NordenBladet — Uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuva Suomen kuntakentässä on polarisoitunut ja vaikeasti hahmotettava. Uhkaavat tilanteet ovat lisääntyneet ja muuttuneet vakavammiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköissä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Valtuutettujen kokema turvallisuus on hyvällä tasolla, mutta varautumista, turvallisuussuunnittelua ja koulutusta pidetään tarpeellisena. Kuntien työn- ja päätöksentekijöiden turvallisuutta selvitettiin KuntaTurva-tutkimuksessa.

Turvallisuustilanne Suomen kunnissa on polarisoitunut
Hankkeen ensimmäisessä osassa teetettyjen kyselyiden mukaan kuntien henkilöstö kohtasi uhkatilanteita useimmin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, keskimäärin kuukausittain. Yli 90 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa henkilökunta kohtasi vähintään muutaman kerran uhka- ja väkivaltatilanteita vuonna 2019. Kyse oli useimmin lievästä henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, josta henkilökunta selvisi pääosin omin avuin.

Mitä suuremmasta kunnasta tai organisaatiosta oli kyse, sitä useammin lieviä uhkatilanteita kohdattiin. Yli 100 000 asukkaan kunnissa kohdattiin keskimäärin päivittäin uhkatilanteita koulutoimessa. Sosiaalipalveluissa yli 1000 hengen organisaatioissa kohdattiin keskimäärin kuukausittain vakavaa uhkailua, henkistä väkivaltaa ja lievää fyysistä väkivaltaa sekä viikoittain lievää henkistä väkivaltaa. Sen sijaan kunnanvaltuustojen kokousten yhteydessä tapahtuneet uhkatilanteet olivat harvinaisia. Valtaosa uhkatilanteista uskottiin ilmoitettavan ja raportoitavan eteenpäin.

Tapaustutkimusten tulokset puolestaan viittasivat siihen, että kyselyyn vastanneet antoivat uhkatilanteiden määrästä minimiarvion. Viidenneksessä tapaustutkimuksista todellinen ilmoitusmäärä oli jopa kymmenkertainen kyselyssä raportoituun verrattuna. Suuressa osassa kuntia tilanteet ilmoitetaan henkilökohtaisesti tai erillisillä lomakkeilla ja kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa. Uhkatilanteiden määrän koetaan myös olevan kasvussa.

Turvallisuuden keinovalikoima kunnissa on sitä täysimääräisemmin käytössä, mitä suuremmasta kuntaorganisaatiosta on kyse. Murtohälyttimet, kameravalvonta ja kulunvalvonta olivat käytössä useimmissa yksiköissä yli puolessa vastanneista kunnista.

Turvallisuuden keinovalikoimaa halutaan kunnissa laajentaa. Useampi kuin joka neljäs kunta piti turvatarkastusten tekemisen mahdollisuutta erittäin tai melko tärkeänä. Silti 35 prosenttia kunnista arvioi, että turvatarkastuksen tekemisellä olisi voitu välttää vain vähäisessä määrin raportoituja uhkatilanteita ja 65 prosenttia vastaajista arvioi, ettei turvatarkastusten käyttöönotto vaikuttaisi juurikaan omassa kunnassa.

Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuva Suomen kuntakentässä on polarisoitunut ja vaikeasti hahmotettava. Tulokset antavat pohjaa kuudelle suositukselle. Näistä keskeisin liittyy kokonaiskuvan parantamiseen yhdenmukaistamalla kansallisella tasolla ilmoittamisen toimintamalleja ja mittareita.

Turvallisuuden johtamisessa on kehitettävää
KuntaTurva-hankkeen toisen osan tulosten mukaan uhka- ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet ja muuttuneet vakavammiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköissä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Uhka- ja väkivaltatilanteista suurin osa liittyy potilaiden hoitotilanteisiin, asiakastilanteisiin ja kouluissa opetustilanteisiin.

Ulkopuolisten julkisiin tiloihin ja työntekijöihin kohdistamat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat erittäin harvinaisia. Tilanteista raportoiminen on lisääntynyt, mutta niitä pidetään usein ns. toimenkuvaan kuuluvina eikä esimerkiksi potilaiden sairauksiin liittyvästä uhkaavasta ja väkivaltaisesta käyttäytymisestä tai koulukiusaamisesta haluta puhua väkivaltana, vaan tilanteet pyritään hoitamaan omin toimin.

Kunnanvaltuustojen kokousten turvallisuus ja valtuutettujen luottamustoimessaan kokema turvallisuus on hyvällä tasolla, mutta varautumista, turvallisuussuunnittelua ja koulutusta pidetään tarpeellisena. Poliittisen päätöksenteon foorumit halutaan pitää avoimina yleisölle. Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat harvinaisia, mutta signaaleja tilanteen muuttumisesta on nähtävissä.

Tutkimuksen mukaan kuntien palvelutuotannon organisaatioissa on lisättävä ennakoivaa turvallisuus- ja valmiussuunnittelua, koordinoitua tilannekuvatyötä ja väkivaltaisten tilanteiden hallintakeinojen koulutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt kuten sairaalat, sosiaalitoimen yksiköt ja koulut on nähtävä kunnissa organisaatioturvallisuuden ja työturvallisuuden kokonaisuutena, jota johdetaan.

Turvallisuuden johtaminen ei saa jäädä organisaatioiden itsensä vastuulle, vaan resurssit ja osaaminen ovat kunnan kokonaisvaltaisen konsernitason turvallisuuden hallinnan vastuualuetta. Turvatarkastukset ja teknologian hyödyntäminen voivat olla tarpeellisia turvallisuusinvestointeja, mutta myös yhteistyö turvallisuusviranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa on tärkeä osa turvallisuuden hallintaa.

Julkaisut on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. KuntaTurva-tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta empiiristä aineistoa uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyydestä ja luonteesta sekä turvallisuuden hallintamalleista kuntien palveluissa ja päätöksenteossa. Tutkimustieto julkaistaan kahtena erillisenä raporttina, joista ensimmäisen osan on tehnyt WitMill Oy ja toisen osan Tampereen yliopisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta suosittaa, että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja järjestöjen toiminnan autonomisuus on turvattava. Yhdenvertaista ja aktiivista osallistumista on tuettava, ja yhteistyötä ja kumppanuuksia on kehitettävä. Kevään 2021 kuntavaaleissa keskeisiä teemoja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta ovat lisäksi kansalaistoiminnan tukeminen ja yhdenvertainen osallisuus osana kuntademokratiaa sekä lasten ja nuorten osallisuus.

Oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE on laatinut toimikautensa (2017-2021) päätteeksi suositukset kansalaisyhteiskuntapolitiikan kehittämiseksi sekä tavoitteensa vuoden 2021 kuntavaaleihin liittyen.

KANEn visiona on elävä ja autonominen kansalaisyhteiskuntaNeuvottelukunnan puheenjohtaja Kristiina Kumpula korostaa järjestöjen ja muiden kansalaistoimijoiden kasvavaa roolia yhteiskunnan eri aloilla.

– Muutokset yhteiskunnassa merkitsevät isoja muutoksia myös kansalaisyhteiskunnan toimintatavoissa ja organisoitumisessa. Strategiset kumppanuudet hallinnon ja kansalaistoimijoiden kesken ovat päätösten vaikuttavuuden ja yhteiskunnan uudistamisen kannalta äärimmäisen tärkeitä, Kumpula painottaa.

Kumpulan mukaan koronapandemia on osoittanut, miten vahva ja toimintakykyinen suomalainen kansalaisyhteiskunta on. Erityisesti kansalaisten oma aloitteellisuus on ollut ratkaisevaa. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan tärkeimpänä tehtävänä Kumpula näkee elinvoimaisen kansalaistoiminnan turvaamisen, jotta yhteiskunnan koheesio ja luottamuksen ilmapiiri vahvistuvat. Kansalaistoiminnasta syntyvä tieto ja verkostot tarjoavat moniäänisyyttä myös yhteiseen päätöksentekoon.

Toimikautensa päättävä neuvottelukunta suosittaa, että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja järjestöjen toiminnan autonomisuus on turvattava. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan yhdenvertaista ja aktiivista osallistumista on tuettava, ja kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välistä strategista yhteistyötä ja kumppanuutta on kehitettävä. KANEn visiona on elävä ja autonominen kansalaistoiminta, joka vahvistaa kaikkien mahdollisuuksia osallistua.

Kansalaistoiminta ja osallisuus ovat olennainen osa kuntademokratiaa
Kevään 2021 kuntavaaleihin valmistautuville ehdokkaille ja puolueille KANEn viesti on, että kansalaistoimintaa on tuettava kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja osallisuutta lisättävä kuntademokratian kehittämiseksi. KANE painottaa tavoitteissaan myös lasten ja nuorten osallisuutta kunnan elinvoimaisuustekijänä sekä hallinnon ja kansalaistoimijoiden välistä yhteistyötä ja kumppanuuksia. KANE kannustaa puolueita asettamaan ehdolle eri-ikäisiä, sukupuoliltaan moninaisia sekä eri kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, jotta ehdokkaat edustaisivat kuntalaisia mahdollisimman monipuolisesti.

KANE koostuu kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, elinkeinoelämän sekä ministeriöiden ja muiden viranomaisten edustajista. KANEn kolmas nelivuotinen toimikausi oli 9.2.2017–8.2.2021. Uuden neuvottelukunnan valmistelu ja haku käynnistetään keväällä 2021.

KANEn suositukset kansalaisyhteiskuntapolitiikan kehittämiseksi
Kuntavaalit 2021: Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan teemat
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan loppuraportti 2017–2021

NordenBladet — Suomen maa- ja metsätalousministeriö ja Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriö ovat sopineet yhteistyön laajentamisesta riistatalouteen. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Venäjän luonnonvaraministeri Aleksandr Kozlov allekirjoittivat yhteisen julkilausuman 27.1.2021. Yhteinen allekirjoitustilaisuus järjestettiin etätilaisuutena.

Julkilausumaan liittyvistä yksityiskohdista on sovittu ministeriöiden virkamiesten kesken 5. elokuuta 2020 järjestetyssä tapaamisessa.

– Julkilausuma edistää rajat ylittävää yhteistyötä Venäjän kanssa muun muassa suurpeto- ja susiasioissa, joka on yksi Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan kirjatuista tavoitteista. Myös tiedonvaihto villisikakannasta paranee, mikä auttaa esimerkiksi afrikkalaisen sikaruton torjunnassa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeriöt perustavat kahdenvälisen riistatalouden virkamiestyöryhmän, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita, sovitaan yhteisistä hankkeista sekä muusta konkreettisesta yhteistyöstä ja vaihdetaan myös kokemuksia riistatalouden alalla. Julkilausuma kattaa kaikkien riistalajien hoidon. Jatkossa myös esimerkiksi susikannan hoitosuunnitelmaan kirjattu rajat ylittävä yhteistyö on mahdollista Venäjän kanssa.Riistataloutta ja metsästystä koskeva lainsäädäntö, parhaat käytännöt sekä yhteistoiminta alan laitosten ja organisaatioiden välillä ovat jatkossa yhteistyön konkreettisia keskustelunaiheita. Julkilausuma vahvistaa lisäksi nykyistä tiede- ja tutkimusyhteistyötä.MMM allekirjoitti vastaavanlaisen yhteistyöasiakirjan Ruotsin Naturvårdsverketin ja Norjan Miljödirektoratetin kanssa 2020.

NordenBladet — Vuonna 2019 työvoiman kysyntä oli Suomessa kypsässä noususuhdanteessa yhä voimakasta ja työllisyys kasvoi 26 000 hengellä. Tähän työllisyyden tasomuutokseen liittyi kuitenkin huomattavan paljon tätä lukua suurempi työvoiman haku ja uusien työpaikkojen synty. Toimipaikat hakivat töihin kaikkiaan yli 764 000 työntekijää. Myös työvoimapulan eli saamatta jääneiden työntekijöiden määrä, 65 000 henkilöä, on ennätyksellinen ja toi esille työvoimavarojen rajallisuuden. Uusia työpaikkoja syntyi 333 000, mikä jää hieman vuoden 2018 ennätystasosta. Työvoimapula jarrutti selvästi uusien työpaikkojen syntyä. Tiedot ilmenevät 27.1.2021 julkaistusta TEM-analyysista.

Eniten vuonna 2019 uusiin työpaikkoihin palkattiin työssä olevia, sitten opiskelijoita ja koululaisia sekä työttömiä. Myyjiä, rakennustyöntekijöitä ja terveydenhuollon työntekijöitä sekä muita palvelu-työntekijöitä haettiin uusiin työpaikkoihin ammateista eniten. Työvoimapula eli tilanne, jossa haettu-ja henkilöitä jää löytymättä, ei ollut aivan yhtä yleistä uusiin työpaikkoihin työvoimaa haettaessa kuin muissa rekrytointitilanteissa.

Uusien työpaikkojen synnyn todennäköisyyttä lisäsivät toimipaikan sijainti yrityssektorilla, henkilös-tömäärän kasvuodotus, opiskelijan tai koululaisen palkkaaminen, toimipaikan ulkomainen henkilöstö sekä henkilöstömäärän suuri vaihtelu. Toimipaikan käyttäessä ainakin kolmea hankintakanavaa, oli TE-toimisto tärkein hankintakanava paikan täytön kannalta.

Toimialoista rakentaminen, maa- metsä- ja kalatalous sekä informaatio- ja viestintäala synnyttivät suhteellisesti eniten uusia työpaikkoja kokonaisrekrytointiinsa nähden. Suhteellisesti vähiten uusia työpaikkoja syntyi terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Pienemmissä toimipaikoissa uusia työpaikkoja syntyi hieman suurempia enemmän.Keskeisimmät rekrytointiongelmat liittyivät riittämättömään työkokemukseen tai työn vaatimaan koulutukseen. Uusiin työpaikkoihin hauissa myös henkilökohtaiset ominaisuudet ja muut alaan, työn luonteeseen tai työpaikkaan liittyvät syyt tuottivat ongelmia rekrytoinneissa.

TEM:n analyysisarjan raportti esittelee rekrytointiin liittyviä ilmiöitä työnantajien haastattelujen poh-jalta ja antaa tärkeän näkökulman työmarkkinoiden toimintaan. Vaikka tämän raportin tulokset pohjautuvat koronakriisiä edeltävään aineistoon, voi tuloksia hyödyntää esimerkiksi työvoima- ja osaamistarve-ennakoinnin kehittämisessä. Osaamisen kehittäminen, työvoiman alueellisen saatavuuden parantaminen ja jatkuvan oppimisen tukeminen saavat kehittämiskohteina tukea myös tämän raportin tuloksista. Yksi raportin arvio on, että varsinkin pk-yritykset hyötyisivät nykyistä runsaammasta avusta ja neuvonnasta haasteelliseksi kokemassaan rekrytointiprosessissa.

TEM on analysoinut uusien työpaikkojen syntyä jo seitsemän kertaa vuodesta 2013 alkaen. Julkaisu perustuu Tilastokeskuksen TEM:lle tuottaman ja avointen työpaikkojen tutkimuksen yhteydessä kootun työnantajahaastattelun mikroaineistoon.

NordenBladet — Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys on mahdollista ulkomailla 7.-10.4.2021. Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla.Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat Suomen edustustoissa tai niiden toimipaikoissa 75 maassa. Yhteensä ennakkoäänestyspaikkoja ulkomailla on 108.

Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä edustojen lisäksi suomalaisilla aluksilla, jotka liikkuvat Suomen rajojen ulkopuolella ennakkoäänestysajankohtana.

Kuntavaaleissa äänioikeus on sidoksissa ao. kunnassa asumiseen – siten pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa.Oikeusministeriöllä on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta.  Vaalit.fi-verkkosivuilla julkaistaan 29.1.2021 lista ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Lista päivitetään myös tähän uutiseen.

Kuntavaaleissa äänioikeutettu voi käyttää äänioikeuttaan myös kirjeäänestyksessä, jonka järjestämisestä vastaa oikeusministeriö. Äänioikeutettua kehotetaan tilaamaan kirjeäänestysmateriaali myös siinä tapauksessa, että hän suunnittelee äänestävänsä ulkomailla varsinaisina ennakkoäänestyspäivinä. Koronapandemian johdosta ennakkoäänestyksen järjestäminen ilmoitetusti ennakkoäänestyspaikassa ei välttämättä toteudu maan viranomaisten lyhyelläkin aikasäteellä ilmoittamien rajoitusten tai sulkujen johdosta. Kirjeäänestyksen määräajat, ohjeet ja materiaalien tilauslomake löytyvät vaalit.fi-sivuilta.

Tietoa ennakkoäänestyksestä löytyy myös edustustojen verkkosivuilta.Vaalit

NordenBladet — Kansallisten kierrätys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaiden jätearvoketjuun kohdistuvien ohjauskeinojen suunnittelua ja toimeenpanoa. Tuore valtioneuvoston selvitys osoittaa, että nykyiseen päästöoikeuden hintaan tai nykyiseen energiaverotukseen verrannolliseen verotasoon perustuva kiinteä painoperusteinen jätteenpolton vero ei tuo merkittäviä kierrätys- tai ilmastohyötyjä.

Selvityksen mukaan kierrätys- ja ilmastotavoitteita voidaan edistää tehokkaammin muilla syntypaikkalajitteluun kohdistuvilla ohjauskeinoilla. Myös vapaaehtoineen sopimus eli niin sanottu green deal voisi olla yksi ohjauskeino, vaikka selvityksen mukaan siihenkin liittyy haasteita.

Selvityksessä arvioitiin, miten jätteenpolttoverolla sekä muilla ohjauskeinoilla, kuten esimerkiksi vapaaehtoisella sopimisella, voitaisiin edistää kansallisia ilmastopäästöihin sekä kierrätykseen liittyviä tavoitteita.Selvityksessä vertailtiin jätteenpolttoveron erilaisia toteutusmalleja ja tasoja. Selvityksen perusteella nykyiseen päästöoikeuden hintaan tai nykyiseen energiaverotukseen verrannolliseen verotasoon perustuva kiinteä painoperusteinen jätteenpolttovero (9,2 €/t – 29,6 €/t) ei johtaisi merkittäviin kierrätys- ja ilmastovaikutuksiin.

Polttolaitos voi kompensoida verotuksesta aiheutuvan lisäkustannuksen korottamalla jätteen porttimaksua tai mahdollisuuksien mukaan myös kaukolämmön hintoja. Korotettujen jätemaksujen kustannusvaikutus kotitalouksiin on marginaalinen, eikä siten kannustaisi riittävästi sekajätteen syntypaikkalajitteluun. Tarkastelluilla verotasoilla ei myöskään arvioida olevan merkittävää vaikutusta kaukolämmön hintoihin tai laitosinvestointeihin. Polttolaitoksien porttimaksujen muutoksilla voi olla vaikutuksia jätearvoketjun aiempien vaiheiden toimijoihin. Jätteenpolton taloudellisen ohjauskeinon vaikutuksia on siksi tarkasteltava kokonaisvaltaisesti koko jätearvoketjussa.

Vapaaehtoiset green deal -sopimukset ovat yksi keino saavuttaa kierrätys- ja ilmastotavoitteita. Vaikuttavan green deal –sopimuksen edellytyksenä on selkeät, kunnianhimoiset ja seurattavissa olevat tavoitteet ja toimenpiteet, joihin saadaan sitoutumaan tarpeeksi laaja toimijajoukko. Hankkeessa tunnistettiin yleisellä tasolla kolme erilaista green deal –aihiota, mutta niiden vaikuttavuutta ei pystytty tarkasti arvioimaan. Hankkeen aikana havaittiin, että toimiva green deal vaatii koko jätearvoketjun laajaa osallistumista, mikä tekee sopimuksen valmistelusta haastavaa.

Jätearvoketjun ohjauskeinojen vaikutukset voivat jäädä vähäisiksi, mikäli lajittelulle ja lajitellun jätteen hyödyntämiselle ei ole riittäviä edellytyksiä. Siksi ohjauskeinojen suunnittelussa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan koko jätearvoketju. Syntypaikkalajittelun ja tuottajavastuujärjestelmien kehittäminen ja tehostaminen ovat tehokkaita keinoja edistää kierrättämistä, ja sitä kautta samalla vähentää fossiilisten jätejakeiden poltosta syntyneitä ilmastopäästöjä.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

NordenBladet — TE-palveluissa toteutettiin vuosina 2019–2020 24 kumppanuuspilottia. Tarkoituksena oli kerätä tietoa TE-palveluiden tekemästä yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa palvelujen kehittämiseksi ja oppien jakamiseksi. Piloteista laaditun arviointiraportin mukaan kumppanuustyön osaamista tulisi vahvistaa ja ostopalveluosaamista lisätä. Lisäksi palvelujen kehittämisessä tulisi panostaa parempaan suunnitteluun ja johtamiseen.

Pilottien juuret ovat edellisen hallituksen suunnittelemassa kasvupalvelu-uudistuksessa, mikä vaikutti olennaisesti sekä pilottien toteutukseen että arviointiin. Vuonna 2018 TE-palveluissa käynnistettiin kasvupalvelupilottien suunnittelu osana Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa ollutta kasvupalvelu-uudistusta. Uudistus kaatui keväällä 2019 silloisen hallituksen kaaduttua, ja tässä muuttuneessa tilanteessa valtaosa aluelähtöisistä piloteista muutti tavoitteitaan ja sanoitustaan kumppanuuspiloteiksi.

NordenBladet — ForestValue-verkosto on avannut eurooppalaisen yhteistutkimushankehaun, jossa tavoitteena on tukea metsien kestävää ja monipuolista käyttöä sekä edistää puurakentamista. Haussa on mukana 10 maata ja haettavana yhteensä noin 11,5 miljoonaa euroa.

Rahoitushaun teemat ovat metsien kestävä ja monipuolinen käyttö, puun monipuolinen käyttö rakentamisessa sekä metsäbiomassan käytön hyötyjen analysointi.Ympäristöministeriö rahoittaa suomalaisia puurakentamista kehittäviä hankkeita yhteensä enintään 300 000 eurolla. Rahoitus tulee käyttää vuoden 2023 loppuun mennessä, mutta hanke voi jatkua vuoden 2024 loppuun. Avustusta myönnetään enintään 80 prosenttia hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista.

Suomesta tutkimusrahoittajina mukana ovat ympäristöministeriön lisäksi maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen Akatemia.Hankehaku on avoinna 13.4.2021 saakka. Tarkat hakutiedot ja -ohjeet löytyvät ForestValuen verkkosivuilta.

Ohjelmapäällikkö Petri Heino, p. 0295 250 203

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on onnitellut tänään 26. tammikuuta virkaan astunutta Viron pääministeri Kaja Kallasta. Pääministeri Marin lähetti pääministeri Kallakselle onnittelukirjeen heti virkaanastujaisten jälkeen ja keskusteli hänen kanssaan illalla videoyhteydellä.

Pääministerit keskustelivat maiden kahdenvälisistä suhteista, EU-asioista ja koronapandemian vaatimista terveysturvallisuuden toimenpiteistä Suomessa ja Virossa. Pääministeri Marinin ja pääministeri Kallaksen keskusteluissa todettiin tarve valmistella yhteisiä toimia rajan yli tapahtuvan liikkumisen terveysturvallisuuden varmistamiseksi.