NordenBladet — Jokilaaksojen poliisi suoritti mopojen tarkastuksia lauantai-iltana 6.11.2020 Ylivieskassa. Mukana oli myös Liikenneturva, joka palkitsi mopoilijoita joiden mopo oli teknisesti kunnossa ja lain mukainen. Mopot myös koeajettiin nopeuden toteamiseksi ja samalla tarkistettiin myös ajo-oikeus.
Valvonnan alkaessa asiasta tiedotettiin some-kanavilla ja keskustan alueella kerrottiin myös mopoilijoille tapahtumasta. Ideana oli, että poliisi odotti kahdessa kiinteässä pisteessä, joissa tarkastuksia suoritettiin. Mopoilijat tulivat sinne vapaaehtoisesti. Kun asiat olivat kunnossa, poliisi ilmoitti asiasta Liikenneturvalle, joka toisessa paikassa palkitsi kyseiset mopoilijat lahjakortilla. Kaiken kaikkiaan tarkastukseen tuli 16 mopoilijaa, joista 15 ilmoitettiin Liikenneturvalle.
Tämä lahjakorteilla palkitseminen oli osa poliisin ja Ylivieskan kaupungin yhteistä kampanjaa, jolla pyritään mopoilusta aiheutuvien haittojen pienentämiseen ja samalla mopoilijoiden maineen parantamiseen. Poliisi jatkaa tehokkaasti myös perinteisempää valvontaa jossa jaetaan niitä ikävämpiä seuraamuksia kuten sakkoja, ajokieltoja ja veroseuraamuksia. Vuositasolla niitäkin jaetaan Ylivieskassa kymmenille mopoilijoille.
NordenBladet — Perjantaina 6.11.2020 iltapäivällä Iissä luvallisen hirvenmetsästyksen yhteydessä ammuttiin saksanhirvi.
Hirven metsästyksen yhteydessä oli ollut mahdollista ampua myös luvallisesti metsäkauriita. Ampuja oli ampunut mielestään metsäkauriin, mutta lähemmässä tarkastelussa selvisi, että ammuttu eläin oli ollutkin saksanhirvi. Saksanhirven metsästykseen ei ollut riistakeskuksen lupaa. Asiaa tutkitaan metsästysrikoksena.
Poliisi ei tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää.
NordenBladet — Sote-investointeja ja ulkoistuksia koskevan ns. rajoituslakia on muutettu 1.11.2020 siten, että myös kunnan tai kuntayhtymän yksin tai yhdessä omistaman yhtiön kautta toteutettava hanke rinnastetaan sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja koskevassa lupamenettelyssä kunnan tai kuntayhtymän itse toteuttamaan hankkeeseen.Samassa yhteydessä on säädetty, että seuraamukset lain vastaisen sopimuksen mahdollisesta mitättömyydestä kohdistuisivat kuntaan tai kuntayhtymään tai niiden omistamaan yhtiöön niissä tilanteissa, joissa mitättömyyden syyt johtuvat kunnasta tai kuntayhtymästä taikka niiden yhtiöstä.Rajoituslaki edellyttää, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistusso-pimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2023 jälkeen.Irtisanomisehto on kirjattava, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittää 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista. Uudella maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus vuonna 2024 ja 2025 kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ilman korvausvelvoitetta.Kuntien ja kuntayhtymien on edelleen haettava poikkeuslupaa yli viiden miljoonan euron sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointeihin. Kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisiin vuokra- ja käyttöoikeussopimuksiin täytyy edelleenkin kirjata irtisanomisehto.Niin sanottu Paras-laki puolestaan velvoittaa kuntia jatkamaan muodostamiaan soten yhteistoiminta-alueita, joiden väestöpohja on vähintään noin 20 000 asukasta. Lain tavoitteena on estää epätarkoituksenmukaiset uudelleenjärjestelyt ennen uuden sote-uudistuksen voimaantuloa sekä varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus.Tasavallan presidentti vahvisti lain 29.10.2020. Muutokset tulivat voimaan 1. marraskuuta 2020.
NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämislait. Esityksen tavoitteista ja keskeisistä esityksistä saa hyvän käsityksen, mutta vaikutusarviot ovat laadultaan vaihtelevia. Vaikutukset yrityksiin, julkisen talouden kokonaisuuteen ja Uudellemaalle kaipaisivat lisäpohdintaa.Arviointineuvosto toteaa että, esityksen vaikutusarvioihin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, koska tavoitteiden toteutuminen riippuu lain toimeenpanosta, ja siitä miten hyvinvointialueet käytännössä tuottavat palveluja. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota tähän esitykseen liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon esitysten yhtenäiseen vaikutusarviointitapaan, jotta yhteisvaikutuksista olisi mahdollisuus saada käsitys.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion taloudellista asemaa on käsitelty monipuolisesti esitysluonnoksessa. Esityksen perusteella saa hyvän käsityksen yksittäisistä muutoksista ja niiden vaikutuksista, mutta julkisen talouden kokonaisvaikutuksista on vaikea saada selkoa. Esityksessä tulisikin siksi koota yhteen keskeiset vaikutukset julkiseen talouteen ja kuvata vaikutuksia myös julkisen talouden kestävyyteen.Esityksellä on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia yrityksiin, yhteiskunnallisiin yrityksiin ja järjestöihin. Esityksessä on selvitetty keskeisiä yrityksiin vaikuttavia muutoksia, mutta yritysnäkökulman kuvaus on jäänyt puutteelliseksi. Kokonaisulkoistusten mitätöinnistä ja irtisanomisista palveluntuottajille aiheutuvien liiketoimintavaikutusten suuruusluokka tulisi arvioida. Esityksessä tulisi myös arvioida suuntaa antavasti yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia yrityksille. Lisäksi palvelujentuottajille maksettavien investointikustannusten ja mahdollisten sopimusrikkomusten korvausten kustannukset valtiolle tulisi arvioida karkealla tasolla.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen on esityksen tärkein keino tavoitteisiin pääsemiseksi. Uudenmaan erillisratkaisun piirissä asuu noin kolmannes maan väestöstä, joten erillisratkaisulla on merkitystä suurelle osalle kansalaisia. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan Uudenmaan erillisratkaisu voi sisältää osaoptimoinnin riskin, kun sama taho ei järjestä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtäviä. Uudellemaalle koituvia yhteisvaikutuksia hyvinvointialueiden rahoitusmallista, kuntien veropohjan muutoksista sekä yksityisten ostopalvelujen käytön rajoittamisesta tulisi arvioida. Uudenmaan erillisratkaisun seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen saatavuudesta, hoitoon pääsystä ja kustannusten kehityksestä saadaan lain voimaantulon jälkeen käsitys.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on avannut mittavan, noin yhdeksän miljoonan euron tutkimus- ja innovaatiorahoitushaun, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden ilmastokestävyyttä voidaan vahvistaa. Kolmivuotinen Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on keskeinen osa hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta.Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkijayhteisön, toiminnanharjoittajien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä laajaa yhteistyötä. Ohjelman julkistuswebinaariin ja sen yhteydessä pidettyyn verkostoitumistapahtumaan osallistui tänään yli 200 aiheesta kiinnostunutta tutkijaa ja muiden sidosryhmien edustajaa.Ohjelmaan liittyvä rahoitushaku on avoinna 21.12.2020 asti, ja sen perusteella käynnistetään ensi keväänä useita tutkimushankekokonaisuuksia. Tarkoituksena on lisäksi avata jo vuonna 2021 myös ohjelmaan liittyvä täydennyshaku.Hankehakemukset arvioidaan tammikuussa 2021. Arvioinnin suorittaa tätä tarkoitusta varten kutsuttu arviointipaneeli. Tutkimus- ja innovaatiohankkeet voivat alkaa aikaisintaan 1.3.2021, ja ministeriön rahoitus tästä hausta rahoitettaville hankkeille päättyy viimeistään 31.12.2023.Ohjelma valmisteltiin yhdessä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssaHiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen kuuluvien lisätoimien tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035.– Maankäyttösektori on ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hillinnässä ratkaisujen ala. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää tutkijoiden ja käytännön tekijöiden laajaa yhteistyötä. Tutkitun tiedon pohjalta voimme ottaa käyttöön toimivia ja vaikuttavia toimenpiteitä hiilensidonnan vahvistamiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tavoitteena on tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa tietoa sekä ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä saadaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä suunnattua ilmastokestävämmäksi. Tavoitteena on myös vahvistaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kokonaiskestävyyttä. Ohjelma valmisteltiin yhteistyössä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssa.– Meidän tulisi pystyä entistä paremmin ennakoimaan muutokset, jotta maankäytön ratkaisuja pystytään kohdentamaan oikein. Kokonaiskestävyyden ja vaikutusten ennalta-arviointiin tarvitaan tutkimusta, jonka tuloksia pitää voida soveltaa erilaisiin maankäyttötoimiin kansallisesta tasosta paikallistasoon asti, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.Uutta tietoa vaikutusketjuistaHiilestä kiinni -ohjelman tavoitteisiin vastaaminen edellyttää tieteidenvälisyyttä ja eri toimijoiden yhteistyötä, joten hakemuksia toivotaan erityisesti kahden tai useamman organisaation muodostamilta konsortioilta. Konsortiohankkeissa rahoitus myönnetään päähakijalle, joka hoitaa yhteydet ja rahaliikenteen muihin organisaatioihin ja ministeriöön. Konsortioissa voi olla mukana myös yrityksiä. Tutkimusyhteenliittymien odotetaan esittävän hakemuksessaan selkeästi ne hanke-ehdotuksensa vaikutusketjut, jotka edistävät Hiilineutraali 2035 -tavoitteen saavuttamista.Uusi ohjelma vahvistaa merkittävästi maa- ja metsätalouteen ja muuhun maankäyttöön liittyvää tutkimusta ja antaa eri tieteenalojen tutkijoille erinomaiset mahdollisuudet osaamisen syventämiseen ja monipuolistamiseen. Myös aiemmat tutkimustulokset sekä aihepiirin nykyinen ja tuleva kansainvälinen ja kansallinen tutkimus kytketään uuden ohjelman myötä vahvemmin päätöksenteon tueksi.– Luonnontieteellisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan esimerkiksi asenteiden ja käyttäytymisen tutkimusta, jotta toimintatapojen muutosta saadaan todella aikaan. Maa- ja metsätaloudesta ei tule ilmastoviisasta ilman ilmastoviisaita viljelijöitä ja metsänomistajia, painottaa ohjelman valmistelusta vastannut tutkimusohjelmapäällikkö Johanna Kohl maa- ja metsätalousministeriöstä.Myös innovaatiotoiminnan edistäminen osana tutkimushankkeita on Kohlin mukaan tärkeää. Innovaatiot voivat liittyä esimerkiksi prosesseihin, teknisiin ratkaisuihin tai uusiin palveluihin. Rahoitusta voidaan myöntää osana hanketta myös avoimelle ja käyttäjälähtöiselle Living lab -toiminnalle, jota tehdään käytännön toimintaympäristöissä.Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma 2021-2024, hakuilmoitusLisää tietoa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudestaUusi tutkimus- ja innovaatio-ohjelma luo ratkaisuja ilmastoviisaaseen maankäyttöön (MMM:n tiedote 6.10.2020)Lue myös tutkimusohjelmapäällikkö Johanna Kohlin ja erityisasiantuntija Anna Salmisen blogikirjoitus: Tutkimus tuuppaa kohti ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta (11.9.2020)
09.11.2020 klo 13.36Lounais-Suomi
Lounais-Suomen alueella varastetaan vuosittain polkupyöriä ja erilaisia pyörätarvikkeita yhteensä noin miljoonan euron edestä. Ilmiön hillitsemiseksi poliisi tehostaa polkupyörävarkauksien selvittämistä. Tavoitteena on myös saada palautettua löytöpyöriä nopeasti takaisin omistajilleen.
Lounais-Suomen poliisille on tänä vuonna tehty jo 2 900 rikosilmoitusta varastetuista polkupyöristä ja pyörätarvikkeista. Se on 23 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Poliisissa vastataan pyörävarkauksien kasvuun erityisesti rikostutkinnan resursseja ohjaamalla. Kenttäpartioiden ja rikostutkijoiden yhteisellä työpanoksella on entistä tehokkaammin puututtu paitsi pyörien anastamiseen myös niiden kätkemiseen ja jälleenmyyntiin. Ja tuloksia on tullut.
– Selvitämme juuri muutamia tapauksia, joissa on harjoitettu ammattimaisesti varastettujen polkupyörien kätkemistä ja jälleenmyyntiä Turun alueella, rikoskomisario Mika Paaer kertoo.
Kokonaisvaikutuksiltaan merkittävä ongelma
Tänä vuonna tähän mennessä Lounais-Suomessa varastettujen pyörien ja pyörätarvikkeiden arvoksi on ilmoitettu jo yli 1,1 miljoonaa euroa. Se on 33 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, mikä saattaa osittain selittyä sähköpyörien yleistymisellä.
Pelkästään kesällä Turussa ilmoitettiin varastetuksi 68 yli tuhannen euron arvoista polkupyörää. Kallein varastettu pyörä oli 6 000 euron arvoinen. Yli tuhannen euron hintaisten pyörien yhteenlaskettu arvo yksinään oli kesäkuukausilta yhteensä noin 180 000 euroa.
– Vaikka yksittäinen pyörävarkaus voi tuntua pieneltä rikokselta, kyse on pyöränomistajan kannalta aina erittäin harmittavasta asiasta. Tilastot puolestaan osoittavat, että kokonaisvaikutuksiltaan kyse on merkittävästä ongelmasta. Pyörävarkauksien myötä päästään usein myös muiden rikosten jäljille, Paaer huomauttaa.
Poliisilla on uusi polkupyöräsivu Facebookissa
Yli puolet Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ilmoitettavista pyörävarauksista tapahtuu Turun seudulla. Tänä vuonna Turussa ja sen lähialueilla on ilmoitettu varastetuksi 1 570 pyörää ja pyörätarviketta.
Koska vain alle kolmannes ilmoittaa pyörän runkonumeron rikosilmoituksessaan, vain pieni osa pyöristä lopulta päätyy takaisin omistajilleen. Se tarkoittaa, että Turun pääpoliisiaseman pyörävarastot pullistelevat jatkuvasti paljouttaan ja isoja pyörämääriä myydään vuosittain poliisin huutokaupoissa. Nyt poliisi haluaa puuttua asiaan ja tehostaa pyörien palauttamista omistajilleen.
Tänään Lounais-Suomi on ensimmäisenä poliisilaitoksena Suomessa julkaissut Facebookissa oman polkupyöräsivun (Lounais-Suomen poliisilaitos: Polkupyörät). Jatkossa sivulla julkaistaan Turun seudulla löytyneiden polkupyörien kuvia. Runkonumeroa tai yksilöllisiä tuntomerkkejä vastaan omistaja saa pyörän itselleen poliisilta ottamalla yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen polkupyorat.lounais-suomi@poliisi.fi.
Epäilyttävät huomiot poliisin tietoon
Poliisi tarvitsee pyörien palauttamisessa sekä rikosten selvittämisessä ja ennalta ehkäisemisessä myös kansalaisten apua.
– Runkonumero pitäisi aina kirjoittaa itselleen talteen ja mikäli pyörä varastetaan, se tulisi kirjata ilmoitukseen. Varkauksien estämiseksi pyörä on syytä lukita huolellisesti ja jäljittämistä helpottaakseen kannattaa myös valokuvata oma pyörä, Paaer vinkkaa.
Epäilyttävästä myyntitoiminnasta kannattaa ilmoittaa poliisille osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi. Pyörävarkauden nähdessään taas tulee soittaa hätänumeroon.
NordenBladet — Eurofins Labtium Oy on ilmoittanut lopettavansa jalometallituotteiden tarkastusleimauksen 31.1.2021. Päätöksen seurauksena Suomesta poistuu toimija, joka voi tarkastaa jalometallituotteita ja leimata ne Suomen tarkastusleimalla ja kansainvälisellä CCM-leimalla.Eurofins Labtium Oy kertoo tiedotteessaan, että osana keskittymistään ydinliiketoimintaansa se luopuu jalometallien tarkastuslaitostoiminnasta. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, ettei yhtiö jatka korujen ja muista jalometalleista valmistettujen tuotteiden testaamista ja leimaamista Suomen tarkastusleimalla.Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) peruuttaa 2.11.2020 annetulla päätöksellään Eurofins Labtium Oy:lle myönnetyn jalometallituotteista annetun lain (1029/2000) mukaisen tarkastuslaitoksen hyväksymisen. Tukes peruuttaa myös päätöksensä tarkastuslaitoksen tarkastusleimojen hyväksymisestä. Tukesin päätös tarkastuslaitoshyväksynnän peruuttamisesta ja tarkastusleimojen käytön hyväksynnän peruuttamisesta tulee voimaan 1.2.2021.Työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu jalometallituotteita koskevien säännösten noudattamista koskevan valvonnan ylin johto ja ohjaus sekä tarkastuslaitoksen nimeäminen.Tukes kerää kommentteja päätöksen vaikutuksistaTukes kerää yrityksiltä ja muilta kultasepänalan toimijoilta tietoa, miten tarkastusleimauksen loppuminen vaikuttaa toimintaan. Voit lähettää vapaamuotoisen kommenttisi asiasta Tukesiin sähköpostitse osoitteella [email protected]
09.11.2020 klo 13.10Helsinki
Helsingin poliisilaitos, kuten kaikki Suomen poliisilaitokset, valvoi tehostetusti huumausaineiden katukauppaa kahden viikon ajan 12.‒25.10.2020. Valvonta kohdistettiin erityisesti kaduilla ja asunnoissa tapahtuvaan huumausaineiden myyntiin ja välittämiseen. Poliisihallitus tiedotti valvontajakson valtakunnallisista tuloksista 5.11.2020.
Helsingin poliisi kirjasi valvonnan yhteydessä 39 rikosilmoitusta huumausainerikoksista:
Lisäksi poliisi kirjasi kaksi rikosilmoitusta väkivaltarikoksista ja kaksi rikosilmoitusta liikennejuopumuksista.
Rikoksista epäiltyinä on yhteensä 47 ihmistä, jotka ovat kaikki täysi-ikäisiä. Epäillyistä kuuttatoista epäillään ensimmäistä kertaa huumausainerikoksista. Poliisi otti valvonnan yhteydessä kiinni 21 henkilöä. Heistä ketään ei pidätetty tai vangittu. Lisäksi poliisi tavoitti viisi etsintäkuulutettua. Poliisi antoi kymmenen huomautusta ja ohjasi hoitoon yhdeksän henkilöä. Poliisi teki myös yhden kiireellisen lastensuojeluilmoituksen, koska tehtävällä heräsi vakava huoli taaperoikäisen lapsen elinolosuhteista.
Poliisi teki yhteensä 34 koti- ja paikanetsintää (esim. auto). Poliisi takavarikoi 23 690 euroa rahaa ja huumausaineita: yli kaksi kiloa marihuanaa, 56 grammaa amfetamiinia, 758 grammaa metamfetamiinia, viisitoista kannabiskasvia, seitsemän kappaletta LSD:tä ja yhden kappaleen Subutexia.
NordenBladet — Kokemäen poliisiaseman tiedote 9.11.2020:
5.11.2020 klo 20.45 kahden nuoren miehen epäillään syyllistyneen muun muassa näpistykseen Kokemäellä kauppaliikkeessä. Myyjät olivat yrittäneet pysäyttää näpistelijät kassoilla. Tämän lisäksi myös asiakkaana ollut henkilö oli yrittänyt auttaa myyjiä tilanteessa, mutta molemmat miehet olivat päässeet poistumaan liikkeestä.Poliisi suoritti etsintää Kokemäen keskustassa ja havaitsi kaksi miestä, jotka sopivat tuntomerkkeihin. Poliisilla on tekijöiden henkilöllisyydet selvillä ja asiaa tutkitaan muun muassa näpistyksinä ja näpistyksen yrityksenä.
Mieshenkilön epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen Kokemäellä VT2:lla 06.11.2020. Mies ajoi 156 km/h 80 km/h alueella ja hänet määrättiin poliisin toimesta väliaikaiseen ajokieltoon ja hänenajokorttinsa saatiin poliisin haltuun. Miehellä ei ollut matkustajia kyydissä.
Eilen sunnuntaina 8.11.2020 hieman ennen klo 13:ta 30-vuotiaan naisen epäillään anastaneeen kauppaliikkeestä alkoholia Harjavallassa. Nainen oli ollut liikkeellä mieshenkilön kanssa ja olivat poistuneet paikalta autolla läheiseen ravintolaan. Poliisipartio tapasi epäillyn, jolta saatiin osa anastetusta omaisuudesta takaisin. Asiasta kirjattiin rikosilmoitus näpistyksestä.
Vuonna 1990 syntyneen mieshenkilön epäillään syyllistyneen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta kahdeksannen kerran vuoden sisällä. Mies jäi kiinni poliisin pysäyttäessä hänet valtatie 2:lla Kokemäellä sunnuntaina 8.11.2020 klo 15.15.
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen taistelijan asevalojen, kypärävalojen ja omatunnistevilkkujen hankinnasta kahdelta kotimaiselta maahantuojalta.Hankintaa edelsivät laajat Suomessa tehdyt kenttätestit, joissa arvioitiin yhteensä 25 eri kaupalliseen kilpailutukseen osallistuneen tuotteen soveltuvuutta ja yhteensopivuutta.Ase- ja kypärävalot toimittaa Hantaurus SHOT Oy ja omatunnistevilkut Finnprotec Oy.Hankinnat sisältyvät maapuolustuksen kehittämisohjelmaan ja ne ovat osa jalkaväen pimeätaistelukyvyn kehittämisen kokonaisuutta. Hankinnoilla rakennetaan jalkaväkijoukkojen kykyä taistella pimeässä ja vaativissa näkyvyysolosuhteissa.Ensimmäiset tuotteet toimitetaan vuoden 2021 loppuun mennessä ja ne otetaan käyttöön vuodesta 2022 alkaen.Yhteensä hankinnan arvonlisäverollinen arvo on yli miljoona euroa. Puolustusvoimilla on taistelijan valoihin lisähankintavaraus, jonka arvonlisäverollinen kokonaisarvo on n. 6 miljoonaa euroa
