NordenBladet — Hallitus esittää, että Geologian tutkimuskeskus voisi huolehtia osasta sen kansainväliseen toimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hallinnasta erillisessä perustettavassa yhtiössä. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 5.11.2020.Tarkoituksena on siirtää Geologian tutkimuskeskuksen toimialaan kuuluvien kansainväliseen toimintaan liittyvien kahdenvälisten asiantuntijapalveluiden hallinta perustettavalle yhtiölle. Näiden kansainvälisten hankkeiden hallinnointi olisi joustavampaa yhtiömuodossa ja lisäksi valtion riski muun muassa erilaisissa vaikeasti ennakoitavissa veroratkaisuissa vähenisi.Perustettavan yhtiön osakkeet merkittäisiin valtion lukuun. Osakeyhtiö olisi valtion omistama ja sen omistajaohjauksesta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö.Esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen. Yhtiöittäminen edellyttää talousarvioon perustamismenoja varten 0,5 miljoonan euron pääomaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 5. marraskuuta maahantulon rajoituksista, jotka tulevat voimaan maanantaina 9.11. Rajoitukset poistuvat Singaporen asukkailta, jotka matkustavat kotimaastaan Suomeen. Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Kaikki voimassa olevat maahantulon rajoitukset jatkuvat 22. marraskuuta saakka. Tavoitteena on, että korvaavat terveysturvatoimet ovat tuolloin käytettävissä.Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Erot Suomen ja muun Euroopan välisessä epidemiatilanteessa sekä meneillään oleva tartuntojen leviämisen uusi kiihtymisvaihe edellyttävät sisärajavalvonnan ylläpitämistä siihen asti, kunnes valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.Sisärajaliikenteen rajoituksiin ei muutoksiaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Sisärajavalvonta on palautettu Suomen ja kaikkien Schengen-maiden välille.Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Päivittäinen liikenne Suomen, Ruotsin ja Norjan välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on edelleen mahdollista. Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Myöskään huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta. Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. 9.11. alkaen ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset on poistettu vain Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan, Uuden-Seelannin ja Uruguayn välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen. Lisäksi näistä seuraavista Euroopan maista voi tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä. Voimassa olevat terveysturvatoimet Matkustajille, jotka tulevat Suomeen korkeamman koronailmaantuvuuden maista, suositellaan omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Omaehtoista karanteenia matkustaja voi lyhentää kahdella vapaaehtoisella negatiivisella koronatestillä. Alle 72 tunnin maassa oleskelu ei edellytä toista testiä eikä omaehtoista karanteenia.Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien oikeudetPerustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset.
NordenBladet — Henkilökorttilakia päivitetään EU:n ID-asetuksen johdosta. Henkilökorttilakiin lisättäisiin asetusta täydentävä säännös sormenjälkien ottamisesta. Valtioneuvosto antoi 5.11. eduskunnalle hallituksen esitysluonnoksen henkilökorttilain muuttamisesta.Sormenjälkiä ei otettaisi alle 12-vuotiaalta henkilöltä eikä henkilöltä, jolta niitä ei saisi esimerkiksi fyysisen esteen vuoksi. EU:n ID-asetuksen myötä myös henkilökorttien tietosisältö ja ulkoasu uudistuvat. Asetuksen tavoitteena on parantaa EU-kansalaisten henkilökorttien luotettavuutta ja turvallisuutta.Passia varten jätettyjä sormenjälkiä voisi hyödyntää henkilökortin hakemiseenSormenjälki on biometrisenä tunnisteena pysyvä, muuttumaton ja peruuttamaton osa yksilöä. Biometriset tunnisteet asettavat erityisiä vaatimuksia tietoturvalle, jotta yksityisyyden suojan toteutuminen voidaan varmistaa. Tästä syystä henkilökortin siruun liittyvästä tietoturvasta säädettäisiin henkilökorttilaissa. Sormenjälkiä ja kasvokuvaa erityisen arkaluonteisina tietoina saisivat lukea henkilökorttiviranomaisena poliisilaitos ja Suomen edustusto. Lisäksi lukuoikeus olisi poliisilla, Rajavartiolaitoksella sekä Tullilla silloin, kun se hoitaa rajatarkastustehtäviä. Suomessa sormenjäljet otetaan hakijoilta jo passia varten ja ne talletetaan passirekisteriin. Henkilökorttilakiin lisättäisiin vastaavasti säännös sormenjälkien tallettamisesta henkilökorttirekisteriin. Asioinnin helpottamiseksi passia varten jätettyjä sormenjälkiä voitaisiin hyödyntää henkilökortin hakemiseen ja päinvastoin.Sormenjälkien tallettamisella henkilökorttirekisteriin ei suojata ainoastaan haltijan, vaan myös muiden henkilöiden oikeutta omiin henkilötietoihinsa ja niiden asianmukaiseen käyttöön: sormenjälkien tallettamisella ja vertaamisella rekisteriin pyritään osaltaan estämään ihmisten henkilöllisyyksien väärinkäyttöä.Lain on tarkoitus tulla voimaan 2.8.2021, eli samaan aikaan kun EU:n ID-asetuksen soveltaminen alkaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt YK:n yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn johtajaksi oikeustieteen tohtori, valtiotieteen maisteri Natalia Olluksen vuoden 2021 alusta. Virka täytettiin kolmen vuoden määräajaksi.Natalia Ollus on toiminut HEUNIn johtajana vuodesta 2018 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt HEUNIssa erikoissuunnittelijana sekä asiantuntijatehtävissä Suomen YK-edustustossa ja YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimistossa UNODC:ssa.
HEUNI on itsenäinen tutkimus- ja kehittämisinstituutti oikeusministeriön hallinnonalalla. Se tutkii ja kehittää kriminaalipolitiikkaa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön.
NordenBladet — Hallitus haluaa lieventää covid-19-pandemian merenkulkualalle aiheuttamia taloudellisia vahinkoja ja edistää merikuljetusten jatkuvuutta.Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 5.11.2020.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia väliaikaisesti siten, että valtio maksaisi merenkulun tukena työnantajille takaisin työnantajan sairausvakuutusmaksun, työnantajan osuuden työttömyysvakuutusmaksusta, ryhmähenkivakuutusmaksusta sekä työnantajan osuuden vapaaehtoisesta tapaturmavakuutus- ja vapaa-ajan lisävakuutusmaksusta. Ehdotuksella ei muutettaisi muita tukitekijöitä.Lakia sovellettaisiin vain vuonna 2020 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen.Esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021 ja se olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
NordenBladet — Kaupan alan tulevaisuusselonteon tavoitteena on, että alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti. Valtioneuvosto asetti 5.11.2020 parlamentaarisen seurantaryhmän tukemaan selonteon valmistelua. Ryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on muun muassa varmistaa yhteistyö ja vuorovaikutus eduskuntaryhmien kanssa selontekoa valmisteltaessa sekä linjata selonteonluonnoksen sisällöstä ennen sen käsittelyä eduskunnassa.– Kaupan alan tulevaisuusselonteon tarkoituksena on tarjota tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Kaupan ala on jo ennestään murroksessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti, ja nyt koronapandemia tuo alalle uusia haasteita. Selontekoa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien sekä kaupan alan toimijoiden kanssa, ja parlamentaarinen seurantaryhmä lisää vuorovaikutusta entisestään, ministeri Lintilä sanoo.Parlamentaarisen seurantaryhmän kokoonpano:Puheenjohtaja: elinkeinoministeri Mika Lintilä, Keskustan eduskuntaryhmäJäsenet:kansanedustaja Seppo Eskelinen ja kansanedustaja Maria Guzenina (kansanedustaja Matias Mäkynen, varajäsen), Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmäkansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo ja kansanedustaja Mikko Lundén (kansanedustaja Veijo Niemi, varajäsen), Perussuomalaisten eduskuntaryhmäkansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja kansanedustaja Pia Kauma (kansanedustaja Jaana Pelkonen, varajäsen), Kokoomuksen eduskuntaryhmäkansanedustaja Joonas Könttä (kansanedustaja Tuomas Kettunen, varajäsen), Keskustan eduskuntaryhmäkansanedustaja Heli Järvinen (kansanedustaja Tiina Elo, varajäsen), Vihreä eduskuntaryhmäkansanedustaja Merja Kyllönen (varapuheenjohtaja), (kansanedustaja Jussi Saramo, varajäsen), Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäkansanedustaja Anders Norrback (kansanedustaja Joakim Strand, varajäsen), Ruotsalainen eduskuntaryhmäkansanedustaja Peter Östman (kansanedustaja Sari Tanus, varajäsen), Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmäkansanedustaja Harry Harkimo, Liike Nyt -eduskuntaryhmäRyhmän toimikausi alkaa 5.11.2020 ja kestää kaupan toimialan tulevaisuusselonteon valmistumiseen asti. Kaupan alan tulevaisuusselonteon laadinta on kirjattu hallitusohjelmaan. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa selonteon laadinnasta ja käynnisti valmistelun keväällä 2020. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto on täsmentänyt viime viikolla 29. lokakuuta antamaansa asetusta ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta. Ravitsemisliike saa aloittaa alkoholin anniskelun aikaisintaan kello 7 aamulla. Tämä koskee kaikkia maakuntia riippumatta niiden epidemiatilanteesta.Taustalla aukioloaikojen rajoitusten väljentämiseen liittyvä epätietoisuusKäytännössä täsmennys tehtiin muuttamalla asetuksen 5 §:ää, joka koskee anniskelu- ja aukioloajan rajoittamista. Täsmennys on tarpeen, sillä anniskelun aloittamisen ajankohtaan on liittynyt viime viikkoisen asetuksen antamisen jälkeen epäselvyyttä.Lokakuun 29. päivänä annetulla asetuksella väljennettiin ravitsemisliikkeiden aukioloaikoja siten, että rajoitusten kohteena olevat ravitsemisliikkeet saadaan yleensä avata yhden tunnin kiinniolon jälkeen. Jos esimerkiksi ravitsemisliikkeen anniskelu on päättynyt kello 24 ja liike on suljettava kello 01, liikkeen saa avata uudelleen esimerkiksi yökahvilana kello 02. Epäselvyyttä on syntynyt jonkin verran siitä, saako anniskelun aloittaa uudelleen tunnin sulkemisen jälkeen. Tämä ei ole säännösten tarkoitus ja tehdyn täsmennyksen mukaan anniskelun saa aloittaa aikaisintaan klo 7 aamulla. Alkoholin anniskelussa noudatetaan lisäksi aina alkoholilakia ja ravitsemisliikkeen anniskelulupaan liittyviä määräyksiä. Valtioneuvosto päätti 29. lokakuuta ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta 1.11.2020 lukien. Asetus annettiin tartuntatautilain uusien väliaikaisten säännösten nojalla ja se on voimassa 15.12.2020 saakka. Täsmennetty asetus tulee voimaan 6. päivänä marraskuuta 2020.
05.11.2020 klo 12.00Poliisihallitus
Poliisi valvoi tehostetusti huumausaineiden katukauppaa viikoilla 42 ja 43. Valvontaan osallistuivat kaikki poliisilaitokset, ja valvonta kohdistettiin erityisesti kaduilla ja asunnoissa tapahtuvaan huumausaineiden myyntiin ja välittämiseen.
Poliisilaitokset raportoivat valvonnan tuloksena yhteensä 125 huumausainerikosta, 195 huumausaineen käyttörikosta ja 15 törkeää huumausainerikosta. Lisäksi valvonnan yhteydessä ilmeni 67 liikennejuopumusta, 6 väkivaltarikosta ja 8 omaisuusrikosta. Poliisi tavoitti valvonnan yhteydessä myös 77 etsintäkuulutettua.
Rikosepäilyihin liittyen otettiin kiinni 354 rikoksesta epäiltyä, joista 16 pidätettiin ja kaksi vangittiin. Kotietsintöjä tehtiin 94 ja paikanetsintöjä 85 kappaletta.
Ilmi tulleiden huumausainerikosten 125 kpl (v. 2019 yht. 175 kpl) ja huumausaineen käyttörikosten 195 (311) määrissä oli viime vuoteen verrattuna laskua, kun taas törkeitä huumausainerikoksia paljastettiin edellisvuotta enemmän, yhteensä 15 (7).
Huumausaineita ja rikoshyötyä takavarikoitiin
Valvonnan tuloksena takavarikoitiin muun muassa 19,3 kg marihuanaa, 310 kpl kannabiskasveja, 124 g hasista, 82 g kokaiinia, 1,8 kg amfetamiinia ja n. 850 g metamfetamiinia sekä 74 kpl LSD:tä.
Huumaavia lääkkeitä takavarikoitiin selvästi viime vuotta vähemmän. Rikoshyötynä takavarikoitiin noin 55 000 euroa käteistä rahaa (v. 2019 n. 34 700 euroa). Lisäksi takavarikoitiin 12 ampuma-asetta.
– Lukuja vertailtaessa tulee muistaa, että poliisiyksiköiden mahdollisuudet resursoida valvontateemaan vaihtelevat jonkin verran vuosittain, eivätkä valvonnan tulokset ole tämän tyyppisessä toiminnassa aina ennakoitavissa. Huumausaineiden katukaupan valvontaa tehdään säännönmukaisesti ympäri vuoden päivittäistoiminnan yhteydessä, rikosylikomisario Kari Siivo Poliisihallituksesta kertoo.
Epäiltyinä myös alle 18-vuotiaita
Kaikkiaan poliisin toimenpiteiden kohteina oli 349 (356) rikoksesta epäiltyä henkilöä, näistä alle 18-vuotiaita oli 10 (15). Ensimmäistä kertaa huumausainerikoksista kiinnijääneitä epäiltyjä oli 49 (20).
Valvonnassa ilmi tulleista jo päätetyistä rikosasioista annettiin 53 (90) sakkovaatimusta ja 98 (112) siirrettiin syyttäjälle. Poliisi antoi myös 27 (13) huomautusta ja puhutteluita suoritettiin valvonnan yhteydessä 17 (10).
Tilastot tukevat huumausaineiden käytön voimakasta kasvua
Huumausainerikosten kokonaismäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuoteen verrattuna. Tammi-syyskuun aikana poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä kasvoi n. + 32 % (21 185 -> 28 079).
Huumausainerikollisuus on piilorikollisuutta ja tulee valtaosin ilmi poliisin muiden tehtävien ja muun valvonnan yhteydessä. Esimerkiksi rattijuopumusrikoksissa yli puolessa on mukana huumaava aine tai alkoholi ja huumaava aine. Huumerattijuopumusepäilyjä on kuluvana vuonna (tammi-syyskuu) kirjattu noin 8 400, kun viime vuonna samana aikana tapauksia oli noin 6 100.
Ilmitulleiden tapausten määrään vaikuttaa erityisesti poliisin valvonnan resursointi ja kohdentaminen, mutta myös viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella huumausaineiden käyttö on kasvanut.
Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedotti lokakuussa jätevesitutkimuksen tuloksista, joiden perusteella huumausaineiden käytön kasvu pitkällä aikavälillä on ollut jatkuvaa verrattuna jätevesitutkimuksen aloitusvuoteen 2012.
NordenBladet — Metsokankaalla Oulussa on liikkunut 5.11.2020 irrallaan koira, joka on käynyt toisten koirien kimppuun. Koira välttelee ihmisiä ja kiinniottoa. Koiran omistajaa pyydetään olemaan välittömästi yhteydessä poliisiin tai hätäkeskukseen.
Kuva koirasta liitteenä.
Jos näet koiran, ilmoita siitä hätäkeskukseen 112.
Mikäli sinulla on mahdollista tietoa koiran omistajasta, voit soittaa havainnoista myös vihjepuhelimeen p. 0295 416 194 tai laittaa s-postia vihjeet.oulu@poliisi.fiPoliisi muistuttaa, että järjestyslain mukaan koira on pidettävä taajamassa kytkettynä. Koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huolta, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua esim. näkövammaisen opaskoira.
Kuva koirastajpg, 72,5 kB
05.11.2020 klo 10.55Oulu
Poliisi on tutkinut kouluun kohdistunutta internetin välityksellä tehtyä uhkausta Oulussa. Poliisi sai selville ja kuulusteli uhkauksesta epäiltyä henkilöä keskiviikkona 4.11.2020. Epäilty on tunnustanut teon. Poliisi suhtautuu uhkauksiin aina vakavasti ja muistuttaa, että uhkailuilla on aina vakavat seuraamukset.Poliisi suhtautuu kouluihin kohdistuviin uhkauksiin aina äärimmäisen vakavasti. Uhkauksen tultua poliisin tietoon, on poliisilla mahdollisuus käyttää erilaisia pakkokeinoja tapahtumien selvittämiseksi. Pakkokeinoista mainittakoon kiinniotot, kotietsinnät ja takavarikoinnit. Tieto tapahtuneesta sekä siihen epäillystä henkilöstä säilyy myös oman aikansa poliisin rekistereissä, millä voi olla merkitystä nuoren tulevaisuuden suhteen.
– Uhkailulla on aina seuraamukset, vaikka ne olisi heitetty niin sanotusti ”läpällä”. Näin ei tule toimia ja nuorten on syytä ymmärtää tämä, korostaa rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen
Poliisi toivoo vanhempien keskustelevan lastensa kanssa koulu-uhkauksista. Koulu-uhkauksen esittäminen, vaikkakin vain ajattelemattomana vitsinä sosiaalisessa mediassa, aiheuttaa joka kerta suuren viranomaisoperaation ja sitoo runsaasti poliisin resursseja. Myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden arki häiriintyy pahasti. Uhkaukset aiheuttavat aina ihmisissä myös erittäin paljon turvattomuuden, jopa pelon tunteita.
Miten toimia, jos havaitset koulu-uhkauksen? Kiireellisissä tapauksissa soita hätänumeroon 112. Kiireettömissä tapauksissa voit jättää tiedon havainnostasi esimerkiksi www.poliisi.fi/nettivinkki
