NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut tänään periaatepäätöksen hybridistrategian toimintasuunnitelman täydentämisen puoltamisesta. Toimintasuunnitelman tavoitteena on torjua epidemian kasvun uudelleen kiihtyminen ja herkemmin tarttuvan virusmuunnoksen leviäminen.

Uudet muuntuneet koronavirusvariantit tarttuvat ja leviävät aiempaa koronavirusvarianttia nopeammin. Virusmuunnos voi aiheuttaa selvästi aiempaa nopeammin leviävän epidemian ja vaarantaa vakavasti terveydenhuollon toimintakyvyn, kun sairastuneiden määrä kasvaa. Riski siihen, että epidemiatilanne äkillisesti huononee koko maassa, on huomattava.

Toimintasuunnitelman täydennyksessä kuvataan kolme toimenpidetasoa epidemian kiihtymisen ja erityisesti virusmuunnosten leviämisen estämiseksi.

Taso 1: Nykyisen rajoitustason ylläpito ja kaikkien leviämisvaiheen toimenpiteiden toteuttaminen leviämisvaiheessa olevilla alueillaRajoitukset alueilla suositellaan pidettäväksi vähintään nykyisellään, kunnes virusmuunnoksen leviämistä ja sen estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta on voitu edelleen arvioida. Kaikilla leviämisvaiheessa olevilla alueilla on perusteltua ottaa käyttöön täysimääräisinä kaikki leviämisvaiheen toimenpiteet epidemian nopean kiihtymisen estämiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi maksimaalinen etätyösuositus, laajin maskisuositus, julkisten tilojen sulkeminen ja etäopetus toisella asteella ja korkeakouluissa.

Taso 2: Leviämisvaiheen toimenpiteiden määräaikaisen ja laajamittaisen käyttöönoton ohjausLeviämisvaiheen suositukset ja toimenpiteet otetaan laajamittaiseen käyttöön, jos epidemia kiihtyy nopeasti tai virusmuunnosta löytyy alueellisesti ja määrällisesti lisääntyvästi niin, että epidemian leviämisen estäminen vaatii välittömiä toimenpiteitä. Tavoitteena on nopea ja voimakas kontaktien väheneminen koko maassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueita ottamaan toimenpiteet käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon perusteella. Toimien on oltava välttämättömiä ja alueellisesti oikeasuhtaisia. Koko maassa otetaan käyttöön maksimaalinen etätyösuositus ja laajin maskisuositus sekä alueelliset toimenpiteet. Lisätoimenpiteinä voidaan pienentää kokoontumisrajoitusten suurinta sallittua henkilömäärää sekä tehostaa tartuntatautilain mukaisen karanteenin ja eristyksen noudattamisen valvontaa. Lisäksi voidaan myös harkita peruskoulujen yläluokkien lähiopetuksen ja vastaavan ikäisten lasten ryhmämuotoisen harrastustoiminnan määräaikaista keskeyttämistä. Ennen lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia, tulisi päättää tartuntatautilainsäädännön mukaisista muista toimista (”aikuiset ensin” –periaate). Lisätoimenpiteiden mukaisia suosituksia voitaisiin soveltaa joko valtakunnallisesti tai erikseen määritellyillä alueilla.

Taso 3: Poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönottoPoikkeusolot ja eriasteiset liikkumisrajoitukset voidaan ottaa käyttöön vain, jos edelliset toimenpiteet eivät riitä ja terveydenhuollon kantokyky ylittyy. Kyseessä on äärimmäinen toimenpide. Virusmuunnoksen leviämistä torjutaan myös matkailun rajoittamisella ja muilla keinoilla

Kiireellisin tehtävä virusmuunnoksen Suomeen leviämisen hidastamiseksi on rajoittaa nopeasti ja tehokkaasti matkailua ja parantaa rajojen terveysturvallisuutta. Maahantuloedellytyksiä on valtioneuvoston 22.1.2021 tekemällä päätöksellä tiukennettu ajalle 27.1.-25.2.2021. Myös rajojen terveysturvallisuutta vahvistetaan. Lisäksi valtioneuvosto voi säätää asetuksella ravitsemisliikkeille enintään tartuntatautilain 58 a §:ssä säädetyt rajoitukset. Jos maksimirajoitusten säätäminen on välttämätöntä koko maassa, ne voidaan säätää voimaan kaikissa maakunnissa.

NordenBladet — Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vetoaa lääkeyritys AstraZenecaan, jotta se tehostaisi koronarokotetuotantoaan ja pysyisi jäsenmaille luvatuissa rokote-erien toimitusmäärissä, kun rokote on saanut myyntiluvan EU:n alueella. Kiuru lähetti kirjeen AstraZenecan toimitusjohtajalle Pascal Soriotille 26. tammikuuta.

AstraZeneca ilmoitti yllättäen 22. tammikuuta, että se pystyy toimittamaan EU:lle alkuvuodesta aiottua huomattavasti pienempiä rokote-eriä. Kiuru painottaa, että tämä heikentäisi Suomen mahdollisuuksia toteuttaa rokotusstrategian mukaista rokotusohjelmaansa ja vaikeuttaisi rokotusten järjestämisen suunnittelua kunnissa. Kiuru pyytää AstraZenecaa tekemään kaikkensa, jotta alkuperäisessä rokotetuotannossa ja aikataulussa pysytään. EU on rahoittanut lääkeyritystä koronarokotteen tuotannon ja jakelun varmistamiseksi. Kiurun mukaan AstraZenecan on pidettävä lupauksistaan kiinni ja lunastettava EU:n ja jäsenmaiden siihen kohdistamat odotukset.

NordenBladet — Euroopan komissio hyväksyi 12 jäsenvaltion esittämän 2,9 miljardin euron julkisen tuen akkualan tutkimus- ja innovaatiohankkeille 26.1.2021. Julkisen tuen odotetaan saavan aikaan 9 miljardin euron yksityiset investoinnit. Suomi osallistuu hankkeeseen ja tukee alan yrityksiä rahoituksella.

”Olen tyytyväinen, että suomalaiset yritykset ovat aktiivisesti mukana rakentamassa eurooppalaista akkuteollisuutta. Akuista voi kasvaa meille merkittävää liiketoimintaa, kuten juuri julkaistu kansallinen akkustrategia osoittaa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Suomessa rahoituksen piirissä kolme yritystä
Suomesta akkualan toisessa IPCEI-kokonaisuudessa on mukana kolme yritystä: Fortum, Keliber ja Valmet Automotive. Keliber on mukana sekä kokonaisuuden raaka-aineisiin ja edistyneisiin materiaaleihin että kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä osissa. Valmet Automotive on mukana sekä akkujärjestelmiin että kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä osissa. Fortum on mukana kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyvässä osassa.

Suomessa lopulliset rahoituspäätökset tekee Business Finland vuoden 2021 aikana. Yksittäisillä investoinneilla on omat aikataulunsa. Koko IPCEI-hankkeen on määrä olla valmis vuonna 2028.Komission nyt hyväksymien tukien piirissä on mukana 42 välitöntä osanottajaa 12 jäsenvaltiosta. Mukana on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja osalla osanottajista on toimintaa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

EU tavoittelee vahvaa eurooppalaista akkualaa
Akkualan tutkimus- ja innovaatiohankkeelle hyväksytty julkinen tuki on osa EU:n pyrkimystä rakentaa Eurooppaan kestävä, innovatiivinen ja kilpailukykyinen alan liiketoimintaverkosto. Komissio käynnisti vuoden 2017 lopulla European Battery Alliancen ja hyväksyi toukokuussa 2018 akkujen strategisen toimintasuunnitelman.

Myös Suomi tavoittelee edelläkävijyyttä akkualalla. Tuore akkustrategia esittelee keinot, joilla Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi, osaavaksi ja kestäväksi osaksi kansainvälistä akkuteollisuutta.

EU hyväksyi IPCEI-hankkeita koskevat valtiontukisäännöt vuonna 2014. Jotta hanke on oikeutettu tukeen, sen täytyy muun muassa edistää EU:n strategisia tavoitteita, siinä pitää olla mukana useita jäsenmaita ja yksityistä rahoitusta, ja tutkimuksen ja innovatiivisuuden näkökulmasta sen pitää olla erittäin kunnianhimoinen Lisäksi tuen kielteisten kilpailuvaikutusten on oltava rajalliset.

Suomi oli mukana myös joulukuussa 2019 komission hyväksynnän saaneessa ensimmäisessä akkualan IPCEI-prosessissa. Tuolloin julkista rahoitusta hankkeelleen haki neljä Suomessa toimivaa yritystä: BASF, Fortum, Keliber ja Terrafame.

NordenBladet — Valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian päätöstilaisuudessa juhlistettiin usean vuoden työn tuloksia. Vuosiksi 2014-2020 laaditun strategian vision mukaan kulttuuriympäristö on hyvinvoinnin ja elinvoiman lähde. Samalla otettiin ensi askeleet kohti uutta kulttuuriperintöstrategiaa, joka tulee tarjoamaan eväitä kaikille yhteiskunnan osa-alueille.

Kulttuuriympäristöstrategian avulla kulttuuriympäristön merkitys ja arvostus on kasvanut. Tämä käy ilmi Owal Group Oy:n laatimasta strategian arvioinnista. Strategian tavoitteenasettelua pidettiin arvioinnissa onnistuneena. Strategian katsottiin tukeneen kestävää kehitystä ja sitä, että laadukasta kulttuuriympäristötietoa on tarjolla. Vastuumuseojärjestelmän luomista pidettiin yhtenä keskeisistä strategiakauden saavutuksista. Alueellisten vastuumuseoiden myötä kulttuuriympäristön asiantuntijaresurssit ovat koko maassa vahvistuneet merkittävästi.

”Kulunut kymmenen vuotta kulttuuriympäristöstrategian toteutuksessa on tehnyt meidät entistä tietoisemmiksi siitä, mikä merkitys kulttuuriympäristöllä on. Yhteiskunnan muutostahti on huima, mutta kulttuuriperintö edustaa jatkuvuutta ja sen vaaliminen tuottaa hyvinvointia, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen totesi.

”Kulttuuriperintö ei välity tuleville sukupolville ilman omistautunutta tekijäjoukkoa vapaaehtoistoimijoista viranomaisiin”, Mikkonen kuvasi kiittäen kaikkia työhön osallistuneita.

Katse kohti kulttuuriperintöstrategiaaKulttuuriympäristöstrategian päättyessä otetaan askeleet kohti uutta kansallista kulttuuriperintöstrategiaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla käynnistyvässä strategiatyössä jatketaan ja hyödynnetään myös päättyneen kulttuuriympäristöstrategian oppeja.

Tavoitteena on laatia vuoteen 2030 ulottuva valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi, jossa kulttuuriperintö on voimavara tulevaisuuden kestäville ratkaisuille yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

”Kulttuuriperintöstrategian tavoitteena on tunnistaa kulttuuriperinnön monimuotoisuus ja mahdollisuudet ja löytää yhteiskunnan kaikkia osa-alueita yhdistävät teemat ja kokonaisuudet. Tätä kautta myös ymmärrys kulttuuriperinnöstämme vahvistuu, se nähdään tärkeänä ja sitä halutaan vaalia”, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kuvasi.

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut laajan toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Sisäministeriö, oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat valmistellet toimenpiteet ohjelmaan.Ohjelman taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset syrjimättömyydestä, jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista koulukiusaamiselle. Kaikki ohjelman toimet toteutetaan tämän hallituskauden aikana.

– Oikeus elää vailla pelkoa väkivallasta tai kiusatuksi ja syrjityksi tulemisesta on perustavanlaatuinen ja koskee yhtäläisesti niin yhteiskuntamme nuorimpia jäseniä kuin aikuisiakin. Jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Tämän ohjelman myötä vahvistamme koulujen, oppilaitosten ja muun yhteiskunnan kykyä puuttua kiusaamiseen ja estää siitä aiheutuvaa kärsimystä, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.  Opetusministeri Jussi Saramon mukaan kiusaamisen ja häirinnän vähentämiseksi on tärkeää varmistaa, että toimiviksi arvioidut käytännöt saadaan laajaan käyttöön, yhteiskunnassa on resursseja puuttua lasten sekä nuorten pahaan oloon ja lainsäädäntö on ajantasaista. Oppilaitosten henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden ymmärrystä kiusaamisen ja väkivallan vaikutuksista on lisättävä.

– Kiusaamisen lopettamiseksi ei ole yhtä patenttiratkaisua, vaan on varmistettava, että kouluissa ja yhteiskunnassa laajemmin on osaamista, aikaa ja resursseja puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Kiusaamiselle on oltava nollatoleranssi. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koskemattomuuteen, sanoo ministeri Jussi Saramo. Toimenpideohjelman mukaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön ja johdon täydennyskoulutuksen painopistealueeksi määritellään hyvinvoinnin ja työrauhan edistäminen sekä yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemiseen liittyvä pedagoginen osaaminen seuraavien kolmen vuoden ajalle. Opettajien peruskoulutuksessa on tärkeää huolehtia, että hyvinvointiin, turvallisuuteen ja työrauhan edistämiseen liittyviä sisältöjä on riittävästi. Opettajankoulutuksesta vastaavia korkeakouluja kannustetaankin vahvistamaan yhteistyössä hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvää opintotarjontaa.

– Kiusaamisen tunnistaminen ja ehkäiseminen ovat tärkeä osa kaikkien opetusalan ammattilaisten osaamista, jota on tärkeää tukea koulutuksen kaikissa vaiheissa korkeakouluista täydennyskoulutukseen. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus varmistaa lapsille ja nuorille turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamistapauksiin puuttuminen ei ole siis harkinnanvaraista, vaan koulujen ja oppilaitosten velvollisuus. Tämä on myös meidän aikuisten velvollisuus lapsia kohtaan, opetusministeri Saramo sanoo.

– Kiusaamisen ja häirinnän vastainen toiminta edellyttää myös lainsäädännöllisiä tarkennuksia, jotta kiusaamiseen voidaan puuttua oikea-aikaisesti ja samalla turvata kaikkien oppilaiden turvallinen oppimisympäristö. Oppilaan opetukseen osallistumisen epäämistä koskevaa sääntelyä päivitetään, jotta oppilaiden ja opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuus voitaisiin taata paremmin. Epäämisen aikana oppilaalle tehdään suunnitelma oppilaan tarvitsemasta oppilashuollollisesta ja muusta tarvittavasta tuesta. Lainvalmistelu pohjaa Kiusaamisen vastaisen työryhmän lainsäädäntöehdotuksiin. Samassa yhteydessä arvioidaan myös ns. kaksoisrangaistavuuden kieltoa, jonka mukaan koulun sisäiset kurinpitomenettelyt eivät voi olla päällekkäisiä rikosoikeudellisten seuraamusten kanssa.

Kiusaamista ja häirintää koskevia säännöksiä tulisi täsmentää vastaavasti lukiolaissa ja ammatillista koulutusta koskevassa laissa.Osana toimenpideohjelmaa kouluille kehitetään sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli, joka tukee sekä oppilaita että koulujen henkilökuntaa koulupudokkuuden ehkäisemisessä, koulunkäyntiin sitouttamisessa, poissaolojen vaikutusten korjaamisessa, kouluhyvinvoinnin vahvistamisessa sekä osaltaan kiusaamisen vastaisessa työssä. Sitouttavan kouluyhteisötyön tavoitteena on varmistaa, että kouluissa on riittävästi resursseja ja osaamista ennaltaehkäistä koulupudokkuutta, oppilaiden poissaoloja ja haasteellisia tilanteita. Kiusaamisen ehkäisyyn tulee kytkeä myös kunnan nuorisotoimi. Nuorisotyön ydinosaamista on nuorten kohtaaminen. Kiusaamista tapahtuu myös kouluajan ulkopuolella (vapaa-ajalla, harrastuksissa jne.), ja nuorisotyöntekijä kohtaa nuoria myös koulun ulkopuolella, siksi nuorisotyön menetelmien ja toimintamallien jalkauttaminen kouluihin ja oppilaitoksiin on tärkeää.

Kiusaamisen vastainen työ esitetään aloitettavaksi jo varhaiskasvatuksessa. Toimenpideohjelman mukaan tarvitaan erillinen kehittämisohjelma tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa. Ohjelma painottuisi lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen kiusaamisen ehkäisykeinona varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa

NordenBladet — EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja Josep Borrell on valtuuttanut ulkoministeri Pekka Haaviston matkustamaan Euroopan unionin edustajana Etiopiaan ja lähialueille. Ulkoministeri Haavisto matkustaa Afrikan Sarven alueelle lähiviikkoina. Hän keskustelee matkallaan Etiopian ja lähialueiden tilanteesta sekä kansainvälisen yhteisön mahdollisuuksista tukea rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä. Keskustelujen kohteena on myös humanitaarinen tilanne Tigrayn osavaltiossa Etiopiassa. EU:n ulkoasiainhallinto ja Suomi tiedottavat aiheesta yhdessä tarkemmin lähempänä matkaa.

Ministeri Haavistoa on pyydetty tapaamaan eri toimijoita ja välittämään viranomaisille ja sidosryhmille Euroopan unionin viestit Etiopian tilanteeseen. Ministeri Haavisto matkustaa alueelle yhdessä EU:n Afrikan sarven erityisedustaja Alexander Rondosin kanssa. Matkansa jälkeen ministeri Haavisto raportoi vierailustaan EU:n ulkoasiainneuvostossa 27 jäsenmaalle.

”Olemme seuranneet viimeiset kuukaudet tarkkaan Etiopiassa Tigrayn osavaltiossa tapahtunutta konfliktia. Tietoa aseellisten yhteydenottojen seurauksista on ollut saatavilla vähän ja kannamme erityisesti huolta humanitaarisen tilanteen osalta. Korkean edustajan pyynnöstä matkustan alueelle pian ja tulemme välittämään viestin väkivallan lopettamiseksi”, ulkoministeri Haavisto toteaa.

Kyseessä on toinen kerta, kun EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja pyytää ulkoministeri Haavistoa toimimaan edustajanaan. Ministeri Haavisto sai vastaavan valtuutuksen vuonna 2019 Afrikan Sarveen liittyen.

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntia yhteensä 6 miljoonan euron erityisavustuksilla. Erityisavustukset on tarkoitettu koronaepidemian vuoksi toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tukea.

Kyseessä on vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion määräraha. Avustuksia haettiin yli 16 miljoonan euron edestä. Avustuksia myönnettiin 38 hankkeeseen. Koronaepidemiasta johtuva poikkeustila vaikutti keväällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelujärjestelyihin ja sitä kautta opiskelijoiden oppimisen edellytyksiin ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

– Opiskelijoiden jaksaminen on koetuksella koronan vuoksi. Liian moni opiskelija jää yksin. Haluamme avustuksilla mahdollistaa erilaisia tapoja tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Toivonkin, että opiskelijat hyödyntävät näitä uusia palveluja aktiivisesti, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.

Avustetuissa hankkeissa muun muassa kehitetään ja järjestetään matalan kynnyksen palveluita, pienryhmä- ja vertaistukitoimintaa, järjestetään opintopsykologipalveluita sekä vahvistetaan ja kehitetään korkeakouluopiskelijoiden ohjauspalveluita. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen -arvioinnin ensimmäisten 18.6.2020 julkaistujen tulosten mukaan siirtyminen keväällä etäopetukseen sujui pääosin korkeakouluissa hyvin. Poikkeuksellisten olojen jatkuessa on korkeakouluissa tärkeää kiinnittää huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin ja itseohjautuvuuden valmiuksien kehittymiseen. Myös opiskelijoiden yksinäisyyden kokemuksesta syntyneisiin tunteisiin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomioita.

Myönnetyt erityisavustuksetTiede- ja kulttuuriministerin kolumni: Korkeakouluopiskelijoita ei jätetä yksin koronaepidemian aikana

NordenBladet — Yhteiskunnan sähköistyminen ja akkuteollisuuden ratkaisut vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Akkustrategia esittelee keinot, joilla Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi, osaavaksi ja kestäväksi osaksi kansainvälistä akkuteollisuutta. Kaiken perustana on edistää vastuullista akkutuotantoa ja sähköistymistä.

Strategian valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa elinkeinoministeri Mika Lintilälle 26.1.2021. EU:n tavoitteena on luoda innovatiivinen, kilpailukykyinen ja kestävä akkuteollisuus Eurooppaan, ja strategia vastaa osaltaan myös tähän haasteeseen.Suomi voi kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi akkualallaSuomella on useita vahvuuksia menestyä akkualalla ja sähköistymisessä. Akkustrategian kulmakiviä ovat raaka-aineiden saatavuus ja niiden jalostus, vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotanto- ja tutkimustoiminta sekä sähköistymisen ja digitalisaation osaaminen. Suomi haluaa edistää myös akkujen kiertotaloutta. Ilman akkumineraalien tuotantoa ja jalostusta ei ilmastotavoitteisiin kuitenkaan päästä, sillä kierrätys ei kata kasvavaa kriittisten materiaalien tarvetta.

– Suomalaisyrityksillä on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli Euroopan liikenteen ja koko yhteiskunnan sähköistymisessä. Kun hyödynnämme nykyistä ja kehitämme uutta akku- ja sähköistyssektorin huippuosaamista, Suomi voi tarjota alan toimijoille houkuttelevan toimintaympäristön uusille investoinneille ja nykyisen toiminnan laajentamiselle, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Yhteiskuntien ja liikenteen sähköistyminen on voimakas megatrendi. Suomen on aktiivisesti tartuttava kasvumahdollisuuteen, jollainen on tarjolla vain harvoin. Akkuraaka-aineiden, niiden jatkojalostuksen ja kiertotalouden ratkaisujen rinnalla sähköistyminen tuo uusia mahdollisuuksia myös Suomen perinteisille vientialoille, muun muassa kone- ja kuljetusvälineteollisuudelle sekä sähkötekniselle ja elektroniikkateollisuudelle. Menestyksen avaimina ovat kilpailukyky ja korkea osaaminen, sanoo strategiatyöryhmän puheenjohtaja, Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen.

Suomen on toimittava nopeasti, sillä akkualalla on käynnissä kova kilpailuSuomella on akkukisassa hyvät lähtökohdat, mutta Suomea tai muutakaan Eurooppaa ei pidetä alalla edelläkävijänä. Aasian mailla, erityisesti Kiinalla, Etelä-Korealla ja Japanilla, on akkuteknologioissa etumatka.Strategian visio on, että Suomen akkuklusteri vuonna 2025 on edelläkävijä, joka tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.

Työryhmä esittää seuraavaa seitsemää tavoitetta:Akku- ja sähköistymisklusteri kasvaa ja uudistuu.  Akku- ja sähköistymisklusterin investoinnit kasvavat.Akku- ja sähköistyssektorin toimijat edistävät kilpailukykyä yhteistyössä.Suomen akku- ja sähköistymissektori tunnetaan maailmalla valovoimaisena brändinä.Vastuullisuus on olennainen osa Suomen akku- ja sähköistymissektorin kasvua, uudistumista ja brändiä.Suomen toimijat ovat keskeisissä rooleissa uusissa arvoketjuissa.

Digitaaliset ratkaisut laajentavat osaamis- ja yrityspohjaa ja nopeuttavat akkusektorin kehitystä.

Akkualan koulutusta ja rahoitusta vahvistetaan
Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään useita toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa, että perustetaan uusi kansallinen yhteistyöelin, jonka tehtävä on koota akkualan toimijat yhteen ja vastata strategian toimeenpanosta. Muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi vahvistaa osaamista akkuinsinöörien koulutusohjelmalla, laatia suunnitelma akkualan tarpeisiin keskittyvästä tutkijakoulusta, nimetä akkulähettiläitä markkinoimaan Suomea investointikohteena ja kehittää julkista rahoitusta.Kansallisen akkustrategian valmisteluun on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita yrityksistä ja tutkimusmaailmasta sekä ministeriöstä ja muista julkisen sektorin organisaatioista.

NordenBladet — SURE-tukivälineestä myönnetään taloudellista apua EU-lainoina, joilla kompensoidaan työpaikkojen säilyttämisestä johtuvaa julkisten menojen äkillistä kasvua.

SURE-tukivälineestä (työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline) annettavan rahoitustuen haku on käynnissä. Suomi ei ole toistaiseksi hakenut SURE-tukivälineen kautta lainaa eikä aio hakea sitä. Suomi saa edullisesti lainaa markkinoilta, joten ottaen huomioon SURE-lainoihin liittyvät kustannukset (lainanottaja kantaa komissiolle lainanotosta syntyneet kulut, maksut ja menot), SURE-tukivälineen käyttö ei olisi Suomen kannalta edullista.

SURE-tukiväline on EU-maille suunnattu tilapäinen tukiväline, jolla autetaan niitä EU-maita, joille koituu merkittäviä kustannuksia koronaviruspandemian kielteisten taloudellisten ja sosiaalisten seurausten torjumisesta. Rahoitustuki annetaan lainoina, jotka EU myöntää jäsenmailleen edullisin ehdoin.

NordenBladet — Ympäristöministeriö ei myöntänyt Janakkalan kunnalle lupaa lunastaa maata Turengin keskustasta.Kunnan hakemus koski Keskuskujan varrella sijaitsevaa rakennettua tonttia. Tontilla oleva rakennuskanta koostuu sekä asunnoista että liiketiloista, kiinteistöllä toimii muun muassa R-kioski, kukkakauppa ja kirpputori.

Kunta esitti lunastustarpeensa perusteiksi keskustan kehittämisen, alueen vetovoimaisuuden lisäämisen sekä yleisilmeen parantamisen.

Ympäristöministeriö katsoi, että hakemus ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslaissa määritettyjä edellytyksiä lunastamiselle. Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö on jo voimassa olevan asemakaavan mukaisessa käytössä, eikä yleisen tarpeen voitu katsoa vaativan kiinteistön lunastamista kunnalle.