NordenBladet — Lasten vuoroasuminen on verraten yleistä Suomessa. Lähes 30 prosenttia erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Perheille tarjolla olevat etuudet ja palvelut eivät aina kuitenkaan tue vuoroasumista. Tulokset käyvät ilmi Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva -tutkimushankkeen loppuraportista.Tutkimushankkeessa selvitettiin lasten vuoroasumisen yleisyyttä ja taustatekijöitä Suomessa sekä kartoitettiin kansainvälisiä käytäntöjä vuoroasumisen huomioimisesta sosiaaliturvassa eri maissa. Eroperheiden keskuudessa Suomessa toteutettuun kyselyyn vastasi lähes 3500 vanhempaa. Kysely on ensimmäinen Suomessa toteutettu tutkimus, josta saadaan tietoa vuoroasumisen yleisyydestä kattavasti eri väestöryhmissä.Tulosten mukaan vuoroasuminen on vahvasti yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen asemaan: vuoroasuminen on sitä yleisempää, mitä paremmin toimeentulevia vanhemmat ovat. Pienituloisissa perheissä vuoroasumisen esteeksi voi muodostua esimerkiksi se, ettei vanhemmilla ole mahdollisuutta asua lähellä toisiaan tai hankkia riittävän isoa asuntoa.Yleisintä vuoroasuminen on 3–12-vuotiaiden lasten kohdalla, mutta myös osa 1-2-vuotiaista lapsista ja teini-ikäisistä nuorista vuoroasuu. Lapsen asuminen kahdessa kodissa tuo perheille usein käytännön hankaluuksia ja lisäkuluja. Välimatkat kotien välillä ja varhaiskasvatukseen tai kouluun kuormittavat perheitä sekä ajallisesti että taloudellisesti. Koska lapsella voi olla nykyään vain yksi virallinen osoite, sosiaali- tai terveyspalvelujen saaminen lapselle voi olla vaikeaa silloin kun vanhempi ei asu samassa kunnassa kuin lapsi, eikä tieto lapsen asioista aina kulje kumpaankin kotiin.”Vanhempien kokemukset arjen haasteista ja palveluissa kohdatuista ongelmista auttavat jatkossa kiinnittämään huomioita myös siihen, miten erilaisissa palveluissa on mahdollista tukea vuoroasumista silloin kun se on lapsen edun mukaista”, kertoo tutkimushanketta vetänyt tutkija Anneli Miettinen Kelan tutkimusyksiköstä.Tällä hetkellä vuoroasumisen ja sosiaaliturvan sekä palveluiden yhteensovittamiseen havaittiin selvityksessä liittyvän Suomessa useita ongelmakohtia. Hankkeen tutkijoiden mukaan erityisesti asumistukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että lapsen tosiasiallinen kuuluminen kahteen eri ruokakuntaan tulisi huomioitua. Raportissa todetaan lisäksi, että lapsilisän jakamismahdollisuutta sekä koulukuljetuksen järjestämistä vuoroasuvan lapsen toisesta kodista tulisi selvittää.Hankkeeseen kuului myös kansainvälinen vertailu, jossa selvitettiin vuoroasumisen huomioimista asumistuessa, toimeentulotuessa, lapsilisässä, elatustuessa sekä elatusavun määräytymisessä eri maissa.”Vuoroasumisen tunnistaminen sosiaalietuuksissa vaihtelee eri maissa. Lapsen vuoroasuminen on voitu ottaa huomioon yksittäisissä etuuksissa ja niitä koskevissa ohjeistuksissa. Kattavimmin vuoroasuminen on huomioitu Ruotsissa, jossa vuoroasumisen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta on kehitetty jo 2000-luvun alusta alkaen” toteaa akatemiatutkija Mia Hakovirta Turun yliopistosta.Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Kelan tutkimusyksikön, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluva Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti 25.11. aloittavansa lähes koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut 2.12. Mahdolliset henkilöstövähennykset kohdistuisivat suunnitelmien toteutuessa enintään 120 henkilöön.Ammattiliitto Pro ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO kysyvät tiedotteessaan, miten liikenne- ja viestintäministeriö aikoo reagoida alaisensa viraston tilanteeseen.Päätös ja arvio yhteistoimintaneuvottelun käynnistämisestä on tehty Liikenne- ja viestintävirastossa. Asian käsittely jatkuu yhteistoimintaneuvottelun mukaisesti viraston sekä henkilöstön edustajien kesken. Liikenne- ja viestintävirasto vastaa yhteistoimintaneuvottelun ja sen kulun tiedottamisesta.Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole yhteistoimintaneuvottelun osapuoli. Ministeriö kuitenkin edellyttää, että asiat käsitellään ja ratkaisuja haetaan avoimessa yhteistoiminnan hengessä osapuolten välillä.Ministeriö edellyttää, että yhteistoimintaneuvottelun perusteella tehtävät ratkaisut arvioidaan ja perustellaan huolellisesti ja tieto näistä perusteluista toimitetaan tiedoksi myös ministeriölle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto kokoontui pääministeri Sanna Marinin johdolla keskiviikkona 25. marraskuuta. Neuvosto käsitteli kokouksessaan keväällä hyväksytyn kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartan toimeenpanon tilannetta sekä tiekarttaan sisältyvän uuden kumppanuusmallin pilotoinnin etenemistä.Kumppanuusmallissa painottuvat joustavuus ja sopivuus eri aloille ja erilaisille yrityksille. Mallia pilotoidaan useista rahoitusinstrumenteista koostuvalla kokonaisuudella. Kumppanuusmallin ytimen muodostavat Suomen Akatemian Lippulaiva ja Business Finlandin Veturiyritys -rahoitukset. Suomen Akatemia ja Business Finland ovat osoittaneet vuoden 2020 aikana kumppanuusmallin pilotointiin yli 200 miljoonaa euroa. Merkittävä osa rahoituksesta sisältyi hallituksen vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion päätöksiin. Tutkimus- ja innovaationeuvosto katsoo kumppanuusmallin toimeenpanon etenevän hyvin. Neuvoston keskustelussa kiitettiin Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyötä kumppanuusmallin toteuttamisessa. Neuvosto peräänkuuluttaa tutkimusyhteisö- ja yrityslähtöisyyttä kumppanuuksien rahoituksessa ja painottaa, että viestintää kumppanuusmallin kokonaisuudesta yrityksille sekä Suomessa että kansainvälisesti voidaan edelleen vahvistaa. On myös varmistettava, ettei rahoitusjärjestelmässä ole aukkoja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan välillä. Tutkimus- ja innovaationeuvosto keskusteli myös TKI-tiekartan toimeenpanon etenemisestä. Neuvosto pitää tärkeänä, että Euroopan komission elpymis- ja palautumisvälinettä pyritään hyödyntämään TKI-tiekartan toimeenpanon vauhdittamisessa ja että siihen sisällytettävät toimenpiteet ovat riittävän kunnianhimoisia. Tutkittu tieto ja siihen perustuva osaaminen ja innovaatiotoiminta ovat keskeisiä Suomen menestymiselle myös koronan jälkeisessä ajassa. Neuvosto korosti keskustelussaan vahvasti myös kansainvälisten osaajien merkitystä ja toteaa, että kansainvälisten osaajien maahantulon ja integroitumisen prosessit tulee saada kuntoon. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Sosiaaliturvauudistuksen ministeriseurantaryhmän asettaminen pääministeri Sanna Marinin hallituskaudeksi.Elina Normo, istuntoasiainneuvos p. 0295 160 885
– Tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin kansallinen toimeenpano valtioneuvostossaHeidi Alajoki, hallitussihteeri p. 0295 160 441
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtioneuvostosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 127/2020 vp; EV 129/2020 vp)Leena Morri, johtava asiantuntija p. 0295 161 103
– Valtioneuvoston kanslian neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen
– Ulkoministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään valtuutus
– Ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen viran täyttäminenSannamaaria Vanamo, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 529
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan välisen laaja-alaisen yhteistyösopimuksen neuvottelemisesta (Uzbekistanin kanssa tehtävä laaja-alainen yhteistyösopimus)Sari Mäkelä, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 446
– Hallituksen esitys eduskunnalle kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen, ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävän pöytäkirjan sekä rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain muuttamisestaPekka Hirvonen, lähetystöneuvos p. 0295 351 407
– Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottaminenOikeusministeriöPekka Timonen, kansliapäällikkö p. 09 160 67502
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2018 (EK 36/2020 vp, K 2/2019 vp)Tanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista Euroopan unionissa koskevan asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 102/2020 vp; EV 123/2020 vp)Mari Aalto, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 502
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi konkurssilain 2 luvun 3 §:n väliaikaisesta muuttamisestaSofia Aspelund, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 554
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun väliaikaisesta muuttamisestaJohannes Heikkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 839
– Eduskunnan kirjelmä eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta (EK 41/2020 vp; PNE 3/2020 vp)Elina Nyholm, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 807
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi eräiden oikeusministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta (HE 109/2020 vp; EV 136/2020 vp)Virpi Koivu, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 071
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi tietosuojalain ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 1 ja 54 §:n muuttamisesta (HE 30/2020 vp; EV 125/2020 vp)Anna Saarela, hallitussihteeri p. 0295 150 106
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi puoluelain 3 §:n muuttamisesta (HE 118/2020 vp; EV 127/2020 vp)SisäministeriöHannele Taavila, poliisijohtaja p. 0295 488 568
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä ja siihen liittyviksi laeiksiTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566
– Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön poliisiosaston poliisijohtajallePuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 140 431
– Sotilasedustajan vaihdos
– Amiraalin ja kenraalin virkoihin nimittäminen ja tehtävään määrääminen PuolustusvoimissaRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054
– Vientiluvan myöntäminen Sako Oy:lle IntiaanValtiovarainministeriöMervi Kuittinen, hallitusneuvos p. 0295 530 445
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuntalain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 159/2020 vp; EV 152/2020 vp)Jari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437
– Valtioneuvoston asetus porotaloudesta saatujen tulojen vuoden 2020 verotuksessa noudatettavista tuottoperusteistaMerja Sandell, hallitusneuvos p. 0295 530 191
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 144/2020 vp; EV 143/2020 vp)Marja Isomäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 414
– Valtioneuvoston asetus evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin henkilöstön eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen siirrosta ja kustannusten korvaamisesta KevallePetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetun tasoitusperusteen muuttamisesta (HE 19/2020 vp; EV 145/2020 vp)Seppo Tanninen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 224
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta NAB-järjestelyn vakuudeksi sekä Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi (HE 168/2020 vp; EV 131/2020 vp)Jarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418
– Valtioneuvoston asetus valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetussa laissa säädettyjen korvausten enimmäismäärien tarkistamisestaPia Kivimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 183
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 145/2020 vp; EV 141/2020 vp)Matti Sillanmäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 444
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 §:n muuttamisesta (HE 207/2020 vp; EV 151/2020 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöAtte Jääskeläinen, ylijohtaja p. 0295 330 309
– Akateemikon arvonimen myöntäminen kahdelle suomalaiselle tieteenharjoittajalleEerikki Nurmi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 330 234
– Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2021Annika Bussman, opetusneuvos p. 0295 330 407
– Rekisteröidylle yhdistykselle myönnettyjen perusopetuslaissa tarkoitettujen opetuksen järjestämistä koskevien lupien peruuttaminenAntti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koulumatkatukilain väliaikaisesta muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöPentti Lähteenoja, ylijohtaja p. 0295 162 485
– Luonnonvarakeskuksen johtokunnan asettaminen toimikaudeksi 1.1.2021 – 31.12.2023Tiina Pullola, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 162 108
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain muuttamisesta (HE 125/2020 vp; EV 130/2020 vp)Kirsti Huovinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 162 182
– Valtioneuvoston asetus lampaiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöSabina Lindström, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 576
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi määräaikaisesta henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 (HE 201/2020 vp; EV 153/2020 vp)Jenni Rantio, hallitusneuvos p. 0295 342 075
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaMari Suominen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 306
– Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M330Mira Karppanen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 094
– Valtioneuvoston asetus ilmailulta rajoitetuista alueista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaEleonoora Eilittä, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 089
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain muuttamisesta (HE 186/2020 vp; EV 154/2020 vp)Amanda Mäkelä, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 057
– Eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston yhtiön toiminnasta vuodelta 2019 antaman kertomuksen johdosta (K 6/2020 vp; EK 43/2020 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöMika Björklund, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 586
– HE laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain muuttamisestaSirpa Sillstén, hallitussihteeri p. 0295 047 094
– Valtioneuvoston asetus aerosolien vaatimustenmukaisuudestaTarja Virkkunen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 048 252
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi päästökauppalain muuttamisesta (HE 161/2020 vp; EV 147/2020 vp)Linda Kumpula, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 060 125
– Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunnan asettaminen toimikaudeksi 1.1.2021–31.12.2023Sosiaali- ja terveysministeriöArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiLiisa Holopainen, hallitussihteeri p. 0295 163 593
– Valtioneuvoston asetusta koskevassa päätöksessä olevan kirjoitusvirheeseen rinnastettavan ilmeisen virheen korjaaminenMarko Leimio, hallitussihteeri p. 0295 163 564
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 156/2020 vp; EV 135/2020 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta (HE 14/2020 vp; EV 133/2020 vp)Pekka Paaermaa, hallitussihteeri p. 0295 163 180
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työttömyysturvalain ja yleisestä asumistuesta annetun lain 53 §:n muuttamisesta (HE 81/2020 vp; EV 134/2020 vp)Emmi Äärynen, hallitussihteeri p. 0295 163 517
– Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2022 päättyväksi toimikaudeksiYmpäristöministeriöTia Laine-Ylijoki-Laakso, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 150
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 18 luvun 19 §:n muuttamisesta sekä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta (HE 59/2020 vp; EV 124/2020 vp)Sara Viljanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 315
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 130/2020 vp; EV 113/2020 vp)
– Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on sisäministeri Maria Ohisalon päätöksellä määrännyt valtioneuvoston suruliputtamaan Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtin hautajaisten johdosta ja kaikkien Mannerheim-ristin ritareiden muistoksi lauantaina 28.11.2020.Samalla sisäministeriö toivoo yleistä suruliputusta koko maahan. Suruliputus alkaa kello 8 ja päättyy klo 16.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Väärää ja haitallista informaatiota levitetään tarkoituksellisesti yhä enemmän, erityisesti sähköisissä tietoverkoissa. Disinformaation levittämisen tarkoitusperät ovat moninaisia: horjuttaa uskoa demokraattisiin instituutioihin, kylvää väestöryhmien välistä epäsopua, syyllistää ja syrjiä vähemmistöjä, hiljentää tutkijoita ja toimittajia, voittaa vaalit, saada henkilökohtaista tai taloudellista etua. Lista on valitettavan pitkä ja laajeneva.Avoimen ja turvallisen Internetin puolesta toimiva, hallitustenvälinen Freedom online coalition -järjestö on julkaissut Suomen ja Iso-Britannian vetovastuulla olleen kannanoton disinformaation levittämisestä ja ihmisoikeuksista. ”Järjestön tavoitteena on torjua disinformaation käyttöä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion heikentämiseen”, kertoo kannanoton valmisteluista vastannut ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari.Parhaat tulokset saadaan yhteistoiminnallaKannanoton mukaan hallitusten tulee paitsi olla syyllistymättä disinformaation levittämiseen, myös kunnioittaa ihmisoikeusnormeja disinformaation vastaisissa toimissaan. Verkkoviestinnän sekä sosiaalisen median alustoilla toimivilla yrityksillä on erityinen vastuu. Nettisisältöjen poistaminen ei ole sanavapauden kannalta yksiselitteinen asia; vääristelevä informaatio ei ole sinällään rikollista, mutta saattaa saada aikaan suurta vahinkoa. Parhaat tulokset disinformaation torjunnassa saadaan yhteistoiminnalla hallitusten, yritysten, järjestöjen ja tutkijoiden välillä.Puheenjohtajuusvalmisteluista vastaavan Janette Sorsimon mukaan disinformaation torjunta ja kyberturvallisuus näkyvät myös ensi vuonna FOC:n Suomen puheenjohtajuuskauden tilaisuuksissa. Suomella on osaamista niin rajat ylittävän disinformaation tunnistamisessa kuin digitaalisessa ja medialukutaidossa. Freedom online coalition (FOC) on 32 maan muodostama kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö, joka edistää vapaata, avointa ja turvallista Internetiä. FOC luo kansainvälistä ohjeistoa, vaikuttaa kansainvälisillä foorumeilla sekä tekee tunnetuksi Internetiin liittyviä ihmisoikeustavoitteita. Suomi toimii järjestön puheenjohtajamaana vuonna 2021. Tuolloin painotutaan erityisesti yhdenvertaisuuden ja kehityksen kysymyksiin, tekoälyn vaikutuksiin sekä autoritaaristen hallintojen haasteeseen.  Lisätietoa:Janette Sorsimo UM/POL-40   Freedom online coalition

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea tarkasteli kokouksessaan 23.11.2020 ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistämisen haasteita, erityisesti kannustinloukkuja. – Moni sosiaaliturvaetuus on vastikkeellinen: opintotuen vastikkeeksi vaaditaan opintopisteitä, työttömyysetuuksien vastikkeeksi aktiivista työnhakua. Vastikkeellisuus ohjaa ihmisten käyttäytymistä eli kannustaa kohti jotain tavoitetta, kertoo sosiaaliturvakomitean työllisyyden ja osaamisen jaoston puheenjohtaja Marjaana Maisonlahti.Kun sosiaaliturva ei jossain tilanteessa kannusta työntekoon, sitä kutsutaan kannustinloukuksi.Kannustinloukut on jaettu komitean työskentelyä varten kolmeen ryhmään: työllisyys-, tulo- ja byrokratialoukkuihin. – Kannustinloukkuja ei voida täysin poistaa, vaan meidän on tehtävä valintoja: Millaiseen toimintaan haluamme kannustaa ja ketä, ja missä olosuhteissa. Millaiset kannustinloukut olemme valmiit hyväksymään? Haluammeko kannustaa ihmisiä osa-aikatyöhön vai kokoaikatyöhön? Haluammeko kannustaako nopeaan työllistymiseen tai valmistumiseen – vai osaamisen päivittämiseen ja syventämiseen? sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio kysyy.Komitean keskustelussa nousi esiin kaksi elämäntilanteiden ryhmää, joissa ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen tuottaa erityisen paljon haasteita ja jotka tulisi huomioida perinteisempien roolien rinnalla kannustinloukkujen tarkastelussa. Palkkatyön reuna-alueelle on muodostunut yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinta, jossa ovat esimerkiksi monet ruokalähetit. Toinen tällainen kannustinloukkujen tarkastelun kohta on opintotuen ja työttömyysetuuksien välimaastossa. Jo pitemmältä aikaväliltä tunnistettiin yksinhuoltajien, vammaisten henkilöiden, ulosotossa olevien ja osatyökykyisten haasteet.Kannustinloukkujen purkamisen trilemma– Suomi on panostanut kannustinloukkujen purkamiseen viime vuosikymmeninä. Tunnettuja keinoja vaikuttaa kannustinloukkuihin ovat esimerkiksi sosiaaliturvan tason leikkaaminen, soviteltua työttömyysetuutta saavien tulojen kasvattaminen suojaosilla tai kaikkien pienituloisten työntekijöiden käytettävissä olevien tulojen kasvattaminen esimerkiksi veronkevennyksillä. Kannustinloukkujen purkaminen ei ole vain dilemma vaan suorastaan trilemma, sillä käytettävät keinot vaikuttavat aina kolmeen asiaan: työnteon kannustimiin, sosiaaliturvan riittävyyteen sekä julkisen talouden tasapainoon. Millaiseen tasapainoon näiden kolmen välillä halutaan pyrkiä, kysyy valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen. 
– Kaikki kannustinloukut eivät ole työllisyyden näkökulmasta yhtä haitallisia. Tutkimustulosten avulla voidaan arvioida, missä kannustinparannuksilla olisi suurin vaikutus työllisyyteen, toteaa Kärkkäinen. Byrokratialoukku näyttäytyy etenkin pienten työtulojen hankkimisessa. Lyhytaikainen työ voi esimerkiksi johtaa etuuksien takaisinperintään ja viipeeseen niiden saamisessa uudelleen. – Epävarmuus ja ennakoinnin vaikeus voi olla sekä objektiivista että subjektiivista. Byrokratialoukku on vakiintunut käsitteenä ja ongelma tunnistetaan valmistelussa. Byrokratialoukku onkin lieventynyt, muttei poistunut, kertoo tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. – Tällä hetkellä yhden syyperusteisen etuuden ja tulojen yhteensovittaminen on pääasiallisesti selkeää ja ennustettavaa. Yhteensovittaminen muuttuu vaikeammin ennustettavaksi ja vähemmän läpinäkyväksi, jos ensisijaisen syyperusteisen etuuden ja palkkatulojen lisäksi toimeentuloa täydennetään myös asumistuella tai toimeentulotuella, muistuttaa Moisio.Sosiaaliturvakomitean keskustelu pohjusti sosiaaliturvan ongelmaraporttia ”Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen”. Raportti valmistuu vuonna 2021. Sosiaaliturvakomitea kokoontuu seuraavan kerran 25.1.2021. Silloin kokouksen pääaiheena on sosiaaliturvan ongelmakokonaisuus ”Viimesijainen turva, perusturva ja asuminen”.Liitteet:KokouskutsuEdellisen kokouksen pöytäkirja (2.11.2020)Yhteenveto jaostojen toimittamista vastauksista, ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen Diaesitys

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuopiossa toimivan Varastokirjaston johtajana jatkaa kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti Vesterisen virkaan vuosiksi 2021 – 2025. Vesterinen on toiminut Varastokirjaston kirjastonjohtajana vuodesta 2017 ja työskennellyt aiemmin muun muassa Leppävirran kunnan sivistysjohtajana ja Jyväskylän kaupungin kirjastotoimenjohtajana.Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjasto vastaanottaa ja säilyttää kirjastoista siirrettävää aineistoa ja vähentää näin kirjastojen omien kokoelmien tilantarvetta. Varastokirjastosta voi kaukolainata aineistoja muiden kirjastojen kautta, jolloin ne ovat tiedontarvitsijoiden käytössä kustannustehokkaasti. Varastokirjastossa säilytettävää aineistoa on yli 100 hyllykilometriä.Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti aiemmin syksyllä, että Varastokirjasto jatkaa toimintaansa itsenäisenä ministeriön alaisena laitoksena Kuopiossa. Päätös liittyi selvityksiin tulisiko Varastokirjasto yhdistää Helsingin yliopiston yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta hulevesien laadun parantamiseksi ja haitallisten aineiden poistamiseksi voi hakea 25.11.2020-29.1.2021 välisenä aikana Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Rahoitusta on tarjolla noin 2 miljoonaa euroa. Avustushaku on valtakunnallinen ja avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, yritykset sekä muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia.Rakennetuille pinnoille kertyy sade- ja sulamisvesiä eli hulevesiä. Hulevedet kuljettavat vesistöihin haitallisia aineita. Hulevesien parempi hallinta parantaa vesien tilaa ja auttaa kaupunkialueita sopeutumaan sekä tulviin että kuivuuteen.Hulevesiratkaisut lisäävät taajamien viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuuttaKaupunkien ja taajamien lähivedet, kuten järvet ja lammet, ovat tärkeitä virkistysalueita. Haitallisten aineiden vähentäminen hulevesistä ja onnistuneet hulevesiratkaisut lisäävät taajama- ja kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Hankehaussa etsitään kustannustehokkaimpia keinoja rajoittaa tai estää haitallisten aineiden päästöjä joko käsittelyn keinoin tai ennaltaehkäisevästi.Hakemuksia toivotaan erityisesti seuraavista aiheista:Hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuus ja niissä tapahtuvat prosessitRatkaisut rakennustyömaiden hulevesien hallintaan ja käsittelyynUudet ja erityiskohteiden hulevesien hallinnan ja käsittelyn tekniikat ja rakenneratkaisut, joista Suomessa on vielä vähän tai ei lainkaan tutkimustietoa.Laajempien, valuma-aluetason erilaisten hallinta- ja käsittelymenetelmien (rakenteelliset ja ei-rakenteelliset) yhdistelmistä koostuvat hajautetut kokonaisuudet/järjestelmät.Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun tietämyksen parantaminen uusista käsittelytekniikoista ja uusista pinnoitusratkaisuista sekä uusien pinnoitettujen alueiden vaikutuksesta hulevesien laatuun.Teollisuusalueiden hulevesien riskit ja riskien hallinta onnettomuus- ja häiriötilanteissa haitallisten aineiden kannalta.Hulevesien seurannan kehittäminen uusilla teknologioilla, mm. hulevesien laadun seurannan automaattimittarit sekä mittausantureiden kehitystyö ja testaaminen.Viestinnälliset hankkeet, joiden avulla lisätään eri kohderyhmien tietoisuutta hulevesien haitallisista aineista sekä vaikutetaan käyttäytymiseen päästöjen vähentämiseksi.Hulevesien kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta ja niiden vaikutus kaupunkien lähivesien vedenlaatuun.Kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Haitallisten aineiden vähentämisessä on kolme painopistealuetta: viemäröidyt yhdyskuntajätevedet, hulevedet ja sekaviemärit.Viisivuotisen (2019-2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.ELY-keskus:Kaupunkivesien hallinnan ja haitallisten aineiden vähentämisen avustushaku (hulevedet)Ympäristöministeriö: Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 18.11.2020 työelämän monimuotoisuusohjelman ohjausryhmän, jossa edistetään hallitusohjelman mukaisesti työelämän moninaisuutta ja inklusiivisuutta maahan muuttaneiden näkökulmasta.Ohjelman tavoitteena on, että yritykset ja organisaation hyötyvät monimuotoisuudesta ja maahanmuuttaja pääsee osaamistaan vastaaviin tehtäviinsä ja eteneminen uralla helpottuu –   Myös valtionhallinnon pitää heijastaa monimuotoistuvaa yhteiskuntaa, ei pelkästään yritysten. Virkakunnan monimuotoisuutta voi lisätä muun muassa kasvattamalla rekrytoinneista vastaavien esimiesten monimuotoisuusosaamista. Myös työnantajakuvaamme on kehitettävä. Valtion työpaikkailmoituksiin voidaan esimerkiksi lisätä monimuotoisuuslauseke, jonka avulla viestimme siitä, että toivomme eritaustaisten ihmisten hakevan meille töihin, toteaa ohjausryhmän puheenjohtaja, TEM:n maa-haanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen. Ohjausryhmässä on edustettuna ministeriöt, viranomaiset ja muut keskeiset alan toimijat. Ryhmän toimikausi on 18.11.2020 – 31.3.2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi