jossa on neljä rikoksesta epäiltyä.Turvallisuuspäällikköä epäillään useista rikoksista Turvallisuuspäällikköä epäillään useista eri rikoksista. Esitutkinnassa selvinneen perusteella on syytä epäillä, että vartioimisliikkeen turvallisuuspäällikkö erehdytti sosiaaliviranomaisia jatkaakseen perheen ympärivuorokautista vartiointia. – On syytä epäillä, että hän yksin sai aikaan asetelman, jossa hän laati uhka-arvion ja määritteli edustamaltaan yhtiöltä tilattavan palvelun laadun, määrän ja toteutustavan, kertoi perusteettomia, vääristeltyjä ja liioiteltuja tietoja perheeseen kohdistuvasta uhasta ja sanoi tehneensä yhteistyötä asiassa eri viranomaisten kanssa. Hänen toimensa ulottuivat myös perheen perusoikeuksiin, sanoo Springare.Sosiaaliviranomaiset tekivät perheeseen kohdistuvia päätöksiä turvallisuuspäälliköltä saamillaan epäillyillä perusteettomilla tiedoilla. Vartiointia jatkettiin perustuen ainoastaan turvallisuuspäällikön tuottamaan tietoon. Hänen myös epäillään ohjeistaneen vartioimisliikkeen työntekijää virheellisesti upottamaan matka- ja tarvikekuluja laskutettaviin työtunteihin.- Muut turvallisuuspäällikköön kohdistuneet rikosepäilyt koskevat perätöntä lausumaa tuomioistuimessa Hyvinkäällä aikavälillä 25.2.2022-16.7.2022, jossa häntä kuultiin käräjäoikeudessa todistajana perheen lähestymiskieltoasiassa ja huoltajuusasiassa. Hänen epäillään antaneen todistajana väärää tietoa tuomioistuimessa. Häntä epäillään myös Vantaalla 25.10.2022 tapahtuneesta ampuma-aserikoksesta, missä poliisin tekemällä erityisellä kotietsinnällä hänen kotoaan löytyi luvaton kaasuase ja luvallisia patruunoita, joita säilytettiin lukitsemattomassa tilassa, jatkaa Springare.Esitutkinnassa ei ole pystytty osoittamaan konkreettista uhkaaEsitutkinnassa ei ole pystytty osoittamaan mitään konkreettista uhkaa tai väkivaltaista käyttäytymistä. Perheen uhka-asia on ollut poliisin asiaan erikoistuneiden toimintojen käsittelyssä ja poliisin arvioiden mukaan uhka on ollut matala.Sosiaaliviranomaisia epäillään virkavelvollisuuden rikkomisestaPäätökset tehneiden sosiaaliviranomaisten epäillään ylittäneen toimivaltuutensa päättäessään tämän hintaisen palvelun myöntämisestä. Esihenkilö sekä johtavassa asemassa olevien henkilöiden epäillään laiminlyöneen valvontavastuunsa ja hankintamenettelyn käytön. Esitutkinnassa on selvitetty koko päätöksentekomenettely ja siihen liittyneet henkilöt.Esitutkinnassa selvinneen perusteella vartioinnin hankinnassa ei ole menetelty lakien ja kuntayhtymän sääntöjen sekä määräysten mukaisesti. Suurten kustannusten vuoksi asiassa olisi tullut käyttää hankintamenettelyä. Vartiointi myönnettiin ensin lastenhuollon avohuollon tukitoimena ja myöhemmin toimeentulotukena.Vartioimisliikkeen vastuuhenkilöitä epäillään turvallisuuspalvelurikkomuksesta Esitutkinnassa selvinneen perusteella epäillään, että vartioimisliikkeen työvuorokirjanpito ei täytä laissa sille asetettuja vaatimuksia. Vartioimisliikkeestä ei ole saatu yksiselitteistä ja selkeää vastausta vartijoiden kokonaismäärästä ja toimeksiannolle kohdistuvista kokonaistyötunneista useista tietopyynnöistä huolimatta. Vartioimisliikkeen vastuuhenkilöiden epäillään myös jättäneen ilmoittamatta ampuma-aseiden hallussapitolupia Poliisihallitukselle tehtävässä vuosi-ilmoituksessa.Korvauksia haettiin ELY -keskukseltaSosiaaliviranomaiset ovat hakeneet vartiointikustannuksiin liittyviä korvauksia ELY-keskukselta.ELY-keskus on maksanut korvauksia 1,1 miljoonaa euroa kotoutumisen edistämisestä annetun lain perusteella. Osa korvaushakemuksista on vielä käsittelemättä. Kokonaislaskutussumma on 3 068 861,13 euroa, sisältäen arvonlisäveron, summaa Springare.
Itä-Uudenmaan poliisissa on ollut tutkittavana laaja petos- ja virkarikoskokonaisuus, jonka esitutkinta on nyt valmistunut ja se siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Tapahtumat sijoittuvat noin vuoden pituiselle ajanjaksolle vuosille 2021 – 2022.
– Tutkittavana olleen rikoskokonaisuuden epäillyt tekotavat ja asiasisältö ovat olleet sellaisia, että se on tehnyt siitä yhteiskunnallisesti merkittävän ja sen selvittämisintressi poliisissa on ollut suuri. Esitukinnan aikana media on toistuvasti esittänyt tietopyyntöjä, mutta niihin ei tutkintaa vaarantamatta ole pystytty vastaamaan. Rikoskokonaisuudessa epäillään käytetyn huomattava määrä julkisia varoja yksittäiseen asiaan, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Juha Springare.
Esitutkintakokonaisuus on ollut laaja ja asetelmaltaan poikkeuksellinen. Esitutkinta on kestänyt esiselvityksestä valmistumiseen noin kaksi vuotta. Esitutkintamateriaalia on noin 10 000 sivua. Esitutkinnan aikana on kuultu noin 90 henkilöä ja tehty useita erityisiä kotietsintöjä ja erityisiä laite-etsintöjä. Asiaan on määrätty etsintävaltuutettu. Asiassa on myös laadittu rikosperusteinen selvitys taloudellisesta hyödystä, vartijoiden määrästä ja työtunneista.
Turvakodissa asuvalle perheelle järjestettiin ympärivuorokautinen vartiointi
Vuonna 2021 sosiaaliviranomaiset tilasivat alustavien uhkatietojen perusteella turvakodissa asuneelle perheelle vartioinnin. Esitetty uhka liittyi mahdolliseen kunniaväkivaltaan käynnissä olevaan avioeroprosessiin liittyen. Ympärivuorokautinen vartiointi perheelle oli hyvin poikkeuksellista ja esitetty uhka oli huolestuttava, koska asianosaisina oli myös lapsia.
Tässä vartioimisliikkeen turvallisuuspäällikkönä toimineen miehen epäillään toistuvasti erehdyttäneen sosiaaliviranomaisia perusteettomilla tiedoilla ympärivuorokautisen vartioinnin jatkamiseksi. Vartiointi kesti 3.11.2021 – 3.11.2022 välisen ajan ja laskutuksen kokonaismäärä oli noin kolme miljoonaa euroa, Springare jatkaa.
– Perheelle järjestetty vartiointi tuli ilmi poliisille toisen esitutkinnan yhteydessä. Esitututkintalain mukainen selvitys onko asiassa syytä epäillä rikosta aloitettiin poliisissa 6.7.2022. Esitutkinta törkeästä petoksesta ja virkarikoksesta aloitettiin 4.10.2022.
Esitukinnassa selvinneen perusteella epäillään, että vartioinnin hankinnassa ei ole menetelty lakien ja säännösten mukaisesti ja vartioimisliikkeen toiminnassa on syytä epäillä elinkeinoluvan kannalta merkityksellisiä laiminlyöntejä ja puutteita.
Rikoskokonaisuus koostunut kolmesta eri osa-alueesta
Rikoskokonaisuuden esitutkinta on koostunut kolmesta eri osa-alueesta. Tutkittavana on ollut Järvenpäähän ja Raaseporiin aikavälille 2.11.2021-25.10.2022 sijoittuva törkeä petos, jossa on yksi rikoksesta epäilty, Järvenpäähän, aikavälille 2.11.2021-31.8.2022 sijoittunut virkavelvollisuuden rikkominen, jossa on 14 rikoksesta epäiltyä sekä Helsinkiin, aikavälille 3.11.2021-26.1.2023 sijoittuva turvallisuuspalvelurikkomus, jossa on neljä rikoksesta epäiltyä.
Turvallisuuspäällikköä epäillään useista rikoksista
Turvallisuuspäällikköä epäillään useista eri rikoksista. Esitutkinnassa selvinneen perusteella on syytä epäillä, että vartioimisliikkeen turvallisuuspäällikkö erehdytti sosiaaliviranomaisia jatkaakseen perheen ympärivuorokautista vartiointia.
– On syytä epäillä, että hän yksin sai aikaan asetelman, jossa hän laati uhka-arvion ja määritteli edustamaltaan yhtiöltä tilattavan palvelun laadun, määrän ja toteutustavan, kertoi perusteettomia, vääristeltyjä ja liioiteltuja tietoja perheeseen kohdistuvasta uhasta ja sanoi tehneensä yhteistyötä asiassa eri viranomaisten kanssa. Hänen toimensa ulottuivat myös perheen perusoikeuksiin, sanoo Springare.
Sosiaaliviranomaiset tekivät perheeseen kohdistuvia päätöksiä turvallisuuspäälliköltä saamillaan epäillyillä perusteettomilla tiedoilla. Vartiointia jatkettiin perustuen ainoastaan turvallisuuspäällikön tuottamaan tietoon. Hänen myös epäillään ohjeistaneen vartioimisliikkeen työntekijää virheellisesti upottamaan matka- ja tarvikekuluja laskutettaviin työtunteihin.
– Muut turvallisuuspäällikköön kohdistuneet rikosepäilyt koskevat perätöntä lausumaa tuomioistuimessa Hyvinkäällä aikavälillä 25.2.2022-16.7.2022, jossa häntä kuultiin käräjäoikeudessa todistajana perheen lähestymiskieltoasiassa ja huoltajuusasiassa. Hänen epäillään antaneen todistajana väärää tietoa tuomioistuimessa. Häntä epäillään myös Vantaalla 25.10.2022 tapahtuneesta ampuma-aserikoksesta, missä poliisin tekemällä erityisellä kotietsinnällä hänen kotoaan löytyi luvaton kaasuase ja luvallisia patruunoita, joita säilytettiin lukitsemattomassa tilassa, jatkaa Springare.
Esitutkinnassa ei ole pystytty osoittamaan konkreettista uhkaa
Esitutkinnassa ei ole pystytty osoittamaan mitään konkreettista uhkaa tai väkivaltaista käyttäytymistä. Perheen uhka-asia on ollut poliisin asiaan erikoistuneiden toimintojen käsittelyssä ja poliisin arvioiden mukaan uhka on ollut matala.
Päätökset tehneiden sosiaaliviranomaisten epäillään ylittäneen toimivaltuutensa päättäessään tämän hintaisen palvelun myöntämisestä. Esihenkilö sekä johtavassa asemassa olevien henkilöiden epäillään laiminlyöneen valvontavastuunsa ja hankintamenettelyn käytön. Esitutkinnassa on selvitetty koko päätöksentekomenettely ja siihen liittyneet henkilöt.
Esitutkinnassa selvinneen perusteella vartioinnin hankinnassa ei ole menetelty lakien ja kuntayhtymän sääntöjen sekä määräysten mukaisesti. Suurten kustannusten vuoksi asiassa olisi tullut käyttää hankintamenettelyä. Vartiointi myönnettiin ensin lastenhuollon avohuollon tukitoimena ja myöhemmin toimeentulotukena.
Esitutkinnassa selvinneen perusteella epäillään, että vartioimisliikkeen työvuorokirjanpito ei täytä laissa sille asetettuja vaatimuksia. Vartioimisliikkeestä ei ole saatu yksiselitteistä ja selkeää vastausta vartijoiden kokonaismäärästä ja toimeksiannolle kohdistuvista kokonaistyötunneista useista tietopyynnöistä huolimatta. Vartioimisliikkeen vastuuhenkilöiden epäillään myös jättäneen ilmoittamatta ampuma-aseiden hallussapitolupia Poliisihallitukselle tehtävässä vuosi-ilmoituksessa.
Korvauksia haettiin ELY -keskukselta
Sosiaaliviranomaiset ovat hakeneet vartiointikustannuksiin liittyviä korvauksia ELY-keskukselta. ELY-keskus on maksanut korvauksia 1,1 miljoonaa euroa kotoutumisen edistämisestä annetun lain perusteella. Osa korvaushakemuksista on vielä käsittelemättä. Kokonaislaskutussumma on 3 068 861,13 euroa, sisältäen arvonlisäveron, summaa Springare.
NordenBladet — Elokapina on ilmoittanut järjestävänsä mielenosoituksen perjantaina 28. kesäkuuta kello 15-21 Porkkalankadun ja Länsiväylän risteyksessä sekä Porkkalankatu 1:n kohdalla olevalla aukiolla. Poliisi on ilmoittanut järjestäjälle, että Länsiväylän liikenteen estämistä ei sallita.Poliisi suosittelee käyttämään vaihtoehtoisia kulkureittejä, jos mahdollista. Poliisi ohjaa liikennettä tarvittaessa poikkeusreiteille. Myös Espoon suunnasta Helsinkiin päin tulevien kannattaa harkita muita reittejä. Elokapina on myös sunnuntaille 30. kesäkuuta ilmoittanut mielenosoituksen, jossa neljä kulkuetta aikoo marssia Hakaniemen sillalle. Kulkueiden on ilmoitettu lähtevän noin klo 13.15. Kahden kulkueen on ilmoitettu saapuvan Sörnäisten rantatietä ja kahden Pohjoisrantaa pitkin Hakaniemen sillalle, jossa mielenosoituksen on ilmoitettu jatkuvan klo 19 asti. − Poliisi neuvottelee aina mielenosoituksen järjestäjän kanssa, jotta mielenosoituksesta ei aiheutuisi kohtuutonta häiriötä muille kaupunkilaisille. Jos mielenosoitus toteutuu olennaisesti lain vastaisena, vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai estää liikennettä, poliisi voi puuttua tilaisuuden kulkuun, antamalla ohjeita ja määräyksiä tai viimekädessä päättämällä mielenosoituksen, kertoo ylikomisario Heikki Porola. Poliisin tehtävänä on turvata mielenosoittajien ilmaisunvapaus, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muiden kaupunkilaisten oikeudet. Mielenosoituksen keskeyttäminen ja päättäminen arvioidaan aina tilannekohtaisesti. Poliisin ohjeet ja tarvittaessa määräykset, sekä niiden toimeenpanemiseen käytettävät keinot, perustuvat tilanteen mukaiseen kokonaisarvioon. Poliisi pyrkii aina ensisijaisesti neuvottelemaan järjestäjän kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.
Elokapina on ilmoittanut järjestävänsä mielenosoituksen perjantaina 28. kesäkuuta kello 15-21 Porkkalankadun ja Länsiväylän risteyksessä sekä Porkkalankatu 1:n kohdalla olevalla aukiolla. Poliisi on ilmoittanut järjestäjälle, että Länsiväylän liikenteen estämistä ei sallita.
Poliisi suosittelee käyttämään vaihtoehtoisia kulkureittejä, jos mahdollista. Poliisi ohjaa liikennettä tarvittaessa poikkeusreiteille. Myös Espoon suunnasta Helsinkiin päin tulevien kannattaa harkita muita reittejä.
Elokapina on myös sunnuntaille 30. kesäkuuta ilmoittanut mielenosoituksen, jossa neljä kulkuetta aikoo marssia Hakaniemen sillalle. Kulkueiden on ilmoitettu lähtevän noin klo 13.15. Kahden kulkueen on ilmoitettu saapuvan Sörnäisten rantatietä ja kahden Pohjoisrantaa pitkin Hakaniemen sillalle, jossa mielenosoituksen on ilmoitettu jatkuvan klo 19 asti.
− Poliisi neuvottelee aina mielenosoituksen järjestäjän kanssa, jotta mielenosoituksesta ei aiheutuisi kohtuutonta häiriötä muille kaupunkilaisille. Jos mielenosoitus toteutuu olennaisesti lain vastaisena, vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai estää liikennettä, poliisi voi puuttua tilaisuuden kulkuun, antamalla ohjeita ja määräyksiä tai viimekädessä päättämällä mielenosoituksen, kertoo ylikomisario Heikki Porola.
Poliisin tehtävänä on turvata mielenosoittajien ilmaisunvapaus, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muiden kaupunkilaisten oikeudet.
Mielenosoituksen keskeyttäminen ja päättäminen arvioidaan aina tilannekohtaisesti. Poliisin ohjeet ja tarvittaessa määräykset, sekä niiden toimeenpanemiseen käytettävät keinot, perustuvat tilanteen mukaiseen kokonaisarvioon. Poliisi pyrkii aina ensisijaisesti neuvottelemaan järjestäjän kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.
