NordenBladet — Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen tapasi tänään videoyhteyden välityksellä Itävallan eurooppaministeri Karoline Edtstadlerin, Alankomaiden ulkoministeri Stef Blokin, Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofodin sekä Ruotsista eurooppaministeri Hans Dahlgrenin sijaisena valtiosihteeri Paula Olovssonin. Suomi kävi samanmielisten maiden kanssa laaja-alaista keskustelua ajankohtaisista EU:n yleisten asioiden neuvostossa esillä olevista asioista.”Kesken kokouksen saimme kuulla, että Euroopan parlamentin kanssa saavutettiin tänään alustava sopu EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen kytkeytyvästä oikeusvaltiomekanismista. Tämä on positiivista. Tulemme tarkastelemaan neuvoteltua tekstiä huolellisesti. Meille on tärkeää varmistaa vahva ja merkityksellinen mekanismi”, ministeri Tuppurainen totesi.Ministerit keskustelivat tarpeesta tehostaa EU-tason yhteisiä ponnisteluja covid-19-pandemian torjumiseksi. EU-tason tiedonvaihtoa ja koordinaatiota on parannettava muun muassa testauksiin ja karanteeneihin liittyvissä kysymyksissä.”Meidän on pidettävä kiinni keskeisistä periaatteistamme. On tärkeää suojella kansalaisten terveyttä ja estää pandemian leviäminen, mutta samalla on turvattava sisämarkkinoiden toiminta ja varjeltava vapaata liikkuvuutta.”Kokouksen yhteydessä annettiin yhteinen julistus Wienin 2.11. terrori-iskun johdosta. Ministerit esittivät Itävallalle surunvalittelunsa.”Wienin hyökkäys oli hyökkäys yhteisiä arvojamme vastaan. Lähetimme syvimmät osanottomme uhreille, heidän läheisilleen ja kaikille, joihin tämä hyökkäys on koskettanut. Korostimme, että tuomitsemme kaikenlaisen rasismin, antisemitismin ja ksenofobian”, Tuppurainen totesi.
05.11.2020 klo 17.33Itä-Uusimaa
Vantaan alue
Näpistelijä säikähti kauppiasta ja yritti perua tekonsa
Vantaa, Ojalehdonkuja, 4.11.2020 klo 9.30
Parikymppinen mies nappasi kaupasta hajuveden, laittoi sen taskuunsa, ja vaihtoi myymälässä omien kenkiensä tilalle kaupasta uudet jalkineet. Yrittäessään ohittaa kassan hän huomasi kauppiaan, joka oli tullut häntä vastaan. Mies säikähti ja säntäsi takaisin kauppaan. Myymälän puolella hän laittoi hajuveden paikalleen ja potkaisi varastamansa kengät jaloistaan ja laittoi omat kenkänsä takaisin jalkaan. Kengät likaantuivat sen verran, että niiden ei katsottu enää olevan myyntikunnossa. Miestä epäillään näpistyksen yrityksestä ja kauppa vaatii korvauksia kenkien arvon, noin 60 euroa, verran.
Kortiton kuljettaja kiinni 19. kerran vuoden sisällä
Vantaa, Liesikuja, 4.11.2020 klo 11.55
Partio pysäytti liikennevalvonnan yhteydessä henkilöauton. Ajoneuvoa kuljetti nainen, jolla ei ollut ajo-oikeutta. Tapaus on vuoden kuluessa19:s kerta, kun parikymppistä naista epäillään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Polkupyörävaras jäi kiinni kaupiteltuaan anastamaansa pyörää netissä
Vantaa, Korso, 4.11.2020
Polkupyörävaras jäi kiinni yritettyään myydä anastamaansa pyörää netissä. Mies oli varastanut noin 900 euron arvoisen pyörän 3.11. Helsingistä. Pyörän omistaja oli seurannut aktiivisesti netin myyntikanavia ja huomannut oman pyöränsä olevan myynnissä Vantaalla. Pyörän omistaja oli ottanut yhteyttä myyjään ja sopinut tämän kanssa tapaamiseen. Ennen tapaamista hän oli ottanut yhteyttä myös poliisiin hätäkeskuksen kautta ja paikalle lähti hänen lisäkseen myös poliisipartio.
Pyörän oikea omistaja oli säilyttänyt ostokuitin ja pystyi todistamaan, että pyörä kuului hänelle. Pyörää kaupitellut mies otettiin kiinni varkaudesta epäiltynä. Poliisi tutkii tapausta.
NordenBladet — Merenkulun ympäristölainsäädäntöä uudistetaan. Tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa ja käsittelyä satamissa, mikä vähentää merten roskaantumista ja muovin päätymistä meriin. Samalla päivitetään merenkulun ympäristönsuojelulakia ja alusturvallisuussääntelyä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta 17. joulukuuta mennessä.Merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehdään muutokset, joita EU:n uudistettu alusten jätteitä koskeva direktiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Ehdotettavat muutokset koskevat etenkin pieniä satamia, kuten huvivenesatamia, kalastussatamia sekä yhteysalusten ja vesibussien käyttämiä satamia.Muutoksia etenkin huvivenesatamien jätehuoltoonAlusten jätteitä koskevan direktiivin mukaisesti kaikkien satamien tulisi voida ottaa vastaan niitä käyttäviltä aluksilta peräisin olevat jätteet. Sataman määritelmä päivitettäisiin direktiivin mukaisesti. Suomessa satamana ei ole pidetty paikkaa, jonka rakenteet, palvelut sekä käyttäjä- ja jätemäärät ovat vähäiset. Uuden määritelmän mukaan satama olisi paikka tai alue, joka on varustettu niin, että se voi ottaa vastaan aluksia. Merkittävin uudistus on, että jätteiden keräysvelvoite laajenisi rannikolla alle 50-paikkaisille huvivenesatamille, joita nykyinen sääntely ei koske.Lakiluonnoksen keskeiset kohdat alusten jätteiden vastaanoton osalta1. Yksityiset mökki- ja pihalaiturit, yhteisrannat ja mökkiyhteyslaiturit on rajattu sääntelyn ulkopuolelle.2. Jätteiden keräysvelvoite laajenisi rannikolla alle 50-paikkaisille huvivenesatamille.3. Alle 25-paikkaisia huvivenesatamia koskisi direktiivin minimivaatimus eli niiden olisi pystyttävä ottamaan vastaan satamaa tavanomaisesti käyttävien alusten jätteitä.4. Sisävesillä vaatimukset koskisivat vain yli 25-paikkaisia huvivenesatamia.5. Isoissa vierasvenesatamissa (≥ 25 paikkaa) pitäisi kerätä sekajätteet ja käymäläjätevedet.6. Kotisatamissa olisi oltava vastaanotto öljyisille, vaarallisille ja sekajätteille sekä käymäläjätevesille.7. Kuten nykyisin, huvivenesataman pitäjä voisi sopia lähialueella sijaitsevan vastaanottolaitteen käytöstä, jolloin jätehuoltoa ei tarvittaisi omassa satamassa.8. Yhteysalus- ja vesibussisatamiin sovellettaisiin direktiivin minimivaatimusta eli niiden olisi pystyttävä ottamaan vastaan satamaa tavanomaisesti käyttävien alusten jätteitä.9. Kalastussatamissa edellytettäisiin vain sekajätteen vastaanottoa.10. Kaikkien satamien tulisi laatia jätehuoltosuunnitelma viideksi vuodeksi nykyisen kolmivuotisen suunnitelman sijaan.11. Valvova viranomainen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai ELY-keskus voisi määrätä satamalle laiminlyöntimaksun, jos se ei laadi jätehuoltosuunnitelmaa.Rikkipäästöt kuriin uudella maksulla – öljypäästökiellon valvontaan tehoaPolttoaineen rikkipäästöjen rajan ylityksestä voidaan nykyisin tuomita merenkulun ympäristönsuojelurikkomuksesta tai rikoslain ympäristörikoksesta sakkoa tai vankeutta. Järjestelmä on tehoton, sillä yksikään tarkastuksissa havaitusta neljästä rikkomistapauksesta ei ollut johtanut edes syytteen nostamiseen. Nyt rikosoikeudellisen järjestelmän rinnalle otettaisiin käyttöön maksu, jonka alus joutuisi maksamaan, jos rikkipäästöjen raja ylittyy. Maksu olisi vähintään 6 000 euroa. Lisäksi tehostettaisiin rikkidirektiivin mukaista polttoaineen toimittajien valvontaa.Öljypäästömaksun maantieteellistä soveltamisalaa laajennettaisiin sisävesille. Samalla tarkennettaisiin, miten tulisi arvioida viranomaisen toimivallan edellytyksenä olevaa öljypäästön aiheuttamaa huomattavaa vahinkoa tai sen vaaraa.Tiukennuksia haitallisten lastien siirtämiseen merelläMerenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään öljylastinsiirroista alukselta toiselle Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meren pilaantumista ehkäisevän MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Jatkossa kansallinen sääntely koskisi myös biopolttoaineiden, kemikaalien, jätteiden ja muiden haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja. Esimerkiksi biopolttoaineiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, joten siirtojen riskejä on minimoitava. Siirrot rajoitettaisiin tietyille erikseen nimetyille alueille, ja siirroista tulisi tehdä ennakkoilmoitus, jotta viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus puuttua vaarallisiin siirtoihin. Samat vaatimukset koskisivat polttoainetoimituksia alukselta toiselle satamassa tai merellä.Hallituksen esitykseen sisältyisi myös alusrekisterilakiin ja turvatoimilakiin ehdotettavat muutokset, joita on valmisteltu osana laajempaa koronapandemiaan liittyvää lakipakettia. Kyse on keväällä tehtyjen määräaikaisten lakimuutosten säätämisestä pysyviksi. Samalla tehtäisiin teknisiä muutoksia alusturvallisuuslakiin ja laivavarustelakiin.Mitä seuraavaksi?Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja 17.12. mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa 2021.Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021. Eräitä jätehuollon järjestämiseen liittyviä siirtymäsäännöksiä lukuun ottamatta ehdotetaan, että muutokset tulisivat voimaan 28.6.2021. Alusrekisterilakiin ja turvatoimilakiin ehdotettavat muutokset tulisivat voimaan 1.4.2021.
NordenBladet — Oikeusministeriön jakaman Demokratiapalkinnon raadin jäsenet on valittu. Vuoden 2020 palkintoraatiin kuuluvat vloggaaja Maiju Voutilainen, viestinnän professori Anu Kantola ja rap-artisti Signmark Marko Vuoriheimo.Vloggaaja Maiju Voutilainen eli Maiju on saanut tunnustusta uudenlaiseen keskusteluun kannustamisesta youtube-kanavallaan. Maiju valittiin Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi.Anu Kantola on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kantola on tutkinut muun muassa politiikkaa, valtaa, mediaa ja journalismia.Marko Vuoriheimo eli Signmark on rap-artisti, joka tekee kantaa ottavaa bilemusiikkia. Vuoriheimo on toiminut vuoteen 2009 asti viittomakielen lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.Demokratiapalkinto jaetaan tammi-helmikuun vaihteessa 2021. Sillä kiitetään kansalaisyhteiskunnan toimijoita, lisätään tietoa kansalaisyhteiskunnasta sekä etsitään hyviä käytäntöjä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseksi.Tänä vuonna palkinto myönnetään uudenlaisesta vuorovaikutuksesta, viestinnästä tai käytännöistä, joilla pyritään antamaan ihmisille valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintaan tai kokeilla uusia vuorovaikutusmenetelmiä ja vahvistaa rakentavaa yhteistyökulttuuria.Vuoden 2020 palkinnon jakaminen sisältyy Kansallinen demokratiaohjelma 2025:een, joka kattaa pääministeri Marinin hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet.
05.11.2020 klo 16.26Lounais-Suomi
Valtakunnallisen teeman mukaisesti Lounais-Suomen poliisi valvoi tehostetusti huumausaineiden katukauppaa lokakuussa viikoilla 42 ja 43.
Kahden viikon aikana otettiin kiinni yhteensä 57 rikoksesta epäiltyjä. Kirjattuja huumausainerikoksia oli 22, huumausaineen käyttörikoksia 33 ja törkeitä huumausainerikoksia 3 kappaletta.
– Varsinais-Suomessa joka viides rikoksesta epäilty oli ensikertalainen, alaikäisiä oli viisi, sanoo Turun kenttävalvonnasta vastaava rikoskomisario Maria Sainio.
Katuvalvonnan yhteydessä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa takavarikoitiin muun muassa yli kaksi kiloa marihuanaa. Satakunnan kenttävalvonnan osuus kokonaismäärästä oli yli 1,5 kiloa.
– Lisäksi valvonnassa löydettiin Kankaanpäästä kannabiskasvatukseen vuokrattu omakotitalo, josta takavarikoitiin 59 kannabiskasvia, kertoo Porin kenttävalvonnasta vastaava ylikomisario Jorma Johansson.
Kaikkiaan Lounais-Suomen tehovalvonnassa takavarikoitiin 101 kannabiskasvia. Amfetamiinia takavarikoitiin 680 grammaa ja muita huumausaineita pienempiä määriä.
Huumausainerikollisuuden katukauppaan ja välitystoimintaan puuttuminen on yksi merkittävä osa huumausainerikollisuuden torjuntaa. Katukauppaan ja välitystoimintaan kohdistetulla valvonnalla ja toimenpiteillä saadaan rikosten torjumisen ja paljastamisen lisäksi tietoa huumausainerikollisuuden tilasta ja kadulla liikkuvista huumausaineista hankintakanavineen ja paikkoineen.
NordenBladet — Ihmiskaupan vastaista työtä tehostetaan tiivistämällä yhteistyötä mm. viranomaisten, järjestöjen ja kuntien välillä. Helsingin poliisilaitokselle perustetaan ihmiskaupparikoksia tutkiva ryhmä ja ensi vuoden alussa valmistuvalla toimenpideohjelmalla koordinoidaan laajemmin ihmiskaupan vastaista työtä. Tänään eri toimivat kokoontuivat pyörän pöydän keskusteluun sisäministeri Maria Ohisalon johdolla.– Ihmiskauppa on hyvin monitahoinen ihmisoikeusrikos, joiden selvittämiseen panostamme nyt historiallisen paljon. Siksi tarvitaan niin eri viranomaisia kuin järjestöjäkin tekemään yhdessä työtä, jotta ihmiskauppatoiminta pystytään paljastamaan, uhrien asemaa parantamaan ja tapahtuneet rikokset selvittämään. Olen todella ylpeä, että pääsemme puuttumaan tärkeään asiaan näin monialaisesti. Kyse ei ole pelkästä yhteistyöverkostosta vaan päivittäin yhdessä työskentelevistä tiimeistä, jotka muodostuvat asiantuntijoista monelta eri sektorilta, kertoo sisäministeri Maria Ohisalo.Poliisille uusi ryhmä tutkimaan ihmiskaupparikoksiaHelsingin poliisilaitokselle perustetaan ihmiskaupparikosten paljastamiseen ja tutkimiseen keskittyvä ryhmä. Ryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä keskusrikospoliisin, valtakunnallisen ihmiskaupparikostorjunnan asiantuntijaverkoston sekä muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.– Valtakunnallinen tutkintaryhmä hankkii tietoa, paljastaa ja tutkii valtakunnalliset rikokset ja tukee muita yksiköitä sekä torjuu rajat ylittävää rikollisuutta yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa. Poliisilla tulee myös olemaan kaksi nimettyä ihmiskaupparikostutkijaa jokaisessa poliisilaitoksessa. Olen todella iloinen siitä, että ensi vuonna 20 henkilötyövuotta voidaan kohdistaa ihmiskaupan vastaiseen työhön. Valtakunnallinen ryhmä myös auttaa maakunnissa työskenteleviä rikostutkijoita, eli kukaan tutkija ei jää yksin tämän asian kanssa, toteaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.Toimenpideohjelmalla koordinoidaan ihmiskaupan vastaista työtäParhaillaan valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti ihmiskaupan vastaista poikkihallinnollista toimintaohjelmaa. Sen tavoitteena on edistää ihmiskaupan tunnistamista ja ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista, parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa sekä ehkäistä ja vähentää ihmiskauppaa. Toimenpideohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2021 alussa ja sitä valmistelee oikeusministeriön asettama työryhmä.Ohjelmassa tuodaan esiin laaja joukko kehittämistoimenpiteitä, jotka liittyvät mm. viranomaiskäytäntöjen, -ohjeistusten ja -yhteistyön kehittämiseen sekä tiedonvaihdon parantamiseen, koulutuksen lisäämiseen, koulutus- ja opetusmateriaalin laatimiseen sekä viranomaisten ja järjestöjen välisen yhteistyön tukemiseen. Yksi toimintaohjelman painopistealueista onkin ihmiskaupan vastaisen työn valtavirtaistaminen ja koordinaation vahvistaminen. Ohjelman avulla pyritään sitouttamaan ja vahvistamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
05.11.2020 klo 15.53Pohjanmaa
Poliisi aloitti 9.6.2020 esitutkinnan Melaniemen kaupunginosassa Vaasassa tapahtuneen kuoleman johdosta.
Asiaa tutkitaan tappona. Poliisi sai hälytyksen yksityisasuntoon missä keski-ikäinen Vaasalaisnainen oli kuollut. Hälytyksen tehnyt henkilö oli kahdestaan uhrin kanssa. Hälytyksen tehnyt henkilö oli uhrin avopuoliso. Uhrissa todettiin useita väkivallan merkkejä. Avopuoliso, Vaasalainen keksi-ikäinen mies otettiin kiinni tapahtumapaikalta epäiltynä tappoon. Epäilty vangittiin 12.6.2020, mutta vapautettiin tutkintavankeudesta 24.6.2020.
Kuolemansyylausunnon valmistuttua, epäilty vangittiin uudelleen 27.10.2020 todennäköisin syin epäiltynä tappoon. Henkilö on edelleen vangittuna ja esitutkinta on valmistumassa. Syytteen noston määräpäivä on 17.11.2020.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja esityksestä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamiseksi. Ehdotetulla muutoksella tuotantotukijärjestelmä suljettaisiin uusilta metsähakevoimaloilta asettamalla määräaika niiden hyväksymishakemusten jättämiselle.Ehdotuksen mukaan metsähakevoimalan hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään edellyttäisi, että sähkön tuottaja jättäisi hyväksymishakemuksen 1.2.2021 mennessä.Lausuntopyyntö on osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 27.11.2020. Sen jälkeen lakimuutoksien valmistelu jatkuu ministeriössä virkatyönä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.Kyseiselle tukijärjestelmälle ei arvioida olevan nykytilanteessa enää tarvetta. Tukijärjestelmän sulkeminen on tarkoitus ajoittaa niin, että komission antama ja 22.3.2021 päättyvä tukijärjestelmän valtiontukihyväksyntä (notifikaatio) on vielä voimassa.Ehdotetulla sulkemisella ei ole vaikutusta niiden metsähakevoimaloiden tukeen, jotka on jo hyväksytty tai hyväksytään tukijärjestelmään 1.2.2021 mennessä jätetyn hyväksymishakemuksen perusteella. Näille tukea maksetaan tuotantotukilaissa ja -asetuksessa säädetyn mukaisesti 12 vuoden tukiajan loppuun asti.Lakiehdotuksella ei esitetä muita muutoksia tuotantotukilakiin. Tukijärjestelmästä on säädetty vuonna 2010 annetussa laissa. Se on ollut keskeinen tukijärjestelmä erilaisista uusiutuvista energialähteistä (tuuli, biokaasu, puupolttoaine, metsähake) saatavan sähkön tuotannon lisäämisessä.Muiden tuotantomuotojen kuin metsähakkeen osalta tukijärjestelmä on jo aikaisemmin suljettu siten, että tukijärjestelmään ei enää hyväksytä uusia voimaloita.
NordenBladet — Hallitus esittää, että kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin lisätään kertaluonteisesti 400 miljoonaa euroa vuodelle 2020 koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten vuoksi ja 350 miljoonaa euroa koronaviruksen testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.400 miljoonan euron lisäyksestä 128,7 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa kunnille asukasmäärän mukaan (23,45 euroa asukasta kohden) ja 267 miljoonaa euroa verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Lisäksi 4,3 miljoonaa euroa ehdotetaan kohdennettavaksi kunnan 13–15-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden kasvomaskien hankkimiseksi (0,78 euroa kutakin 13–15-vuotiasta asukasta kohden).Hallitus ehdottaa myös, että vuoden 2020 valtionosuuksiin tehdään yhteensä 350 miljoonan euron lisäys koronavirustartunnan toteamiseksi tehtyjen testien ja koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämisen aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys julkaistaan Päätökset-sivulla.
NordenBladet — Hallitus antoi 5.11.2020 esityksen kilpailulain muuttamisesta. Muutokset perustuvat pääosin direktiiviin, joka tehostaa ja yhdenmukaistaa EU:n kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa unionin alueella. Direktiivin täytäntöönpano laajentaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltuuksia.Direktiivin perusteella tehtävät muutokset vahvistavat kilpailunrajoitusten tutkinta-, päätöksenteko- ja sanktiointivaltuuksia. Kyseessä on merkittävä EU:n ja kansallisen kilpailulainsäädännön muutos.Keskeiset kilpailulain muutokset, jotka perustuvat EU-direktiiviin:Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi esittää ja tuomioistuin määrätä yritykselle seuraamusmaksun paitsi kilpailunrajoituksesta, myös menettelysääntöjen rikkomisesta ja tiettyjen päätösten noudattamatta jättämisestä.Kilpailunrajoituksen lopettamiseksi voitaisiin jatkossa määrätä tiukoilla edellytyksillä myös rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Rakenteellisia korjaustoimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi luopuminen liiketoimintayksiköstä tai osuudesta kilpailijan osakepääomasta.Yhteenliittymille määrättävien seuraamusmaksujen määrää arvioitaessa huomioitaisiin tietyin edellytyksin myös yhteenliittymän jäsenten liikevaihtoa. Lisäksi yritysten yhteenliittymän jäsenet voisivat olla velvollisia maksamaan yhteenliittymälle määrättyä seuraamusmaksua, jos yhteenliittymä ei pystyisi sitä maksamaan ja tietyt muut edellytykset täyttyvät.EU:n kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö tiivistyisi. Lisäksi kilpailulakiin tehdään muutos, joka perustuu kansalliseen tarpeeseen. Muutoksen myötä yritykset pystyisivät paremmin arvioimaan ennalta kilpailunrajoituksesta elinkeinonharjoittajalle tai niiden yhteenliittymälle esitettävän seuraamusmaksun määrän.Yritysten oikeussuoja on huomioitu muun muassa lisäämällä asianosaisten kuulemista ennen päätöksentekoa. Laissa on myös säädetty valitusoikeuksista ja siitä, että seuraamusmaksut voidaan panna täytäntöön vasta lainvoimaisina.Hallitus esittää, että laki tulee voimaan 4.2.2021, kuten direktiivi edellyttää.Tehokas kilpailuvalvonta yritysten ja kuluttajien eduksiDirektiivin tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovaltuuksia ja varmistaa sisämarkkinoiden toiminta moitteettomasti. Direktiivin täytäntöönpano tulee tehostamaan kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa ja lisäämään kilpailusääntöjen ennaltaehkäisevää vaikutusta.Kilpailusääntöjen tavoitteena on turvata toimiva kilpailu yritysten välillä. Toimiva kilpailu hyödyttää myös kuluttajia ja asiakasyrityksiä, koska se tarjoaa vaihtoehtoja, pitää hintatasoa kurissa ja kannustaa luomaan laadukkaita ja innovatiivisia tuotteita ja palveluita.
