NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2021 talousarviota täydentävän esityksen 19.11.2020.Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen määrärahaan hallitus esittää 25 miljoonan euron lisäystä. Kävelyn ja pyöräliikenteen investointiohjelmaan eli kuntien avustuksiin olisi tällöin vuonna 2021 28,5 miljoonaa euroa.Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää kävelyn ja pyöräilyn roolia merkittävänä sekä ympäristön että terveyden kannalta.– Hallitus toivoo, että kunnilla on jatkossakin mahdollisuus parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kautta maan. Tämä on tehokas keino lisätä kestävää liikkumista ja ihmisten hyvinvointia, sanoo ministeri Harakka.Valtio tukee tänä vuonna kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista kuntien katuverkolla ennätyksellisen suurella summalla, 31,5 miljoonalla eurolla. Avustuspäätökset pyritään tekemään vuoden 2020 loppuun mennessä.Kunnat ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa voineet hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien tekemistä varten. Avustusta voi hakea marraskuun loppuun saakka.Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on kasvattaa kävelyn ja pyöräliikenteen matkamäärää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nämä kaikki toimenpiteet tukevat tavoitteen saavuttamista.Tukea yksityisteiden tienpitoon sekä neuvontaan ja opastukseenYksityistieavustuksiin hallitus esittää 17 miljoonan euron määrärahalisäystä. Yhteensä yksityistieavustuksiin esitetään vuodelle 2021 30 miljoonan euron määrärahaa. Avustusta voidaan osoittaa yksityisteiden tienpitoon, tiekuntien neuvontaan ja opastukseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen sekä yksityisteitä koskevaan kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustyöhön.Lentoliikenne maakuntakentille turvataan myös koronatilanteessaHallitus esittää koronasta johtuen maakuntien lentoyhteyksien tukemiseen 11,5 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2021.Esitys perustuu maakuntien lentoliikennettä selvittäneen työryhmän ehdotukseen. Valtiosihteeri Pilvi Torstin johtama työryhmä esitti loppuraportissaan syyskuussa 2020, että valtio ostaisi lentoliikennettä Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka.Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on käynnistänyt lentoliikennepalvelujen hankintaan liittyvän kilpailutuksen valmistelun.
NordenBladet — Puolustusministeriö haluaa jatkaa ruokarahan maksamista myös vuoden 2021 tammikuussa palveluksensa aloittaville varusmiehille. Syynä ovat koronapandemian takia jatkuvat poikkeusjärjestelyt joukko-osastoissa.Ruokarahasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi hallitus esittää puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja lisättäväksi 7,1 miljoonalla eurolla vuoden 2021 täydentävässä talousarvioesityksessä.Poikkeusjärjestelyjen vuoksi joukko-osastot ovat jakaneet varusmiehensä kolmeen ryhmään, jotka ovat vuoroviikoin varuskunnassa ja vapaalla. Ruokarahaa on 13.3.2020 lähtien maksettu varusmiehille päivärahan lisäksi vapaajaksojen aikana, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta varuskuntaruokailuun. Ruokaraha on suuruudeltaan 13,50 euroa päivässä ja sillä on turvattu varusmiesten toimeentuloa.
NordenBladet — Hallitus on antanut vuoden 2021 täydentävän talousarvion. Hallitus ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalle 135 miljoonaa euroa lisämäärärahoja. Kokonaisuudessaan STM:n hallinnonalan määrärahat vuonna 2021 olisivat näin ollen 17,74 miljardia euroa.STM:n hallinnonalan määrärahoja kohdennetaan muun muassa työelämän ja työhyvinvoinnin parantamiseen, työttömyysturvaan, lasten ja nuorten palveluihin, rokotetutkimukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan.Lisävaroja työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseenHallitus ehdottaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle 6 miljoonan euron lisäystä. Ohjelma tähtää toimintatapojen uudistamiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla sekä työelämäinnovaatioiden luomiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Suomi on johtava työelämäinnovaatioiden kehittäjä ja että Suomessa on maailman paras työhyvinvointi.Työkykyohjelman valtionavustushankkeiden toimeenpanoon sekä työttömien sähköisen itsearviointipalvelun kehittämiseen hallitus ehdottaa 1,4 miljoonan euron lisäystä. Toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollossa -hankkeelle hallitus ehdottaa 4 miljoonaa euroa.Työttömyysturvan väliaikaisia poikkeuksia jatketaanHallitus ehdottaa, että työttömyysturvalainsäädännön väliaikaisia poikkeuksia jatketaan joiltain osin vielä maaliskuun 2021 loppuun saakka. Yrittäjien työttömyysturvaoikeuteen ja työttömyysturvan suojaosan korottamiseen liittyvien jatkojen vuoksi työttömyysturvamomenteille hallitus ehdottaa yhteensä 56,4 miljoonan euron lisäystä.Lasten ja nuorten palveluista entistä parempiaLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan hallitus ehdottaa 16 miljoonan euron lisäystä. Ohjelmassa kehitetään muun muassa perhekeskuksia ja varhaista tukea arjessa, lasten ja nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä lastensuojelua.Covid-19-testien korvaus sairaanhoitovakuutuksestaHallitus ehdottaa, että covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien testien korvaustason väliaikaiseen korotukseen sairausvakuutuksesta kohdennetaan 45 miljoonaa euroa. Korvaus voitaisiin maksaa tutkimuksen tehneelle palveluntuottajalle myös tilanteessa, jossa tutkimuksen omavastuuosuuden olisi maksanut vakuutetun sijasta hänen työnantajansa. Samalla myös korvaustaksaa ehdotetaan korotettavaksi.Rokotetutkimukselle oma keskusHallitus ehdottaa rokotetutkimuskeskuksen yhtiöittämiseen 8 miljoonan euron määrärahaa. Uusi yhtiö olisi valtioenemmistöinen yhtiö, jolla olisi erityistehtävä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin hallitus ehdottaa 0,65 miljoonan euron lisäystä. Tällä kompensoitaisiin rokotetutkimuskeskuksen perustamisesta aiheutuvaa tulonmenetystä.Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaHallitus ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan menoihin yhteensä 23,8 miljoonaa euron lisäystä. Lisäyksestä 3,8 miljoonaa euroa kohdennetaan asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn ja siitä annetun lain muutoksiin ensi vuonna. Lisäyksestä 20 miljoonaa euroa on DigiFinland Oy:n pääoman tuloutuksesta aiheutuvaa määrärahalisäystä. Tällä voidaan turvata DigiFinland Oy:ltä hankittava sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehitystyö.Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian toteutukseen hallitus ehdottaa 1,5 miljoonan euron euron lisäystä.Laitokset ja virastotKansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintamenoihin hallitus ehdottaa 12,3 miljoonan euron lisäystä. Tarve aiheutuu muun muassa työttömyysasteen noususta ja sitä kautta valtion kokonaan rahoittamien sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulujen kasvusta. Lisäyksestä 3,5 miljoonaa euroa aiheutuu perhevapaauudistuksen vaatimista järjestelmämuutoksista ja 5,3 miljoonaa euroa etuusohjelmien ja asiointipalvelun kehittämisestä.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenoihin hallitus ehdottaa kahden henkilötyövuoden ja 140 000 euron lisäystä. Tarve aiheutuu sote-tietojärjestelmien valvonnan kehittämisestä. Työsuojelun aluehallintoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 0,975 miljoonan euron lisäystä 15 uuden työsuojelutarkastajan viran perustamisen kuluihin.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi varustamoyhtiö Tallink Silja Oy:n ottamalle 100 miljoonan euron lainalle enintään 90 miljoonan euron valtiontakauksen osana huoltovarmuuskriittisille varustamoille suunnattua takausohjelmaa. Myönnetyllä takauksella pyritään turvaamaan Tallink Siljan maksuvalmius ja yhtiön toiminta koronakriisistä aiheutuneen poikkeustilanteen yli.Matkustaja- ja tavaraliikennettä hoitavien varustamoiden toiminta on kärsinyt merkittävästi koronakriisin vaikutuksista. Koronakriisistä aiheutunut kysynnän väheneminen ja matkustusrajoitukset ovat johtaneet siihen, että matkustajaliikenne on ollut keväästä alkaen hyvin rajallista.Valtioneuvostolle annettiin valtuus myöntää huoltovarmuuskriittisten varustamojen toiminnan turvaamiseen valtiontakauksia enintään 600 miljoonan euron määrään saakka vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa. Takausvaltuus on voimassa tämän vuoden loppuun asti.Takaukset annetaan Euroopan komission antamien koronakriisiin liittyvien väliaikaisten valtiontukisääntöjen mukaisesti. Komissio on hyväksynyt varustamoiden valtiontakausohjelman ehdot ja takauksien antamisen 90 prosentin määrälle lainoista.Väliaikaiset valtiontukisäännöt mahdollistavat yritysrahoituksen saatavuudenEU on joustavoittanut valtiontukisääntöjään tilapäisesti, jotta jäsenvaltiot voivat turvata erityisesti yritysrahoituksen saatavuuden ja yritysten maksuvalmiuden koronakriisin aikana. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tilapäisten sääntöjen mukaisista toimista. Lisäksi komission on hyväksyttävä toimet ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön.
NordenBladet — Hallitus antoi 19. marraskuuta esityksensä vuoden 2021 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esitykseen sisältyy rahoitusta koulutuksen tulevaisuusinvestointeihin ja yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen.Rahoitusta kohdennetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 150 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä. Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi. Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma ja tarkoitukseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa.– Hyvä ammatillinen koulutus on keskeistä, jotta Suomen työllisyyttä ja osaamista voidaan vahvistaa kestävästi. Laadukas koulutus taas onnistuu vain, kun opettajia on tarpeeksi ja heillä on mahdollisuus keskittyä työhönsä ja opiskelijoihinsa, opetusministeri Li Andersson sanoo.Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.– Panostukset sivistykseen, ihmisten hyvinvointiin ja nopeavaikutteisiin koulutuksiin tarjoavat suomalaisille turvaa ja tulevaisuuden näkymää koronaepidemian keskellä. Korkeakoulut ovat lähteneet aktiivisesti mukaan jatkuvan oppimisen edistämiseen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.– Nykymaailmassa yksikään ammatti ei pysy muuttumattomana läpi yhden ihmisen työuran. Osaamisen päivittäminen koskettaa meistä jokaista ja meidän vakaa tavoitteemme on tehdä siitä mahdollisimman helppoa ja palkitsevaa, ministeri Andersson jatkaa.Täydentävässä talousarvioesityksessä huomioidaan myös oppivelvollisuuden laajentamisen ja toisen asteen maksuttomuuden kustannusten jaksottaminen tarkentuneiden tietojen perusteella. Vuosikohtaiset kustannukset jakautuvat siten, että vuodelle 2021 kohdentuu 27 miljoonaa euroa ja vuodelle 2023 kohdentuu 102 miljoonaa euroa. Muutos johtuu oppivelvollisuuden laajentamisen ensimmäisen vuoden kustannusten tarkentumisesta lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa.
– Oppivelvollisuuden laajentamisen lisäkustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti, mutta koulutuksen järjestäjien mukaan rahoitus oli aiemmin jaksotettu hieman takapainotteisesti alkuinvestoinnit, kuten tietokoneet huomioiden. Uudistusta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja olemme nyt hienosäätäneet rahoituksen jaksotusta etupainotteisemmaksi koulutuksen järjestäjien toiveiden mukaisesti, Andersson sanoo.Poikkihallinnollisen liikkumisohjelman ja liikuntapoliittisen koordinaatioelimen sekä liikkuva koulu -ohjelman laajentamiseen osoitetaan 5 miljoonaa euroa. Lisäksi etsivän nuorisotyön laajentamiseen osoitetaan 4,5 miljoonaa euroa.Kirjastoille vahvempi rooli osallisuuden edistäjinäYleisten kirjastojen toiminnan vahvistamiseen osoitetaan miljoona euroa. Määrärahalla kehitetään kirjastojen roolia osallisuuden ja osallistumisen sekä yhteiskunnallisen vuoropuhelun areenoina. Tavoitteena on kehittää yleisiä kirjastoja fyysisinä ja virtuaalisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina lisäämällä kansalaisten ja erityisesti päättäjien välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnalliseen demokratiakehitykseen parantamalla kansalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisen, alueellisen, valtakunnallisen ja EU-tason päätöksenteossa.– Ajassamme tarvitaan myös toimia kansalaisten ja päättäjien välisen vuoropuhelun lisäämiseksi. On torjuttava ohi puhumista ja tahallista väärinymmärrystä. Suomalaisen sivistyksen ja tiedonsaannin keskeistä kivijalkaa, koko maan kattavia yleisiä kirjastoja lähdetään kehittämään osallisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi, ministeri Saarikko sanoo.Täydentävä talousarvioesitys vuodelle 2021 käsitetiin valtioneuvoston istunnossa 19. marraskuuta 2020. Hallituksen esitys vuoden 2021 täydentäväksi talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.Valtioneuvoston tiedote 19.11.2020
NordenBladet — Vuoden 2021 täydentävässä talousarvioesityksessä ehdotetaan valtioneuvoston kanslialle 355 miljoonan euron määrärahalisäystä koronavirustilanteen aiheuttamiin lisätarpeisiin, kuten Finavian pääomittamiseen yhtiön rahoitusaseman vahvistamiseksi. Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioesityksen täydentämisestä annettiin eduskunnalle torstaina 19. marraskuuta.Täydennyksessä 350 miljoonan euron määrärahalisäystä ehdotetaan Finavian pääomittamiseen yhtiön rahoitusaseman vahvistamiseksi. Finavian liiketoiminta on kärsinyt merkittävästi koronapandemian aiheuttamasta lentoliikenteen kysynnän romahtamisesta. Pääomittamista tarvitaan koronakriisiin vastaamiseksi ja yhtiön tulevaisuuden turvaamiseksi.Covid-19-tilanne on lisännyt valtioneuvoston viestintätarpeita. Ensi vuodelle ehdotetaan 1,35 miljoonan euron lisämäärärahaa hallituksen strategisen viestinnän tukeen ja koordinaatioon sekä yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Lisämäärärahalla toteutettaisiin koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyviä sisällöntuotantoja, kuten viestintäkampanjoita osana Suomi toimii -viestintäkokonaisuutta. Lisäksi vahvistetaan tukea alueiden ja kuntien koronatilanteen hoitoon liittyvään viestintään.Lainsäädännön vaikutusarviointia varten valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimii riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto. Arviointineuvoston tarkoituksena on erityisesti parantaa hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua ja yleisemmin lainvalmistelukulttuuria. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti lainsäädännön arviointineuvoston toiminnan ja roolin vahvistamiseksi ehdotetaan 105 000 euron lisämäärärahaa.Valtioneuvoston yhteisten palvelu- ja hallintotehtävien hoitamiseen ehdotetaan lisäystä 3,2 miljoonaa euroa, josta merkittävin lisäys koskee valtioneuvoston yhteisen asianhallintajärjestelmän (VAHVA) jatkorahoitusta 3,0 miljoonalla eurolla. Lisämäärärahalla yhteinen asianhallintajärjestelmä laajennetaan kaikkien ministeriöiden käyttöön ja sen yhteyteen rakennetaan uudet järjestelmät valtioneuvoston päätöksenteon ja EU-asioiden valmistelun avuksi.
NordenBladet — Ravitsemisliikkeiden toimintaa rajoitetaan koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi sen mukaan, millainen epidemiatilanne alueella on. Pääsääntö on, että ns. kiihtymisvaiheessa olevilla viidellä alueella ravitsemisliikkeet noudattavat edelleen muuta maata tiukempia rajoituksia. Rajoitukset koskevat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakuntia.Asiaa koskeva valtioneuvoston asetus tulee voimaan 20.11.2020.Pohjanmaan maakunnassa voimaan samat rajoitukset kuin muissa kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissaPohjanmaan maakunnassa koronatilanne on rauhoittunut niin, että se on tällä hetkellä epidemian kiihtymis- eikä enää leviämisvaiheessa. Määrittely perustuu Vaasan sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemyksiin.Siten Pohjanmaan ravitsemisliikkeet siirrettään samojen rajoitusten alaisiksi kuin kiihtymisvaiheessa olevien Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan ravitsemisliikkeet. Anniskelu lopetetaan siten Pohjanmaalla kello 22, kuten muissakin kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa. Jos liikkeen pääasiallisena ravitsemistoimintana on alkoholijuomien anniskelu, liikkeen saa pitää avoinna kello 24-23. Muun ravitsemisliikkeen saa pitää avoinna kello 1-24. Myös Pohjanmaan maakunnassa muun ravitsemisliikkeen saa 20.11.2020 lukien pitää auki ravitsemistoiminnan asiakkaille kahden tunnin ajan anniskelun päättymisen jälkeen. Lisäksi ravitsemisliikkeet saavat kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa edelleen ottaa sisään vain puolet tavanomaisesta asiakasmäärästä. Ravitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista on säädetty tartuntatautilain määräaikaisessa 58 a §:ssä, joka on voimassa 28.2.2021 asti. Tarkemmista rajoituksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Niissä säädetään ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloajan rajoittamisesta maakunnittain ja ravintolatyypeittäin. Alueen epidemiatilanteen mukaan säädettävien rajoitusten on tarkoitus vähentää ihmisten sosiaalisia kontakteja sellaisissa tiloissa ja tilanteissa, joissa koronavirustaudin on todettu leviävän tehokkaasti.
Rajoitukset ovat voimassa vain niin kauan kuin se on välttämätöntä, enintään 15.12.2020 saakka.
NordenBladet — Koronapandemia vaikuttaa edelleen edustustojen maahantulolupapalveluihin. Palveluita ei pystytä kaikkialla antamaan samalla tavoin ja samassa laajuudessa kuin ennen pandemiaa, normaaliaikana. Edustustojen asiakaspalvelu maahantuloasioissa on ollut auki niissä maissa, joissa se on ollut terveysturvallisuus ja paikalliset viranomaismääräykset huomioiden mahdollista. Tänä syksynä palveluita on avattu uudelleen mahdollisuuksien mukaan ja tällä hetkellä jo lähes kaikkialla palveluja saa vähintään rajoitetusti.Vain yksittäisissä poikkeustapauksissa asiakaspalvelua maahantulolupa-asioissa ei ole vieläkään kyetty lainkaan uudelleen avaamaan. Asiakaspalvelun rajoittamiseen vaikuttavat muun muassa pandemiasta johtuvat paikallisviranomaisten määräämät rajoitukset ja yhteiskunnan sulkutilat sekä paikalliset tai maiden väliset liikkumisrajoitukset ja muut viranomaismääräykset.Haasteena on edelleen viisumihakemusten käsittely maissa, joissa Suomella ei ole edustustoa tai joissa toinen Schengen-maa edustaa Suomea. Monien maiden edustustot eivät pysty tällä hetkellä ottamaan vastaan edustamiensa maiden viisumihakemuksia.”Tämä tilanne on vaikea ja toivomme, että pandemiatilanne maailmalla helpottaisi pian ja pääsisimme normaaliin tapaan vastaanottamaan viisumihakemuksia eri puolilla maailmaa. Koitamme löytää ratkaisuja Suomea edustavien maiden kanssa, jotta he voisivat ottaa vastaan myös Suomen viisumihakemuksia”, toteaa ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen.Ulkoministeriö työskentelee turvallisen kansainvälisen liikkumisen varmistamiseksi jatkossakinMikäli edustusto pystyy tarjoamaan viisumipalveluita, hakemuksia voivat tällä hetkellä jättää määriteltyihin erityisryhmiin kuuluvat henkilöt. Esimerkiksi parisuhteeseen perustuvat viisumihakemukset otetaan tällä perusteella vastaan. Schengenin viisumisäännöstö on edelleen voimassa, ja viisumin myöntämisen edellytysten tulee täyttyä, kuten ennen korona-aikaakin. Ulkoministeriöllä on työsuojeluvelvoite yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Viisumipalvelukeskusten toiminta on väliaikaisesti keskeytynyt tai ne toimivat rajoitetusti. Edustustojen asiakaspalvelutilat eivät myöskään sovellu suurien asiakasmäärien vastaanottamiseen ilman, että asiakkaiden ja henkilökuntamme turvallisuus vaarantuu. Turvallisuudesta huolehditaan muun muassa käyttämällä suojavarusteita, rajoittamalla asiakasmääriä, sekä desinfioimalla tiloja.Ulkoministeriö tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että turvallinen kansainvälinen liikkuminen on mahdollista tulevaisuudessakin. Ihmisten välinen kanssakäyminen on tärkeää kaikille –niin ihmisille kuin yrityksille ja koko Suomelle.”Ymmärrämme hyvin miten vaikeaan tilanteeseen esimerkiksi useammassa eri maassa asuvat perheet ovat pandemiatilanteessa joutuneet ja teemme parhaamme, jotta turvallinen asiakaspalvelu voidaan varmistaa kaikkialla mahdollisimman pian”, konsulipäällikkö Tuominen toteaa.
NordenBladet — Hallitus antoi 19. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2021 talousarvioesityksen täydentämisestä. Täydennysesityksessä kohdennetaan rahoitusta tulevaisuusinvestointien toiseen vaiheeseen ja muun muassa koronavirustilanteesta aiheutuviin menolisäyksiin. Hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen kriisin yli mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin.Tulevaisuusinvestointien toisen vaiheen rahoitusHallitusohjelman mukaisesti hallitus toteuttaa vaalikauden aikana kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman, joka tukee hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2020 talousarviossa ja vuosien 2020—2023 julkisen talouden suunnitelmassa, kohdistettiin vuosille 2020—2022 yhteensä 1,4 miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit. Lisäksi Valtion asuntorahastosta kohdennetaan noin 215 miljoonan euron investoinnit vuosina 2020—2022. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 23.10.2020 tulevaisuusinvestointien rahoituksen toista vaihetta. Vuoden 2021 tulevaisuusinvestoinnit, noin 356 miljoonaa euroa, sisältyvät täydentävään talousarvioesitykseen. Vuoden 2022 toisen vaiheen tulevaisuusinvestoinnit, noin 322 miljoonaa euroa, on tarkoitus sisällyttää vuosia 2022—2025 koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan ja edelleen vuoden 2022 talousarvioesitykseen.Vuoden 2021 toisen vaiheen tulevaisuusinvestoinnit sisältävät muun muassa 40 miljoonaa euroa jatkuvan oppimisen vahvistamiseen sekä 80 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen opettajien, ohjaajien ja opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen sekä tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen. Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 50 miljoonan euron ja luonnonsuojelun rahoitukseen yhteensä 25,5 miljoonan euron lisäystä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan 25 miljoonaa euroa. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen ehdotetaan 40 miljoonan euron lisäystä, joka kohdentuu äkillisiin rakennemuutoksiin varautumiseen, alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin, aluekehitysrahoitukseen sekä KEINO-osaamiskeskuksen ja sopimusperusteisen yhteistyön rahoitukseen. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle ehdotetaan 6 miljoonan euron lisäystä.Koronavirustilanteeseen liittyviä muutoksiaTyöttömyysturvalainsäädännön väliaikaisia poikkeuksia ehdotetaan joiltain osin jatkettavaksi vielä maaliskuun 2021 loppuun saakka. Yrittäjien työttömyysturvaoikeuden ja työttömyysturvan suojaosan korottamisen jatkamiseen ehdotetaan yhteensä 56,4 miljoonan euron lisäystä.Yksityisessä terveydenhuollossa tehdyistä covid-19-testeistä maksettavaa Kela-korvausta ehdotetaan korotettavaksi. Korotus rahoitettaisiin 45 miljoonan euron siirrolla momentilta Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin.Finavia Oyj:tä ehdotetaan pääomitettavan 350 miljoonalla eurolla sen rahoitusaseman vahvistamiseksi.Maakuntien lentoyhteyksien tukemiseen ehdotetaan 11,5 miljoonan euron lisäystä.Tuomioistuinasioiden ruuhkan purkua varten ehdotetaan tuomioistuimille, oikeusaputoimistoille sekä syyttäjälaitokselle yhteensä 2,9 miljoonaa euroa koronavirustilanteesta aiheutuneen ruuhkan haitallisten vaikutusten vähentämiseksi ja asioiden käsittelyaikojen kohtuuttoman pidentymisen estämiseksi. Rangaistusten täytäntöönpanon ruuhkan purkuun Rikosseuraamuslaitoksessa ehdotetaan 1,6 miljoonaa euroa.Aluehallintovirastolle ehdotetaan koronavirustilanteen aiheuttamiin lisätehtäviin 5,46 miljoonan euron lisäystä.Muita muutoksiaRikosasioiden käsittelyketjun voimavarojen turvaamiseen ehdotetaan 2,79 miljoonaa euroa oikeusministeriön hallinnonalalle.Positiivisen luottotietorekisterin toteutusmenoihin ehdotetaan 4 miljoonan euron lisäystä.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenoihin ehdotetaan kahden henkilötyövuoden ja 140 000 euron lisäystä. Tarve aiheutuu sote-tietojärjestelmien valvontaan tehtävästä lisäpanostuksesta. Työsuojelun aluehallintoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 0,975 miljoonan euron lisäystä 15 uuden työsuojelutarkastajan viran perustamisen kuluihin.Lappeenrannan kaupungin European Green Leaf -toiminnan toteutukseen ehdotetaan 225 000 euron lisäystä. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisyyn ehdotetaan 750 000 euron lisäystä.Poliisin toimintamenoihin ehdotetaan 1,181 miljoonan euron lisäystä toimitilojen vuokramenoihin, 1 miljoonan euron lisäystä telekuuntelujärjestelmän uudistamiseen ja 443 000 euron lisäystä EU:n SIS-asetuksen toimeenpanoon aiheutuviin menoihin.Rajavartiolaitoksen vuokramenoihin ehdotetaan 290 000 euron lisäystä.Täydentävään esitykseen sisältyy myös useita muita lisäyksiä eri hallinnonaloille.Valtion nettolainanotto kasvaa 946 miljoonalla eurollaVerotuloennustetta alennetaan 316 miljoonaa euroa. Verokertymää pienentää muun muassa ansio- ja pääomatuloverojen tuoton alentaminen vuoden 2019 verotuksen valmistumisesta saatujen ennakkotietojen perusteella. Sekalaisia tuloja sekä omaisuustuloja koskevaa arviota korotetaan yhteensä 383 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti tulevaisuusinvestoinnit rahoitetaan omaisuustuloilla. Näin ollen tulevaisuusinvestointien toisen vaiheen lisäpanostukset kasvattavat niiden rahoittamiseen tarvittavia omaisuustuloja vuoden 2021 osalta 331 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 1,0 miljardilla eurolla kaikkiaan 65,2 miljardiin euroon ja tuloarviota korotetaan 67 miljoonalla eurolla 53,5 miljardiin euroon. Ehdotus lisää valtion nettolainanottoa 946 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan valtion nettolainanoton arvioidaan olevan 11,7 miljardia euroa vuonna 2021. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 138 miljardia euroa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan virkaan Leif Schulmanin 1.1.2021-31.10.2025 väliseksi ajaksi.Monitieteisen ympäristöalan tutkimus- ja kehittämistyön lisäksi Suomen ympäristökeskus (SYKE) tarjoaa asiantuntijapalveluja ja toimii lupa- ja valvontaviranomaisena muun muassa jätteiden kansainvälisiä siirtoja ja uhanalaisten kasvien ja eläinten kansainvälistä kauppaa koskevissa asioissa.Pääjohtajan virkaan nimitetty Leif Schulman on koulutukseltaan filosofian tohtori. Schulman on työskennellyt vuodesta 2010 alkaen Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen johtajana. Aiemmin Schulman on toiminut muun muassa Luomuksessa yksikönpäällikkönä, Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtajana ja intendenttinä sekä tutkijana Turun yliopistossa.Pääjohtajan virka tuli avoimeksi SYKEn pitkäaikaisen pääjohtajan Lea Kaupin jäädessä eläkkeelle. Virkaa haki 22 henkilöä.
