NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Viron ulkoministeri Eva-Maria Liimetsin Helsingissä 29. tammikuuta.Ministerit keskustelevat kahdenvälisistä aiheista, koronavirustilanteesta ja pandemian jälkeisistä elpymistoimista, alueellisesta tilanteesta sekä ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista, kuten transatlanttisista suhteista ja ilmastonmuutoksesta. Viron ulkoministeri tapaa Suomen vierailullaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa yhteensä 357 400 työtöntä työnhakijaa. Se on 99 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 42 800:lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna joulukuun lopussa 96 600 henkilöä, mikä on 68 900 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 77 800 henkilöä, mikä on 56 100 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Marraskuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 19 800:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 91 900, mikä on 28 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 127 200 eli 32 100 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 10 900 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa eli yhteensä 43 700. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-joulukuussa keskimäärin 63,5 prosenttia, mikä on 4,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheniUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin joulukuun aikana 50 400 eli 5 000 vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli joulukuussa avoinna 92 800 työpaikkaa, mikä on 11 200 vähemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli joulukuun lopussa 107 700 henkilöä, mikä on 3 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 7,8 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli joulukuussa 74 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 70,7 prosenttia, mikä on 2,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 212 000, mikä oli 48 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,8 prosenttia eli 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet – Tämä viikko on kulunut Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) näyttelyyn valmistautumisen merkeissä. Kaksi kertaa kävin Ivanka Shoshanan (12) kanssa savipiirissä ja pari kivaa ruukkua ehdin valmistaa itsekin. Suunnittelin myös näyttelyn julisteen/flyerin pohjan – se voi tietysti saada avajaispäivään mennessä täysin uuden muodon, saa nähdä. Hyvin todennäköisesti teen vielä useita erilaisia mainoslehtisiä. Julisteet ovat klassisia, pääsääntöisesti niissä on yksi kuva ja suurempi teksti, mutta pieni teksti on 100 % minun tyyliäni ja toisaalta onkin kiinnostavaa, kun ihmiset varaavat hetken, tulevat lähemmäs ja lukevat/katsovat, mitä julisteessa lukee.
Kansallismuseossa avattavassa taidenäyttelyssä on suunnitelmissa esittää:
1. Itse valmistettua keramiikkaa (savisia vateja, lautasia, kuppeja jne.),
2. Akryylimaalauksia (sadunomainen sarja Hänen Ylhäisyydestään Hiiri Ensimmäisestä, näyttelyyn tulee useita kukkamaalauksiani ja lasten piirroksia),
3. Käsityökosmetiikkaa (saippuan tekeminen, hoitosalvoja, sampoita ym. Elisheva & Shoshana (E&S) -brändillä luotuja tuotteita) sekä
4. Neljäntenä osana esittelemme myös tunnetuimpia rohdoskasveja, joita kodin noitakeittiössä käytämme (sekä ruoan valmistamiseen, yrttiteehen että kotitekoiseen kosmetiikkaan).
Museon rakennusspesialistit rakentavat näyttelyä varten piirrosteni mukaan suureen 130 m2 tilaan meidän ns. kodin noitakeittiön ”luurangon”. Minun seuraava tehtäväni onkin sitten tuon suunnitelman/asettelun yksityiskohtainen luominen ja piirtäminen. Huhhuh, todellisuudessa se on hankalampaa kuin miltä alussa vain ajatuksissa ja kertomalla vaikuttaa. Jokainen yksityiskohta pitää harkita, minne mikäkin kuppi, lautanen, maalaus tai yrttikimppu menee, lasketaanko sisäkattoa, sijoitetaanko tilaan jotkut portaat tai ikkuna jne. Samoin tulee ajatella tuotteiden turvallisuutta. Monet astiat vaativat hyvin paljon työtä ja maksamat paljon, ja jos ne sattuisivat särkymään (huonon sijoituksen tai minun harkitsemattomuuteni vuoksi), olisi todella sääli. Sama koskee maalauksia. Tekisikö maalauksista suurennetut reprot ja panna alkuperäiset korkeammalle, vai kuvata alkuperäisiä videotallennuksina seinälle… jne… toisin sanoen tuhat yksityiskohtaa, jotka vaativat tarkkaa harkintaa ja pohdintaa. Joten tylsää minulla ei tule olemaa! Vastuu on kyllä suuri, mutta hyvin hyvin hyvin kiehtovaa on sitä tehdä! Nykytilanteessa on sovittu määräajaksi 12. helmikuuta, siihen mennessä suunnitelman tulee olla paperilla. Tässä yhteydessä kutsuisin teidät apuun – jos teillä herää alla olevaa julistetta katsoessa jokin idea (se voi liittyä julisteeseen itseensä, näyttelyssä esiteltäviin tuotteisiin tai näyttelyn designiin…), niin kaikenlainen apu on erittäin tervetullutta!!! :))) Kaikki arvokkaat ideat, jotka toteutetaan, tulevat myös Elisheva & Shoshanan lahjapaketilla palkituiksi!
Kotimme noitakeittiössä valmistuvat myös maailman parhaat kotiruoat! Minusta on ajan mittaan kehittynyt todellinen harrastuskokki!
Tänään tein uuniperunoita kaalin ja sipulin kera ja grillilihaa Rakveren kefiirimarinadissa. Kaalista tuli niin kauniin valkoista, aivan kuin minun suosikkikukkani – valkoiset pionit!
Resepti on yksinkertainen.
Ensimmäisenä uuniin menee liha, koska sen paistuminen kestää kauemmin. Nyrkkisääntö on se, että lihaa ei kannata paistaa alle kahta tuntia, jos haluat, että siitä tulee pehmeää ja suussa sulavaa. Mitä kauemmin, hiljaa ja rauhallisesti liha kypsyy, sitä parempaa tulee. Yritän tavallisesti varata siihen n. 2 tuntia (ensimmäinen tunti 250 asteessa ja toinen 200 asteessa), mutta juhlapäivinä tai kun joku vieras tulee, teen matalammassa lämmössä n. 180 asteessa 4-5 tuntia. Jos paistat paistorasiassa, tee kalvoon pieni reikä ja lisää ehdottomasti vettä, niin tulee mehukkaampi ja maukkaampi!
Kun liha on uunissa, voit alkaa valmistaa uuniruokaa. Sitä varten puhdista ja pieni perunat ja aseta ne uunivuokaan, lisää väliin kaali, ja sipulirenkaat ja sitten mausta. Minä maustoin tänään Santa Marian kuivatulla tillillä, sitruunapippurilla, sitrus-grillisekoituksella ja paahdetulla valkosipulilla ja pippurilla, ja sitten, että tulisi tuhdimpaa (hahhaa), lisäsin paketin 20 % Alma-hapankermaa ja kaadoin päälle kolme lasillista 3,5 % Farmi-täysmaitoa. Maitoon sekoitin ensin lusikallisen ”Veski Matin” (Veski on suomeksi mylly!) Matin vehnäjauhoa. Kaiken päälle pienin hieman Valion Atleet-juustoa. Se, joka haluaa kevyemmän vaihtoehdon, kaatakoon maustamisen jälkeen yksinkertaisesti vuoan pohjalle vettä (siten, että se peittäisi pohjasta noin 1,5-2 cm) ja sitten uuniin. Perunavuoka valmistuu 200 asteessa n. puolessatoissa tunnissa.
Hyvää ruokahalua ja kaunista iltaa! Halauksia!
Lue myös minun aiemmat blogipostitukseni (kaikki postitukset voi lukea neljällä kielellä – viroksi, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi!)
NordenBladet — Hallitus haluaa turvata huoltovarmuuden kannalta kriittisen työvoiman maahantulon kasvukautena 2021. Kriittisestä työvoimasta on työ- ja elinkeinoministeriön listaus, jossa ovat mukana myös maa-, metsä-, puutarha- ja kalatalouden kausityö.
Viranomaisten arvion pohjalta tehty listaus välttämättömistä, huoltovarmuuden kannalta akuuteista tai toimialan toiminnan kannalta kriittisistä työtehtävistä – Maatalouden kausityövoiman turvaaminen terveydestä tinkimättä on erittäin tärkeä päätös koko tulevalle kasvukaudelle. Haluamme lähettää viestin tuottajille, että voivat normaalisti suunnitella tulevia istutuksia ja satokautta. Kysymys on myös kansallisesta huoltovarmuudestamme. Siksi on kriittisen tärkeää, että huolehdimme myös kausityöntekijöitä koskevat lupaprosessit kuntoon, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä muistuttaa.Hallitus neuvotteluja terveysturvallisen maahantulon ohjeistuksesta jatketaan. Kausityöntekijöitä koskeva ohjeistus päivitetään hybridistrategian muutosten mukaisesti.
– On tärkeää, että tiloille lähtevät terveysturvallisuus ohjeet ovat kauttaaltaan linjassa hallituksen hybridistrategian kanssa. Niiden tulee olla myös selkeitä ja helppoja noudattaa. Nämä ohjeet tullaan lähettämään tiloille, kun olemme ne ensin hallituksessa käsitelleet, ministeri Leppä lupaa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan koronarokottamisen korvaamisesta yksityisen työterveyshuollon kautta sairaanhoitovakuutuksesta, kausityövoiman terveysturvallisesta maahantulosta sekä sai katsauksen pandemiaan liittyvistä laeista ja valmistelussa olevista hallituksen esityksistä.
Hallitus linjasi koronarokottamisten korvaamisesta sairaanhoitovakuutuksesta. Sairausvakuutuslakia muutetaan niin, että Kela voisi korvata työterveyshuollossa tehtävän rokottamisen. Korvauskustannukset rahoitettaisiin valtion varoista. Korvauksen suuruus päätetään myöhemmin. Valtio vastaa rokotteen hankinnasta ja kunnat järjestämisvastuulleen kuuluvasta jakelusta. Myös sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa tehtävien rokotusten matkakustannukset tulisivat korvattaviksi. Hallitus antaa esityksen koronarokottamisen korvaamisesta eduskunnalle helmikuussa.
Hallitus keskusteli myös maa- ja metsätalouden ulkomaisen kausityövoiman terveysturvallisesta maahantulosta tulevalla kasvukaudella. Hallitus pyrkii turvaamaan huoltovarmuuskriittisten kausityöntekijöiden saatavuuden. Työnantajille laaditaan ohjeet terveysturvallisesta maahantulosta ja karanteenista. Hallitus linjaa maahantulon ehdoista ohjeistuksen valmistuttua.
Hallitus sai katsauksen Covid-19 –pandemiaan liittyvien lakien tilanteeseen ja kävi evästyskeskustelun näiden jatkovalmistelua varten.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Digitaalisesti edistyneiden D9+-maiden ministerit keskustelivat virtuaalisessa kokouksessaan 27.1.2021 Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteista, jotka ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Maat julkaisivat kokouksesta yhteisen julkilausuman, jonka mukaan Euroopan teknologinen kilpailukyky perustuu digitaaliselle kehitykselle, innovaatioille ja toimiville sisämarkkinoille.
– Digitalisaatio ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat EU:n tulevaisuuden talouskasvun ja kilpailukyvyn perusta. Meidän on vahvistettava Euroopan kilpailukykyä ja edistettävä digitaalisia teknologioita, jotta voimme varmistaa johtavan aseman maailmanlaajuisessa teknologisessa kilpailussa, sanoo kokouksen puheenjohtajana toiminut elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Julkilausumassa linjataan, että tekoäly, kvanttitietokoneet sekä 5G- ja 6G-teknologiat mahdollistavat yhdessä datatalouden kanssa digitaalisen vuosikymmenen. EU:n on hyödynnettävä maailmanlaajuista kilpailuetua näillä aloilla, säilytettävä samalla avoimet sisämarkkinat ja vahvistettava kansainvälistä yhteistyötä.Maat sitoutuvat Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden laatimiseenD9+-maiden ministerit sitoutuivat julkilausumassa siihen, että ne jatkavat keskusteluja digitalisaation ja teknologisen kilpailukyvyn keskeisistä vauhdittajista ja edistävät Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden laatimista.Ministeriryhmittymän seuraavan kokouksen järjestää Luxembourg. D9+ on digitaalisesti edistyneiden EU-maiden ministeriryhmittymä, joka edistää strategisesti digitalisaation hyödyntämistä, toimeenpanoa ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Ryhmittymän kokoukseen osallistuivat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Luxemburg, Portugali, Puola, Ruotsi, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta ja Viro.
NordenBladet — Euroopan unionin urheiluministerit ovat komissaari Mariya Gabrielille osoitetussa kirjeessään vaatineet ihmisoikeuksien turvaamista kansainvälisissä urheilutapahtumissa. Ministerit uusivat vuonna 2013 tehdyn julkilausuman, jossa vedottiin kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten kunnioittamiseen urheilun suurtapahtumien, kuten olympialaisten, paralympialaisten ja maailmanmestaruuskilpailujen, järjestämisessä.
Suomen aloitteesta tehdyssä kirjeessä todetaan, että ihmisoikeudet urheilussa ovat yhtä ajankohtainen aihe tänään kuin seitsemän vuotta sitten. Urheilun suurtapahtumia järjestetään tai on suunniteltu järjestettävän valtioissa, joissa on todettu vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Esimerkkinä kirjeessä mainitaan Valko-Venäjä, jossa ihmisoikeusrikkomusten on todettu olevan laajoja, systemaattisia ja oikeaksi todistettuja.
Ministerit pitävät tärkeänä, että ihmisoikeudet turvataan kaikissa urheilun suurtapahtumissa ja katsovat, että kansainvälisten urheilujärjestöjä tulee kannustaa vastuullisiin päätöksiin tapahtumien järjestämisestä. Jatkotoimenpiteenä ministerit toivovat, että Euroopan komissio ryhtyy toimiin asiassa toimivaltansa mukaisesti.Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkien jäsenvaltioiden urheiluasioista vastaavat ministerit. Letter to Commissioner Gabriel on Human Rights in Sport
NordenBladet — Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan komitean vuosi 2021 käynnistyi viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen ongelmakokonaisuuden käsittelyllä.
Keskeisiä käsiteltyjä aiheita olivat 25.1. kokouksessa muun muassa:
Asumismenojen korvaus kahden järjestelmän kautta
Perusturvan taso ja etuuksien päällekkäisyys
Kokonaan vailla perusturvaa olevat ja toimeentulotuen vastikkeellisuus
Byrokratialoukku
Monta tietä toimeentulotuelle
Perusturvassa ja asumistuessa ja viimesijaisessa turvassa eli käytännössä toimeentulotuessa on järjestelmien päällekkäisyyttä, joka on osin tarkoituksenmukaista ja johtuu tukien erilaisista käyttötarkoituksista. Osittain käyttötarkoitusten ero on käytännössä hämärtynyt.
– Tilapäiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on muodostunut pitkäkestoinen tuki. Keskeinen syy tälle päällekkäisyydelle on, että toimeentulotuesta on käytännössä muodostunut asumistuen jatke pienituloisimmille kotitalouksille. Tähän asumismenoihin ja niiden tukemiseen kietoutuvaan sosiaaliturvan rakenteelliseen ongelmaan ei ole helppoja ratkaisuja, toteaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio.
– Jo kohtuullisellakin vuokratasolla yksinasuva, työttömän perusturvaa saava on laskennallisesti oikeutettu toimeentulotukeen. Kyse ei siis ole pelkästään erityisen suurista asumismenoista, kertoo asumisen jaoston puheenjohtaja Mikko Horko.
– Toisin kuin asumismenojen kasvun perusteella voisi olettaa, perusturvan ja toimeentulotuen päällekkäisyys ei näytä kuitenkaan yleistyneen viime vuosikymmeninä. Suuri osa perusturvan saajista on lähtökohtaisesti oikeutettu toimeentulotukeen ennen kaikkea asumismenojen takia. Toimeentulotuki on kuitenkin ongelmallinen korkeiden asumismenojen kaltaisen pitkäaikaisen toimeentulo-ongelman ratkaisijana. Toimeentulotuessa on huonot taloudelliset kannustimet ottaa vastaan esimerkiksi keikkatyötä, kun ansaittu euro vähennetään etuudesta usein täysimääräisesti. Samoin etuuksien päällekkäisyydestä johtuva byrokratia rasittaa yksilöä ja voi heikentää työnteon kannustimia. Se on myös toimeenpanijan näkökulmasta työläs järjestelmä, toteaa THL:n tutkimuspäällkkö Jussi Tervola.
– Perusturvan saajan elintaso suhteessa keskipalkkaiseen on pienentynyt pitkällä aikavälillä, vaikka perusturvan saajan ostovoima asumismenojen jälkeen ei olekaan tippunut, Tervola kuvailee. Kokonaan vailla perusturvaa olevat hakeutuvat tukea tarvitessaan suoraan toimeentulotuelle. Näitä henkilöitä on Suomessa noin 10000. Heissä erottuu erityisesti kaksi ryhmää: nuoret, joille ei ole syntynyt oikeutta työttömyysturvaan sekä asiakkaat, joille perusturvan ehdot ovat syystä tai toisesta liian vaativia.
– Myös niin kutsuttu byrokratialoukku voi tahattomasti ohjata ihmisiä hakeutumaan toimeentulotuelle tai vaikeuttaa siltä pois pyrkimistä: nykyisessä järjestelmässä yhden etuuden hakeminen on helpompaa kuin usean. Tällä hetkellä etuudella pysyminen voi myös helpottaa tulojen ennakointia ja siten oman talouden hallinnan kokemusta enemmän kuin vaikkapa työn vastaanottaminen, toteaa Mikko Horko.
Komitean keskustelussa nousivat lisäksi esiin muun muassa palvelujen ja etuuksien suhde ja se, miten voimakkaasti sosiaaliturvalla pyritään asiakasta ohjaamaan sekä myös alle 25-vuotiaiden sosiaaliturvan erityispiirteet. Komitea keskusteli myös asumisen hinnan, asumisen tukien tarpeen ja asuntopolitiikan suhteesta. Tutkija Tuija Korpela kuvasi Kelan tilastojen valossa toimeentulotuen, asumistuen ja perusturvan saajia.
– Toimeentulotuen saaja elää usein yhden hengen taloudessa tai on perheen ainut vanhempi. Suurin osa tuensaajista on työttömiä. Ryhmittelyanalyysissa esiin nousee myös sellaisten yleensä perheellisten tuensaajien joukko, jotka saivat ainakin ennen toimeentulotuelle päätymistään sairauspäivärahaa tai vanhemmuuteen liittyviä etuuksia. Tilastoissa näkyy myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien suuri joukko, Korpela kertoo.
– Yleisen asumistuen saajista opiskelijat ovat suurin joukko. Työttömän perusturvassa työmarkkinatuki on kaikkein yleisimmin käytetty etuus, sanoo Korpela.
Pilotti kaventamaan kuilua sosiaaliturvaa koskevan arkipuheen ja asiantuntijapuheen välilleKomitealle esiteltiin tutkimushanketta, joka selvittää suomalaisten ja Suomessa asuvien tapoja keskustella sosiaaliturvasta ja hahmottaa sosiaaliturvajärjestelmää.
– Alustavan pilotin perusteella yksittäiset etuudet ovat tuttuja, selvästi vaikeampaa on keskustella sosiaaliturvasta tai sen merkityksestä yleisemmin, toteaa THL:n erikoistutkija Paula Saikkonen. – Suomalaisia on tutkittu paljon sosiaaliturvan käyttäjinä. On tutkittu myös arvoja ja asenteita eri etuuksissa. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos halutaan kirkastaa erilaisia sosiaaliturvassa tehtäviä arvovalintoja, sanoo Saikkonen.
– Kun saamme paremman käsityksen siitä, mitä suomalaiset ymmärtävät sosiaaliturvalla ja -järjestelmällä, pystymme kertomaan sosiaaliturvauudistuksesta paremmin. Parhaassa tapauksessa tutkimustieto lähentää asiantuntija- ja arkipuhetta, auttaa ymmärtämään sosiaaliturvajärjestelmää kaikkien viiteryhmien näkökulmasta ja keskustelemaan siitä, toteaa viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen.Tutustu kokouksen materiaaliin:
KokouskutsuKokouksen esitysmateriaaliViimesijainen turva, perusturva ja asuminen – ongelmaraportin koonti, luonnosViimesijainen turva, perusturva ja asuminen – ongelmaraportin johdanto, luonnosSosiaaliturvakomitean jäsenmuutospäätösEdellisen kokouksen pöytäkirja (23.11.2020)
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.
Valtioneuvoston kanslia
Kare Halonen, osastopäällikkö p. 0295 160 319
– Valtioneuvoston selonteko EU-politiikastaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöSatu-Maaria Natunen, hallitusneuvos p. 0295 150 456
– Turvallisuusselvityslain 12 §:n mukaisen arviointikriteerilautakunnan asettaminen ajalle 1.2.2021 – 31.12.2023Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Asiantuntijajäsenen määrääminen vakuutusoikeuteen 31.12.2024 päättyvän toimikauden loppuun
– Tuomioistuinviraston johtokunnan kokoonpanon muuttaminenSisäministeriöKirsi Pimiä, kansliapäällikkö p. 0295 418 803
– Suojelupoliisin päällikön viran täyttäminenEero Kytömaa, neuvotteleva virkamies p. 0295 488 280
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystäPuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdosValtiovarainministeriöPanu Kukkonen, budjettineuvos p. 0295 530 134
– Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestäJouko Hämäläinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 486
– Valtioneuvoston asetus eräiden hyvityssakkojen enimmäismääristäRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse täytäntöönpanovallan siirtämisestä komissiolle mainitun direktiivin tietyissä säännöksissä käytettävien ilmaisujen merkityksen määrittelemiseksiJaana Vehmaskoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 267
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain, rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain sekä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain 6 §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöJoni Hiitola, hallitusneuvos p. 0295 330 108
– Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenMaa- ja metsätalousministeriöAku-Petteri Korhonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 325
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi elintarvikemarkkinalain, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 ja 6 §:n sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (199/2020 vp; EV 223/2020 vp)Johanna Wallius, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 244
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ruokahallinnon tietovarannosta sekä siihen liittyviksi laeiksiLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMaija-Liisa Ahokas, yksikön johtaja, hallitusneuvos p. 0295 342 390
– Eduskunnan vastaukseen EV 195/2020 vp sisältyneen lausuman tiedoksiantaminenRita Linna, hallitusneuvos p. 0295 342 559
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yksityistielain 58 §:n ja liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta sekä luotsauslain väliaikaisesta muuttamisestaRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Hallituksen esitys merilain muuttamisestaAmanda Mäkelä, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 057
– Valtioneuvoston asetus liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaEero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123
– Maailman postiliiton yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan hyväksyminenTyö- ja elinkeinoministeriöKari Klemm, hallitusneuvos p. 0295 063 523
– Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14 §:n muuttamisestaKari Kainulainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 950
– Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahojen ja työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuuden jako sekä palkkatuettuun työhön ja starttirahaan varattujen työttömyysetuusmäärärahojen jako vuonna 2021Sosiaali- ja terveysministeriöArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen viran täyttäminenAnu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224
– Sairausvakuutusasiain neuvottelukunnan kokoonpanon muuttaminen 30.6.2022 päättyväksi toimikaudeksiYmpäristöministeriöCharlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364
– Valtuuskunnan asettaminen Yhdistyneiden kansakuntien ympäristökokous UNEA:n viidennen istunnon ensimmäiseen osaan 22.–23.2.2021
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Genomitiedon eli ihmisen koko perimästä saatavan tiedon hyödyntäminen tutkimuksessa ja terveydenhuollossa yleistyy nopeasti. Tulevaisuudessa terveyden edistäminen ja sairauksien hoito suunnitellaan yhä useammin yksilöllisesti ihmisen perimästä saatavan tiedon perusteella. EU:n 1+Million Genomes -aloitteen kansallisessa kick-off -tilaisuudessa 27.1. keskusteltiin genomitiedon hyödyntämisestä Suomessa. Suomessa genomitiedon käytöstä on tarkoitus säätää genomilailla, joka on parhaillaan valmistelussa. Korkea tietoturva ja -suoja varmistetaan lainvalmistelussa.
Genomitiedon käyttö on mullistanut monien sairauksien tunnistamisen, hoidon ja ennustamisen 2000-luvulla. Samalla se on syventänyt ymmärrystä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn kannalta tärkeistä tekijöistä. Genomitieto on yksi oleellinen osa modernia terveydenhuoltoa, jossa hoitoja on mahdollista räätälöidä yhä tarkemmin ja yksilöllisemmin, jolloin myös osa haitallisista sivuvaikutuksista voi vähentyä.”Suomalaiset asiantuntijat ja toimijat ovat vahvasti mukana 1+Million Genomes -hankkeessa. Komissio ja monet muut maat pitävät Suomea edelläkävijänä genetiikassa ja geneettisen tiedon hyödyntämisessä. Meillä on siis annettavaa, mutta myös paljon opittavaa ja saatavaa EU:n laajuisesta yhteistyöstä”, johtaja Tuula Helander kuvailee.
”Koronapandemia on korostanut terveystiedon merkitystä, ja genomiikka voi olla erittäin arvokas tekijä tartuntatautien seuraamisessa ja hallinnassa. Tarvitsemme uudenlaisia mahdollisuuksia terveyden edistämisen lisäksi sairauksien syiden selvittämiseen, ehkäisyyn ja kohdistettuun hoitoon” perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo. Suomessa genomitiedon käytöstä on tarkoitus säätää genomilailla, joka on parhaillaan valmistelussa. Sekä genomilain valmistelussa että EU:n genomitiedon hankkeessa otetaan huomioon tietosuojan asettamat vaatimukset.
Mikä on 1+Million Genomes -aloite? 1+Million Genomes on suuri Euroopan laajuinen aloite, joka tuo yhteen 23 Euroopan maata. Aloitteen tavoitteena on edistää allekirjoittajamaiden yhteistyötä genomitutkimuksessa sekä luoda mahdollisuus tietoturvalliseen ja yksityisyyden suojan varmistavaan rajat ylittävään genomitiedon käyttöön kansalaisten hyödyksi.
Hanke käynnistyi huhtikuussa 2018, kun 13 EU-jäsenmaata allekirjoitti ”Towards access to at least 1 million sequenced genomes in the European Union by 2022” -julistuksen. Hanke pyrkii parantamaan myös EU:n kilpailukykyä nopeasti kehittyvässä yksilöllistetyssä lääketieteessä (personalised medicine/healthcare), jonka yleisenä tavoitteena on ennustava, ennaltaehkäisevä ja osallistava terveydenhuolto.Euroopan komissio tukee jäsenmaiden toimintaa hankkeessa. 1+Million Genomes -aloite on myös rakentumassa yhdeksi keskeisistä infrastruktuureista European Health Data Space -kokonaisuudessa.
EU:n yhteistyöhanke edistää genomitiedon käyttöä1+Million Genomes -aloite Euroopan komission sivuilla
Lähde: Valtioneuvosto.fi
