NordenBladet — Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää Kelan viime vuosina toteuttamien kuntoutuspalvelujen, tulkkauspalvelujen ja taksivälityspalvelujen hankintojen toimivuutta asiakkaiden, palveluntuottajien ja Kelan näkökulmista. Arvioinnin toteuttaminen on osa hallitusohjelmaa.Arvioinnin toteutti konsulttiyhtiö KPMG sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona. KPMG kävi läpi hankintamenettelyjä ja laati sen pohjalta suosituksia ja otti kantaa lainsäädännön muutostarpeisiin.Selvityksen lähdemateriaalina on käytetty Kelan asiantuntijoiden, eri sidosryhmien edunvalvontaorganisaatioiden avainhenkilöiden ja palveluntuottajien haastatteluja. Osana selvitystyötä KPMG on perehtynyt arvioinnin kohteena olevien hankintojen hankinta-asiakirjoihin sekä aiheista aiemmin tehtyihin selvityksiin ja Kelalta saatuihin tausta-aineistoihin, kuten palveluja koskeviin tilastoihin.Kuntoutuspalveluiden hankinta hyvällä tasollaArvioinnissa on tarkasteltu erityisesti yksilöfysioterapian hankintaa sekä kuntoutuskurssien hankintoja. Arviointi kohdistuu vuosiin 2017-2019, joiden aikana toteutettiin yhteensä 110 kuntoutuspalveluhankintaa.Arvioinnin mukaan kuntoutuspalvelujen kilpailutuksessa palvelukuvaukset on laadittu kattavasti ja seikkaperäisesti. Paikoin yksityiskohtaisetkin määrittelyt palveluntuottajilta edellytetyistä vähimmäisvaatimuksista varmistivat osaltaan kuntoutuspalvelujen korkeaa laatutasoa. Kuntoutuksen yksilöllinen suunnittelu saattoi kuitenkin joidenkin asiakkaiden kohdalla muodostua arvioinnin mukaan hankalaksi.Yhteenvetona arvioinnissa todetaan, että hankintalaki tarjoaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa riittävän joustovaran hankintamenettelyn mukauttamiseksi vastaamaan hankittavan palvelun vaatimuksia. Nykymuotoinen hankintamalli ei arvioinnin mukaan edellytä tuekseen erityisiä lainsäädäntömuutoksia.Tulkkauspalveluissa suurta vaihtelua hinnoissa ja laadussaArvioinnin mukaan tulkkauspalveluiden kohdalla hinnat ja palveluntuottajien tarjouksissa osoittama laatu vaihtelevat merkittävästikin valittujen palveluntuottajien välillä. Palvelujen saatavuudessa havaittiin myös joiltakin osin alueellisia ja asiakasryhmäkohtaisia haasteita. Palvelujen saatavuuteen liittyvät ongelmat eivät arvioinnin mukaan kuitenkaan johdu vain hankintamenettelystä. Selvitystyön perusteella vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluhankintoja voidaan kehittää toimivammiksi nykyisen kilpailutusmallin pohjalta ilman lainsäädännöllisiä muutoksia. Haastatteluiden perusteella nykymallia ei kuitenkaan pidetä parhaana mahdollisena tapana järjestää tulkkauspalvelua. Arvioinnin mukaan palvelun vaihtoehtoiseksi toteuttamistavaksi voidaan harkita dynaamista hankintajärjestelmää, jossa huomioidaan riittävällä tavalla asiakkaan mahdollisuus valita yksilöllistä tarvettaan vastaava tulkki, tai rekisteröitymismenettelyä.Taksipalveluissa hallittu kustannuksia kilpailutuksellaHankintamenettelynä on käytetty avointa menettelyä. Avoin menettely on ns. perusmenettely, joka soveltuu sellaisiin palveluhankintoihin, joissa hankinnan kohde voidaan määritellä ja vaatimukset asettaa ennakolta ilman erillistä neuvotteluvaihetta. Arvion mukaan nykyinen toimintamalli on suhteellisen hyvin turvannut pääsyn palveluihin. Kyseessä on käyttäjien kannalta keskeinen palvelu ja etuus, joka asettaa korkean vaatimus- ja valmistelutason mahdollisten muutosten läpiviennille.Arvioinnin mukaan KELAn taksipalveluhankintoja voidaan kehittää nykyisen hankintamallin pohjalta mm. aluerakennetta uudelleenarvioimalla. Nykymallilla on kyetty turvaamaan palveluiden saatavuus ja toimivuus kestävällä kustannustasolla. Vaihtoehtoisina hankintatapoina arvioinnissa mainitaan rekisteröitymismalli/ palvelusetelimalli, välityksen ja liikennöinnin kilpailuttaminen erikseen ja nykymallin osittainen uudistaminen.KELA on kyennyt kilpailutuksella hallitsemaan kustannuskehitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatalous on metsätalouden ohella yksi harvoista toimialoista, joka voi sitoa ilmakehästä hiilidioksidia ja näin vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Maatalouden kyvyllä sitoa hiiltä on suuri merkitys Suomelle, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035.Tavoitteen saavuttamiseen on lyhyt aika, ja myös maataloudelta odotetaan nopeaa muutosta ja alan hiilensidontaan kohdistuu paljon odotuksia. Maatalouden ja ruokaketjun ilmastotoimenpiteitä onkin nyt tarkennettu paitsi kansallisesti, myös alueellisesti.Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaan kerätään aina 29.11. asti kommentteja varsinaissuomalaisilta. Maatalouden osuus alueen ilmastopäästöistä on 15 prosenttia. Maataloudessa on edelleen tarpeen kehittää hiiltä sitovia ja varastoivia sekä päästöjä vähentäviä viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluita.Hiilirikas ja hyvinvoiva maaperä tuottaa enemmän ja on paremmin suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Vaikuttavimmat maatalouden päästövähennystoimenpiteet Varsinais-Suomessa liittyvät juuri viljelymenetelmien kehittämiseen sekä maatalouden biomassojen hyödyntämiseen.Pellonkäyttöä tulee monipuolistaa kasvikierrolla ja uusilla viljelykasveilla. Syksyn aikana tiekarttakeskustelussa alueen toimijoiden kanssa on toistuvasti tullut ilmi, että käytännön tutkimustoimintaa tiloilla tulee näiden teemojen osalta vahvistaa.On tärkeää huolehtia siitä, että ruokaketjun ilmastoratkaisut ovat kaikkien yhteinen asia. Uusien tuotteiden ja palvelujen pitää olla houkuttelevia niin kuluttajien, tuottajien, julkisen sektorin, jalostajien kuin kaupan näkökulmasta. Jokaisen ketjun osasen tulee ymmärtää omat vaikuttamismahdollisuutensa ja myös tarttua niihin, jotta tulevaisuuden maataloustuotanto Varsinais-Suomessa on kannattavaa ja ennen kaikkea kestävää.Maatalouden ilmastoratkaisuista on mahdollista saada ruokaketjuun uudenlaisia menestystekijöitä. Esimerkiksi kasviproteiinien elintarvikemarkkinat ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia ja myös vientiä on mahdollista kasvattaa merkittävästi. Varsinais-Suomen liiton tuoreen selvityksen mukaan alueella on sekä ilmaston että yrityspohjan näkökulmasta selvää potentiaalia vahvistaa proteiinikasvien tuotantoa ja jalostusta.Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä VTT:n ja Vilja-alan yhteistyöryhmän kanssa käynnistämässä proteiiniklusteria vauhdittamaan kotimaisen kasviproteiinialan kasvua. Klusterin toiminta tukee erinomaisesti Varsinais-Suomen tavoitetta monipuolisemmasta pellonkäytöstä.Myös varsinaissuomalaisten ruokaketjun toimijoiden kannattaa nyt tarttua tilaisuuteen, sillä tarjolla on apua ja rahoitusta. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jonka avulla tutkitaan, innovoidaan ja kehitetään näitä ilmastokestäviä ratkaisuja.Valmisteilla on myös ilmastoruokaohjelma, jonka tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää. Ministeriössä on avautunut tutkimus- ja innovaatiorahoitushaku, josta vaikuttavat projektit voivat saada rahoitusta idealleen. Alkuvuodesta avautuu lisäksi maankäyttösektorin kehittämishankehaku, jossa haetaan ratkaisuja myös maatalouden ilmastotoimien tueksi. Varsinais-Suomella on erinomaiset lähtökohdat olla mukana hauissa.Suomi ja Varsinais-Suomi eivät ole yksin hiilineutraalilla tiellä. Vahva tuki työlle tulee Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal). Ohjelman avulla panostetaan tutkimukseen, investoidaan ympäristöystävälliseen teknologiaan ja edistetään resurssien tehokasta käyttöä.Mikä on se tuote tai palvelu, joka tulevaisuuden kuluttajaa kiinnostaa ja josta hän on valmis maksamaan? Kotimaiset kasviproteiinit herättävät jo nyt kiinnostusta ja suomalaisen ruoan jäljitettävyydessä ollaan jo pitkällä, mutta mitkä ovat tulevaisuuden menestystuotteita? Ehkäpä uusia kuituja tekstiileihin tai lounasruokaa, jonka valitsemalla voi vaikuttaa konkreettisesti luonnon monimuotoisuuden vahvistumiseen?Olennaista on, että ratkaisujen kestävyys on todennettavissa ja että kaikki ketjun toimijat – niin tuottajat, jalostajat kuin kuluttajatkin – saavat ratkaisusta lisäarvoa.Kirjoitus on julkaistu aiemmin Turun Sanomien Alio-kirjoituksena 23.11.2020. Kirjoittajista Hanna Mattila on neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriössä ja Riikka Leskinen toimialapäällikkö Valoniassa Varsinais-Suomen liitossa. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on päättänyt kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävistä ja rahoitettavista kokeiluista ja myöntänyt tähän yhteensä 1,4 miljoonaa euroa avustuksia. Valtakunnallinen kehittämistehtävä myönnettiin Suomen Kuntaliitolle, alueelliset kehittämistehtävät Etelä-Savon maakuntaliitolle, Keski-Pohjanmaan liitolle, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle, Porvoon ja Tampereen kaupungeille.Kuntien kulttuuritoimintalain mukaan kehittämistehtävällä tuetaan kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien yhteistoimintaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi